Kaikista ei ole hoitajiksi

Onhan niitä yksitotisia, ilkeileviä vanhempiakin hoitajia myös joilla on aito empatia vanhuksia kohtaan myös hukassa. Saan varmaan haukut niskaani mutta kyllä se näin on.

Mikä / mitä sinun työssäsi on se, jota rakastat?

Hoitajille tärkeitä on kahvitunti, virkavapaat, sairaslomat ja kaikki muu turha...

Vuoden 2025 alussa Suomessa on paradoksaalinen tilanne, jossa on yli 6 000 työtöntä lähihoitajaa, vaikka samanaikaisesti hoitoalalla on krooninen, kymmenien tuhansien työntekijöiden vaje. Työttömyys johtuu hyvinvointialueiden säästöistä, yt-neuvotteluista ja alueellisesta epätasapainosta, kun taas tarve kasvaa pitkällä aikavälillä.
Työttömien määrä: Tammikuussa 2025 työttömiä lähihoitajia oli yli 6 000. Sairaanhoitajia oli työttömänä noin 1 140, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Paradoksi (Yt-neuvottelut vs. Pula): Hyvinvointialueiden rahoitusvaikeudet ovat johtaneet irtisanomisiin ja lomautuksiin. Samaan aikaan hoitajapula on krooninen, ja Suomesta arvioidaan puuttuvan jopa 35 000–45 000 hoitajaa vuoteen 2040 mennessä.
Syyt työttömyyteen: Keskeisiä syitä ovat hoivapalvelujen kysynnän kohdistuminen eri tavoin, alueelliset erot työn tarjonnassa ja julkisen talouden tiukka tilanne, joka estää rekrytoinnit, vaikka tarve on todellinen.
Tulevaisuus: Eläköityminen lisää hoitajien tarvetta tulevina vuosina, sillä yli neljännes henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Työttömyyden jakautuminen: Sairaanhoitajien tilanne on ollut hieman parempi kuin lähihoitajien, ja työttömyys on keskittynyt tietyille alueille.
Vaikka työttömiä on, hoitajapula jatkuu erityisesti erikoissairaanhoidon ulkopuolella ja ikäihmisten palveluissa.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Vuoden 2025 alussa Suomessa on paradoksaalinen tilanne, jossa on yli 6 000 työtöntä lähihoitajaa, vaikka samanaikaisesti hoitoalalla on krooninen, kymmenien tuhansien työntekijöiden vaje. Työttömyys johtuu hyvinvointialueiden säästöistä, yt-neuvotteluista ja alueellisesta epätasapainosta, kun taas tarve kasvaa pitkällä aikavälillä.
Työttömien määrä: Tammikuussa 2025 työttömiä lähihoitajia oli yli 6 000. Sairaanhoitajia oli työttömänä noin 1 140, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Paradoksi (Yt-neuvottelut vs. Pula): Hyvinvointialueiden rahoitusvaikeudet ovat johtaneet irtisanomisiin ja lomautuksiin. Samaan aikaan hoitajapula on krooninen, ja Suomesta arvioidaan puuttuvan jopa 35 000–45 000 hoitajaa vuoteen 2040 mennessä.
Syyt työttömyyteen: Keskeisiä syitä ovat hoivapalvelujen kysynnän kohdistuminen eri tavoin, alueelliset erot työn tarjonnassa ja julkisen talouden tiukka tilanne, joka estää rekrytoinnit, vaikka tarve on todellinen.
Tulevaisuus: Eläköityminen lisää hoitajien tarvetta tulevina vuosina, sillä yli neljännes henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Työttömyyden jakautuminen: Sairaanhoitajien tilanne on ollut hieman parempi kuin lähihoitajien, ja työttömyys on keskittynyt tietyille alueille.
Vaikka työttömiä on, hoitajapula jatkuu erityisesti erikoissairaanhoidon ulkopuolella ja ikäihmisten palveluissa.

Lue lisää

Sotessa on surkeita esihenkilöitä joilla ei ole sitä osaamistä yhtään.!!!!!

Anonyymi00009 kirjoitti:

Sotessa on surkeita esihenkilöitä joilla ei ole sitä osaamistä yhtään.!!!!!

Uudella maalla suuri syy osaamattomuuteen on APOTTI POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ MIKÄ SATTUU OLEMAAN AIVAN PASKA JA VIE AIKAA JA SINNE ON MINUSTA TURHAA KIRJOITTAA KAIKKEA SHITTIÄ, MITÄ PÄIVÄN AIKANA TAPAHTUU -NORMAALIA VANHUUTEEN LIITTYVÄÄ HUPSUA JUTTUA-.

