Mitä mieltä olet apostolien teoista nimisestä Raamatun kirjasta?

Höpöä verrattuna Vanhaan Testamenttiin. Olen vanhan liiton miehiä.

Siitä on kaksi versiota: lyhyt ja pitkä. Raamatussa on pitkä. Se kertoo Pietarin ja Paavalin työstä evankeliumin parissa. Vuosina 30-60.

No Jeesuksen ruumiin suhteen siellä on tärkee tapahtuma , joka on ekain helluntain jälkeisteisten apostoolijen lähettäminen.

Ja onhan siel se vanhemmiston valinta uusiisiin seurakuntaisiin, jonka johtavat urokset tekivät nämät tärkijät päätökset rukoillen ja paastoillen paastoumuksessa , tämän osoittaissa, ettee niijen kristityisten ja seurakuntaisten, jotka tojella tahtoksivat tunteksija Jumalan mielen, tulee valmistautuva paastokseen kuullakseen Jumalan ääneksen.

Sitten kun siinä ylistivät Jumalaa samal paastoten kunnes Pyhä Henki puhui, sitä voi ajatella kolmiyhteisen Jumalan tekemäx aloitteex, koska sitähän se olt, Isältä, Jeesuksen kautta, Pyhän Hengen avulla. Isän syvänmeltä lähtenyttä puhetta.

Ai , mikäkö oli ilmoitus?

Paavalin apostolius, samoin Paarnappaan.

" Heijjään paastotessa ja palvellessa Pyhä Henki sanoi: " Erottakkee minulle Paarnappaas ja Saalus työhöseen, johon Minä olen heijät kutsunut."

Aloite tuli täysin Jumalalta, valintaa eivät tehneet ihmiset sen perusteella kenet katsoisivat soveltu vai vimmaisemmiksi, seurakunta oli avoin vastaanottamaan Jumalalta toimeksiantoja, kun se älys oikejan toimintatavallisen kuinka niitä Jumalalta saa, nykyään ei joko tiijetä tai ei uskota siihen , mitä tiijetään?

Jos emme ole itte avoimia Raamatun neuvon mukaan anomoimaan , niin kuinka me voimme neuvolle suljettuina ottaa vastaan Jumalalta, joka haluaa meijän olevan neuvoille avonaisija, vastaanottovalmiita, lisäksi seurakunta rukoili ja jatkoi vielä Jumalan puhuttua paastoansa ja laittoivat käet apostolijen päijen päälle ja lähettivät näin toimin apostolit matkaan ja heistä tuli " matkaan lähetettyjä", joita nimitetään apostoleiksi, "lähetetty pois" on se merkitys, mitä sanallinen apostoli tarkoittaa.

Onhan siellä aiheeseen kuuluvija rakastettavija jakeia enemmänkin asijaan liittyin, mutta meen kohta pahnaan makoilemaan, joko huokailemaan, ynisemään tai rukoilemaan.

Varmaan heillä oli mukavaa olla apostoleina kun saivat sitä olla Pyhän Hengen lähettäminä olla laivakyyjissä merellä nauttijan raikkahaisest merituulest ja atmosväärist. Pyhän Hengen lähettäminähän tarkoittaa Raamatun alkukieles, että Pyhä Henki seurasi messissä. Ihmiset toimittaa höyrysivät lähettämisen, mutta Pyhä Henki seurasi mukana, joten yksin het eivät matkustelleet paikoist toisiin Jumalan lähettäminä.

Snaijaatteks te? Se on tärkeää.

Ja sillä apostolien työllä oli seurauksensa ja tapahtui kaikenmoisuuksija ihmeteltävyyksijä, joista voit lukee apostolijen teoista luvuksesta 14. Ai, miten ihanaa asijaa siellä kerrotaankaan seurauksist ja tapahtumaisist kaikenmoisillisis ihmeteltäväisyyksis.

Tietävästi,

Selef Urge

Jaa mitäkö mieltä olen Apostolien teoista? Olemmehan nähneet tämän ennenkin. Kirja on kuin uusi kausi vanhaa sarjaa, jossa käsikirjoittaja vakuuttaa, että nyt kaikki on erilaista. Ja sitten Jumala tappaa ihmisiä aivan kuten ennenkin.

Onhan Apostolien teoilla merkitystä lukijalle. Ainakin varoituksena.

Alku on lupaava: Pyhä Henki laskeutuu, kielillä puhutaan, yhteisöllisyys kukoistaa. Sitten Vanha testamentti kurkkaa nurkan takaa ja muistuttaa Ananiaasta ja Safirasta, jotka kuolevat suoraan lavalle, koska valehtelevat rahankäytöstä (Ap.t. 5). Tässä kohtaa 3. Mooseksen kirja taputtaa käsiään: “Juuri noin! Sama henki kuin Nadabilla ja Abihulla, jotka paloivat hengiltä väärän tulen vuoksi” (3. Moos. 10). Armo on uusi, kuolema vanha.

Apostolien teot esitetään usein irti juuristaan, vaikka se ui Vanhan testamentin liemessä kuin Mooses Niilissä. Jumala kovettaa sydämiä edelleen, mutta nyt se on “hengellistä prosessia”. Kun Paavali julistaa ja osa kansasta paatuu, Jesaja nyökkää haudastaan: “Paaduta tämän kansan sydän” (Jes. 6:10). Ei uusi ilmiö, vain uusi selostaja.

Kirjassa on myös poliittista realismia. Roomalaiset hallitsevat, mutta Jumala käyttää imperiumia työkalunaan. Aivan kuten Assyriaa ja Babylonia ennen (Jes. 10; Jer. 25). Apostolien teoissa tätä kutsutaan “Jumalan johdatukseksi”. Vanhassa testamentissa sitä kutsuttiin “rangaistukseksi”. Brändäys on kehittynyt.

Merkitystä lukijalle? Kyllä! Apostolien teot opettavat, että yhteisö pysyy puhtaana parhaiten pelolla. Sama periaate kuin “jos joku ei tottele, kivittäkää” (5. Moos. 21), mutta nyt kivien sijaan käytetään äkillistä kuolemaa ja hengellistä hämmennystä. Progressiivista.

Suora yhteys Vanhaan testamenttiin: ulkopuoliset ovat yhä epäilyttäviä, sisäpiiri oikeassa. Jumala laajenee pakanoihin vasta pitkän vastustuksen jälkeen, aivan kuten Joona närkästyi Ninivestä (Joona 4). Apostolitkin nurisevat, mutta tottelevat, koska Henki käskee. Tahto seuraa vastahakoisesti. Klassinen kaava.

Siinä mielessä Apostolien teoilla on lukijalle suuri merkitys: se näyttää, ettei Raamatun Jumala muuttunut. Hän vain oppi puhumaan kreikkaa ja markkinoimaan itseään paremmin.

Enkeli Mäntä
asiantuntija

Ei-helluntailainen kommentti:

Apostolien teot sisältää paikoin merkittäviä kohtia, mutta toisaalla surkeaa järkyttävää historiaa.