voiko pettuleipää syödä
+4
Kyllä, pettuleipää voi syödä, ja sitä on syöty Suomessa historian saatossa hätäravintona, mutta nykyään sitä nautitaan usein erikoisuutena, sekoitettuna tavallisiin jauhoihin, koska se sisältää kuitua ja vitamiineja, mutta liiallisesti nautittuna voi aiheuttaa vatsavaivoja ja suolatasapainon häiriöitä. Se on männyn kuoren sisäosista (jälsi- ja nilakerroksista) valmistettua "jauhoa", joka antaa leivälle pihkaisen maun ja tuo ravintoarvoa, mutta sen maku ja sulavuus ovat haastavia, minkä vuoksi sitä sekoitetaan yleensä ruis- tai ohrajauhoihin.
Mitä on pettuleipä?
Pettuleipä valmistetaan männyn kaarnan alta kerätystä jälsi- ja nilakerroksesta, joka kuivataan, paahdetaan ja jauhetaan.
Sitä käytetään usein 50/50-suhteessa ruis- tai ohrajauhojen kanssa, jotta leipä on maistuvampaa ja sulavampaa.
+4
Kyllä, pettuleipää voi syödä, ja sitä on syöty Suomessa historian saatossa hätäravintona, mutta nykyään sitä nautitaan usein erikoisuutena, sekoitettuna tavallisiin jauhoihin, koska se sisältää kuitua ja vitamiineja, mutta liiallisesti nautittuna voi aiheuttaa vatsavaivoja ja suolatasapainon häiriöitä. Se on männyn kuoren sisäosista (jälsi- ja nilakerroksista) valmistettua "jauhoa", joka antaa leivälle pihkaisen maun ja tuo ravintoarvoa, mutta sen maku ja sulavuus ovat haastavia, minkä vuoksi sitä sekoitetaan yleensä ruis- tai ohrajauhoihin.
Mitä on pettuleipä?
Pettuleipä valmistetaan männyn kaarnan alta kerätystä jälsi- ja nilakerroksesta, joka kuivataan, paahdetaan ja jauhetaan.
Sitä käytetään usein 50/50-suhteessa ruis- tai ohrajauhojen kanssa, jotta leipä on maistuvampaa ja sulavampaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Leivän leipominen on lähes ilmaista.
Ei ihminen tuosta petusta energiaa saa kun on puuta,täyttää vaan.Vehnäjauhot nykyyä niin halpoja ettei mitään puuta tarvi sekaan laittaa.
Pettua on turha haikailla leivän aineeksi. Minä irroittelin pettua ihan mielenkiinnosta, kun sain tutun metsänomistajan nuorista mäntypropseista ottaa pettua. Helppo homma sinällään, mutta kyllä se kävi työstä ja sitten kuivattuna saalis oli aika vaatimaton.
Aika paljon irroitin sitä pettua ennen juhannusta kaadetuista puista ja kuivasin ne pettuliinat sitten. Lopputulos ei todellakaan ollut kummoinen, jos sillä pitäisi elää!
Hyvä ystäväni oli THL:n tutkijana ja hän määritteli sen petun ravinnon aika vähäiseksi, minkä ihminen siitä pystyy hyödyntämään. Joten käytännössä ihan turhaa työtä tein, vaikka en ole vielä leiponut niitä pettuleipiä. Tarkoitus on tehdä ohraleipää petun kanssa ja ruisleipää petun kanssa, että kummassakin petun osuus on 25%, jota ystäväni piti vielä ihan kelvollisena ihmisravintona.
Olen kyllä syönyt pettuleipää, kun aikoinaan Puolustusvoimat kokeili kriisiajan ruokia ja tarjosi niitä messuilla osastollaan Lahden messuilla. Ei se leipää kummempaa ollut, päälle oli vielä kuusenkerkistä tehtyä teetä.
Omien kokemusten perusteella sanoisin, että on täyttä utopiaa haikailla petun perään leipänä. Huonoksi, siis todella huonoksi pitää tilanteen mennä, että kannattaa alkaa pettua kaivelemaan sieltä niiden puiden nilakerroksesta. Helpommalla voi esim. kalastaa ravintoa huonossakin tilanteessa tai kasvattaa perunoita kaupungissakin.
Perunaakin kokeilin kasvattaa pienellä määrää siemenperunoita, kun sain käyttööni pienen kasvimaan. Ostin kaupasta hävikistä itäneitä ruokaperunoita 1€ 5kg pussin ja pilkoin ne perunat 3-4 osaan ja kylvin ne maahan. Syksyllä korjasin todella hyvän sadon niistä, saimme perheelle kovo talven perunat niistä!
Vein myös pari katiskaa läheiseen järveen keväällä ja sain valtavasti sorva kaloja, fileerasin ne kaikki ja pakastin. Jauhoin ne sorvafileet sitten pakastettuina lihamyllyllä kahteen kertaan ja tein niistä kalapihvejä. Söimme koko talven niitä kalapihvejä kasvattamiemme perunoiden kanssa. Sunnuntaisin paistettiin uunissa haukea porkkanoiden ja smetanan kanssa. Paljoa ei tarvinnut ostaa kaupasta ruokaa lisäksi. Ostimme yhdestä kaupasta ruotsalaista näkkileipää, todella iso paketti maksoi 2€ sitä näkkäriä, paljon helpompaa, kuin pettuleivät tekeminen.
Ahdistava köyhyys Suomessa tarkoittaa jatkuvaa toimeentulon epävarmuutta, stressiä ja selviytymistaistelua, joka koskettaa noin 16 prosenttia väestöstä. Se rajoittaa osallistumista yhteiskuntaan, aiheuttaa pelkoa ja masennusta sekä kasaantuu usein pitkän työttömyyden, sairauksien tai pienien eläkkeiden vuoksi. Köyhyys on suuri henkinen taakka, joka vaarantaa perusoikeuksia ja aiheuttaa fyysisiä oireita.
Ahdistavan köyhyyden keskeisiä piirteitä ja vaikutuksia:
Jatkuva stressi ja pelko: Rahat loppuvat usein kesken ennen seuraavaa tuenmaksupäivää, mikä aiheuttaa suurta psyykkistä kuormitusta ja unettomuutta.
Useimmilla on vain korvien välissä se köyhyys. Rahaa kuitenkin jaetaan vastikkeetta, että jokainen pärjää varmasti, ruokaakin jaetaan ilmaiseksi jokaisella paikkakunnalla, että senkään puoleen ei tarvitse stressata.
Rahat hävitetään pelaamalla ja päihteisiin, elämän hallinta täysin hakusessaan!
Näitä löytyy jotka kirjoittaa että vaan makaronia pystyy ostaan niin mihin ihmeeseen sitten tunkee rahansa jos esim,toimeentulotuella.Kaljaa menee,sätkä käryää ja pelaa.Jos yksin asuu niin kyllä 5eurolla päivän ruoat saa kun tekee isompia määriä.Ei tarvi mitään pettuleipää tehdä taloudellisen tilanteen vuoksi.
Typerys ei ruoka ole sen halvempaa vaikka tekisit viikon kaalikeitot kerralla sen sijaan että kokkaat päivittäin.
Isompia määriä tekee kerralla ja pakastaa niin päivää kohti saa jo hyvin ruokaa että kustantaa 5eur.Persaukisella ei tietenkään ole tuota 5eur edes.