Jälleen syntyminen on kliffaa

Jälleensyntyminen (samsāra) ei ole varsinaisesti “kliffaa”, vaan seurausta siitä, että sielu (jīva) on unohtanut todellisen luontonsa. Se antaa kyllä vaihtelua – uusia kehoja, kokemuksia ja maailmoja – mutta samalla se sitoo sielun syntymän, kärsimyksen, vanhenemisen ja kuoleman kiertoon. Bhagavad-gitassa tätä verrataan vankilaan: sielläkin tapahtuu asioita, mutta harva kutsuisi sitä vapaudeksi.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Jälleensyntyminen (samsāra) ei ole varsinaisesti “kliffaa”, vaan seurausta siitä, että sielu (jīva) on unohtanut todellisen luontonsa. Se antaa kyllä vaihtelua – uusia kehoja, kokemuksia ja maailmoja – mutta samalla se sitoo sielun syntymän, kärsimyksen, vanhenemisen ja kuoleman kiertoon. Bhagavad-gitassa tätä verrataan vankilaan: sielläkin tapahtuu asioita, mutta harva kutsuisi sitä vapaudeksi.

Lue lisää

Toinen lause osuu lähemmäs ydintä: ei tarvitse jäädä jumiin iankaikkisuuteen. Gaudiya-vaišnavismi sanoo, ettei vapautus tarkoita persoonatonta, tylsää “ikuista pysähtyneisyyttä”.

Se ei ole staattinen iankaikkisuus.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Toinen lause osuu lähemmäs ydintä: ei tarvitse jäädä jumiin iankaikkisuuteen. Gaudiya-vaišnavismi sanoo, ettei vapautus tarkoita persoonatonta, tylsää “ikuista pysähtyneisyyttä”.

Se ei ole staattinen iankaikkisuus.

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismi tekee erittäin tarkan eron kolmen “iankaikkisuuden” muodon välillä:

1. Persoonaton iankaikkisuus (Brahman)

Tämä on se, mitä moni intuitiivisesti pelkää: rajaton, ajaton olemassaolo ilman muotoa, eroa tai suhdetta.
Gaudiya-teksteissä tätä kutsutaan sāyujya-muktiksi.

Ei syntymää eikä kuolemaa

Ei kärsimystä

Mutta myöskään ei suhdetta, ei vaihtoa, ei rakkautta

Siksi sitä pidetään epätäydellisenä vapautuksena. Sielu on “turvassa”, mutta sen aktiivinen, rakastava luonto on tukahdutettu. Tämän vuoksi Gaudiya-ajattelussa sanotaan, että sielu voi jopa “pudota” takaisin samsāraan, koska suhde puuttuu.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismi tekee erittäin tarkan eron kolmen “iankaikkisuuden” muodon välillä:

1. Persoonaton iankaikkisuus (Brahman)

Tämä on se, mitä moni intuitiivisesti pelkää: rajaton, ajaton olemassaolo ilman muotoa, eroa tai suhdetta.
Gaudiya-teksteissä tätä kutsutaan sāyujya-muktiksi.

Ei syntymää eikä kuolemaa

Ei kärsimystä

Mutta myöskään ei suhdetta, ei vaihtoa, ei rakkautta

Siksi sitä pidetään epätäydellisenä vapautuksena. Sielu on “turvassa”, mutta sen aktiivinen, rakastava luonto on tukahdutettu. Tämän vuoksi Gaudiya-ajattelussa sanotaan, että sielu voi jopa “pudota” takaisin samsāraan, koska suhde puuttuu.

Lue lisää

2. Samsāran näennäinen dynaamisuus

Jälleensyntyminen näyttää dynaamiselta ja elävältä:
uusia kehoja, identiteettejä, tarinoita.

Mutta syvemmin katsottuna se on mekaanista toistoa:
halu - toiminta - seuraus - uusi keho - sama kaava.

Se on kuin pyörä, joka pyörii koko ajan, mutta ei koskaan pääse eteenpäin. Muutos tapahtuu, mutta merkitys ei syvene.

Anonyymi00005 kirjoitti:

2. Samsāran näennäinen dynaamisuus

Jälleensyntyminen näyttää dynaamiselta ja elävältä:
uusia kehoja, identiteettejä, tarinoita.

Mutta syvemmin katsottuna se on mekaanista toistoa:
halu - toiminta - seuraus - uusi keho - sama kaava.

Se on kuin pyörä, joka pyörii koko ajan, mutta ei koskaan pääse eteenpäin. Muutos tapahtuu, mutta merkitys ei syvene.

Lue lisää

Bhaktin iankaikkinen dynaamisuus, iankaikkisuus voi olla dynaamista, luovaa ja alati syvenevää.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Bhaktin iankaikkinen dynaamisuus, iankaikkisuus voi olla dynaamista, luovaa ja alati syvenevää.

