Allekirjoita aloite kyläkoulujen puolesta

Kyläkoulut on kivoja mutta mistä rahat? Ylipalkattuja johtajia riittää mutta peruspalkkaisia kouluhenkilökuntaa ei ole varaa pitää. Lisäksi kiinteistönhoitoa voi kilpailuttaa jotta saadaan halvempaa ja ahkerampaa. ?

Allekirjoitin.
Mistä rahat? Veroista ja valtionosuuksista ne on tähänkin asti maksettu. Kepusossut nosti hirmukorotuksella veroja, niin eikö sitä rahaa nyt pitäisi olla.

Keskustasosialistit nostivat kuntaveroa ja vakuuttivat, että näin turvataan peruspalvelut ja erityisesti lapset. Nyt sama joukko pesee kätensä ja toteaa, ettei rahaa ole – ei edes kyläkoulujen ylläpitoon. Tämä ei ole olosuhteiden pakkoa, vaan poliittinen epäonnistuminen.
Veronkorotukset eivät olleet vastuullisuutta, vaan veronmaksajien rahalla ostettua lykkäystä. Todellisia rakenteellisia valintoja ei tehty, vaan ongelmia potkittiin eteenpäin. Nyt kun seinä tulee vastaan, maksumiehiksi joutuvat lapset, perheet ja kylät.

Kyläkoulujen alasajo ei ole talouspolitiikkaa vaan arvovalinta. Jos veroprosentin nostamisen jälkeenkin ensimmäinen ratkaisu on sulkea koulu, kertoo se karulla tavalla siitä, mihin rahat ja prioriteetit todellisuudessa menivät. Ei koulun sulkeminen ole säästö, vaan lasku tulevaisuudelle.

Jos rahat eivät riitä kyläkoulujen ylläpitoon veronkorotusten jälkeen, ongelma ei ole kuntatalouden realiteeteissa. Ongelma on siinä, kuka päättää ja millä arvoilla.

Tämä on keskustasosialistisen talouspolitiikan lopputulos: enemmän veroja, vähemmän palveluja ja vastuu sysätty niille, joilla ei ole ääntä.

Jos ei oteta niitä paskahyysejä ens kesänä ollenkaan?
Sitten voi koulut jatkaa.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, onko kunnan toiminta ollut tarkoituksenmukaista, taloudellista ja kuntastrategian sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Vaikka yksittäinen vessavuokra ei euromääräisesti olisi suuri, sen periaatteellinen merkitys on huomattava. Lautakunnan on syytä kysyä, mihin toimivaltaan päätös perustuu, onko tuki ollut yhdenvertaista suhteessa muihin toimijoihin ja onko päätöksellä ollut selkeä, dokumentoitu kuntalaisten etu.

Lisäksi tarkastuslautakunnan tulee arvioida, onko päätöksenteko ollut läpinäkyvää ja onko vastaavia tukia myönnetty muille yhdistyksille samoilla perusteilla. Mikäli näin ei ole, kyse voi olla epäasiallisesta tuesta tai piilotetusta avustuksesta, joka kiertää varsinaista avustusmenettelyä ja valtuuston budjettivaltaa.

Rajan vetäminen on viime kädessä poliittinen ja eettinen kysymys, mutta sen valvonta kuuluu tarkastuslautakunnalle. Jos raja jätetään vetämättä, kunnan rooli hämärtyy ja veronmaksajille syntyy perusteltu epäilys siitä, että julkisia varoja käytetään yksityisten etujen tukemiseen ilman riittävää valvontaa ja vastuunottoa.

Kunta maksakoot myös keskustan kekrijuhlien bajamaja vuokrat ja solar-soundin vessat.

Keskusta ei vissiin tehnyt vessapäätöstä? Vai onko sekin keskustan syytä niinkuin kaikki tuntuu ilmajoella olevan;)

Palonkylästä on tullut pieni kyläkoulu?

Oppositiollakin on kivoja lupauksia, millä kalastella ääniä, mutta kukaan heidän äänestäjistään ei kysy, mistä rahat?

Lähes 700 allekirjoitusta jo!
Käsitelläänkö sitä ollenkaan kun sanotaan että Ilmajoella kuntalaisten aloitteet heitetään roskiin.

Kunnan järjestämän palvelun käyttäjät voivat osallistua kyseistä palvelua koskevaan aloitteeseen, vaikka eivät olisi asukkaita kunnassa, jolle aloite on osoitettu.

Onkohan kaikki ymmärtäneet tämän?

Tänään menee 700 rikki. Loistavaa ilmajokiset!