Ja järkytys tulee kun pitää nousta siitä kahvipöydästä hoitamaan potilasta tai tervettä vanhusta. Esim. Muistisairaus ei ole sairaus, vaan ihan vanuuteen liittyvä ominaisuus.
Huono muisti voi johtua monista syistä, kuten stressistä, univajeesta, lääkkeistä tai taustasairauksista, mutta se voi myös olla merkki etenevästä muistisairaudesta (kuten Alzheimerin tauti). Jos huoli muistista haittaa arkea tai persoonallisuus muuttuu, kannattaa hakeutua tutkimuksiin terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, sillä varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa. Arjessa muistia voi tukea säännöllisellä rytmillä, liikunnalla, hyvällä ruokavaliolla ja stressinhallinnalla.
Milloin hakeutua tutkimuksiin?
Muistiongelmat haittaavat työtä tai arjen asioita (esim. sovittujen tapaamisten unohtelu), Persoonallisuus tai käyttäytyminen muuttuu, Sanojen löytäminen vaikeutuu tai päättelykyky heikkenee, Syntyy sekavuutta tai epätavallista pelokkuutta, Toimintakyky heikkenee ymmärtämättömästä syystä.
Huonon muistin yleisiä syitä
Elämäntavat: Univaje, stressi, kiire, alkoholin käyttö, huono ruokavalio.
Sairaudet: Masennus, ahdistus, kilpirauhasen vajaatoiminta, korkea verenpaine, diabetes, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat.
Lääkkeet: Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa muistihäiriöitä.
Muistisairaudet: Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti.
Miten tukea muistia?
Uni ja lepo: Säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä uni tukevat muistia.
Liikunta: Päivittäinen liikunta parantaa aivoterveyttä.
Ruokavalio: Kalaa, pähkinöitä, kasviksia (omega-3, B12-vitamiini).
Stressinhallinta: Lyhennä stressiä ja pidä palautumisesta huolta.
Mielen aktivointi: Opettele uusia asioita, lue, keskustele.
Arjen apuvälineet: Muistilaput, kalenterit, puhelimen hälytykset, tavaroille omat paikat.
Minne hakeutua?
Ensisijaisesti oma lääkäri tai työterveyshuolto, Muistineuvolat ja muistiyhdistykset (esim. Muistiliitto tarjoaa tietoa).

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ja järkytys tulee kun pitää nousta siitä kahvipöydästä hoitamaan potilasta tai tervettä vanhusta. Esim. Muistisairaus ei ole sairaus, vaan ihan vanuuteen liittyvä ominaisuus.
Huono muisti voi johtua monista syistä, kuten stressistä, univajeesta, lääkkeistä tai taustasairauksista, mutta se voi myös olla merkki etenevästä muistisairaudesta (kuten Alzheimerin tauti). Jos huoli muistista haittaa arkea tai persoonallisuus muuttuu, kannattaa hakeutua tutkimuksiin terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, sillä varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa. Arjessa muistia voi tukea säännöllisellä rytmillä, liikunnalla, hyvällä ruokavaliolla ja stressinhallinnalla.
Milloin hakeutua tutkimuksiin?
Muistiongelmat haittaavat työtä tai arjen asioita (esim. sovittujen tapaamisten unohtelu), Persoonallisuus tai käyttäytyminen muuttuu, Sanojen löytäminen vaikeutuu tai päättelykyky heikkenee, Syntyy sekavuutta tai epätavallista pelokkuutta, Toimintakyky heikkenee ymmärtämättömästä syystä.
Huonon muistin yleisiä syitä
Elämäntavat: Univaje, stressi, kiire, alkoholin käyttö, huono ruokavalio.
Sairaudet: Masennus, ahdistus, kilpirauhasen vajaatoiminta, korkea verenpaine, diabetes, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat.
Lääkkeet: Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa muistihäiriöitä.
Muistisairaudet: Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti.
Miten tukea muistia?
Uni ja lepo: Säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä uni tukevat muistia.
Liikunta: Päivittäinen liikunta parantaa aivoterveyttä.
Ruokavalio: Kalaa, pähkinöitä, kasviksia (omega-3, B12-vitamiini).
Stressinhallinta: Lyhennä stressiä ja pidä palautumisesta huolta.
Mielen aktivointi: Opettele uusia asioita, lue, keskustele.
Arjen apuvälineet: Muistilaput, kalenterit, puhelimen hälytykset, tavaroille omat paikat.
Minne hakeutua?
Ensisijaisesti oma lääkäri tai työterveyshuolto, Muistineuvolat ja muistiyhdistykset (esim. Muistiliitto tarjoaa tietoa).

Lue lisää

Siis, muistisairaus on sairaus, jota ei millään poppakonsteilla voida estää. Tulee kenelle tulee. Voit elää elämäsi vaikka varpaillasi, niin tauteja tulee silti. Kenelle ja mitä, sitä ei kukaan voi tietää. Tauti on kuin hedelmäpeli, kun kammesta vedät, niin koskaan ei tiedä, tuleeko täysosuma vai ei.