Miksi tämä ei ole “jumiin jäämistä”? Koska identiteetti ei ole lukittu egoon, vaan suhteeseen.

Aika ei pakota muutosta. Rakkaus synnyttää sen.

Siksi Gaudiya-vaišnavismi sanoo: samsāra on loputon liike ilman täyttymystä
persoonaton vapautus on täyttymys ilman liikettä

bhakti on liike ja täyttymys yhtä aikaa

Tämä on ei-staattinen iankaikkisuus — ei pako olemassaolosta, vaan olemassaolon täysi kukoistus

Anonyymi00007 kirjoitti:

Miksi tämä ei ole “jumiin jäämistä”? Koska identiteetti ei ole lukittu egoon, vaan suhteeseen.

Aika ei pakota muutosta. Rakkaus synnyttää sen.

Siksi Gaudiya-vaišnavismi sanoo: samsāra on loputon liike ilman täyttymystä
persoonaton vapautus on täyttymys ilman liikettä

bhakti on liike ja täyttymys yhtä aikaa

Tämä on ei-staattinen iankaikkisuus — ei pako olemassaolosta, vaan olemassaolon täysi kukoistus

Lue lisää

Ei tarvitse jäädä jumiin iankaikkisuuteen, koska todellinen iankaikkisuus ei ole pysähtymistä.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ei tarvitse jäädä jumiin iankaikkisuuteen, koska todellinen iankaikkisuus ei ole pysähtymistä.

Staattinen ikuisuus on vain ajatus, joka syntyy, kun elämä nähdään ilman suhdetta. Kun suhde puuttuu, ikuisuus tuntuu tyhjältä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Staattinen ikuisuus on vain ajatus, joka syntyy, kun elämä nähdään ilman suhdetta. Kun suhde puuttuu, ikuisuus tuntuu tyhjältä.

Aika ei pakota muutosta, eikä kuolema katkaise tarinaa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Aika ei pakota muutosta, eikä kuolema katkaise tarinaa.

Ei tarvii jäädä jumiin johonkin iankaikkisuuteen, koska sielu ei ole tehty pysähtymään. Pelko iankaikkisuutta kohtaan syntyy, kun ikuisuus mielletään tilaksi, jossa mikään ei muutu, mitään ei tapahdu ja tietoisuus on lukittuna samaan kokemukseen. Se olisi kuin tietoisuuden jäätyminen. Gaudiya-vaišnavismi sanoo suoraan: sellainen ikuisuus ei ole sielun koti.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ei tarvii jäädä jumiin johonkin iankaikkisuuteen, koska sielu ei ole tehty pysähtymään. Pelko iankaikkisuutta kohtaan syntyy, kun ikuisuus mielletään tilaksi, jossa mikään ei muutu, mitään ei tapahdu ja tietoisuus on lukittuna samaan kokemukseen. Se olisi kuin tietoisuuden jäätyminen. Gaudiya-vaišnavismi sanoo suoraan: sellainen ikuisuus ei ole sielun koti.

Lue lisää

Sielu on luonteeltaan suhdeolento. Sen elämä syntyy vaihdosta, vastavuoroisuudesta.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Sielu on luonteeltaan suhdeolento. Sen elämä syntyy vaihdosta, vastavuoroisuudesta.

Todellinen ikuisuus ei lukitse, vaan vapauttaa ajasta. Siellä ei olla “ikuisesti samassa hetkessä”, vaan hetkessä, joka ei koskaan tyhjene. Kokemus ei toistu mekaanisesti, vaan syvenee orgaanisesti.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Todellinen ikuisuus ei lukitse, vaan vapauttaa ajasta. Siellä ei olla “ikuisesti samassa hetkessä”, vaan hetkessä, joka ei koskaan tyhjene. Kokemus ei toistu mekaanisesti, vaan syvenee orgaanisesti.

Lue lisää

Samsārassa liike pakottaa sielua eteenpäin. Ikuisuudessa liike syntyy vapaudesta.
Samsārassa muutos peittää tyhjyyden. Bhaktissa muutos paljastaa täyteyden.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Samsārassa liike pakottaa sielua eteenpäin. Ikuisuudessa liike syntyy vapaudesta.
Samsārassa muutos peittää tyhjyyden. Bhaktissa muutos paljastaa täyteyden.

Siksi ei tarvitse pelätä, että jäisi “jumiin”. Se, mikä tuntuu jumilta, on aina egon projekti. Kun ego sulaa suhteeksi, iankaikkisuus lakkaa olemasta tila – siitä tulee elävä yhteys, jossa olemassaolo ei koskaan vanhene eikä tietoisuus kyllästy.

"itämaisten ns. uskontojen neuvo."

Ei ole.