Ruotsi: Paikalliset asukkaat valtion tuulivoimatavoitteiden ja vallankäytön kohteina ilman riittävää yksilönsuojaa.
Madeleine Staaf Kuran kirjoituksessa tarkastellaan vesivoiman, erityisesti pienvesivoiman ja tuulivoiman erilaista asemaa ympäristövaatimusten suhteen.
Vesivoiman kohdalla ”hyvän ekologisen tilan” vaatimus menee talouden ja kohtuuden edelle. Tuulivoiman kohdalla ilmastotavoitteet ja poliittiset tavoitteet ovat etusijalla. Molemmissa tapauksissa seuraus on kuitenkin sama: abstraktien tavoitteiden annetaan painaa enemmän kuin oikeusvarmuus ja ihmisten todelliset elinolosuhteet.
Kun tuulivoimaa suunnitellaan, asukkaat ja maanomistajat kertovat toistuvasti samanlaisista kokemuksista:
- pitkäaikainen epävarmuus elinympäristöstä, terveydestä ja kiinteistöjen arvosta,
- oikeudellisen avun, asiantuntijalausuntojen ja tutkimusten korkeat kustannukset,
- ei todellista valinnanvapautta,
- voimasuhteiden epätasapaino ihmisten ja varakkaiden yhtiöiden välillä.
Tämä johtaa stressiin, univaikeuksiin ja voimattomuuden tunteeseen. Asianosaiset ovat tavallisia ihmisiä, eivätkä ole aikaisemmin osallistuneet tällaisiin prosesseihin, mutta joutuvat silti kantamaan seuraukset.
Tuulivoimasta kärsivillä ei ole oikeutta oikeusapuun. Heidän odotetaan itse maksavan koko puolustuksensa – asianajokulut, asiantuntijat ja tutkimukset – taistellessaan julkista tukea saavia tuulivoimayhtiöiden, konsulttien ja asianajajien kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oikeuden saaminen riippuu ihmisten taloudellisista mahdollisuuksista. Ihmiset joutuvat valtion tavoitteiden ja vallankäytön kohteeksi ilman riittävää yksilön suojaa. (Kooste TV-KY ry).
Eiköhän sama asia ole Suomessakin😡
Madeleine Staaf Kuran kirjoituksessa tarkastellaan vesivoiman, erityisesti pienvesivoiman ja tuulivoiman erilaista asemaa ympäristövaatimusten suhteen.
Vesivoiman kohdalla ”hyvän ekologisen tilan” vaatimus menee talouden ja kohtuuden edelle. Tuulivoiman kohdalla ilmastotavoitteet ja poliittiset tavoitteet ovat etusijalla. Molemmissa tapauksissa seuraus on kuitenkin sama: abstraktien tavoitteiden annetaan painaa enemmän kuin oikeusvarmuus ja ihmisten todelliset elinolosuhteet.
Kun tuulivoimaa suunnitellaan, asukkaat ja maanomistajat kertovat toistuvasti samanlaisista kokemuksista:
- pitkäaikainen epävarmuus elinympäristöstä, terveydestä ja kiinteistöjen arvosta,
- oikeudellisen avun, asiantuntijalausuntojen ja tutkimusten korkeat kustannukset,
- ei todellista valinnanvapautta,
- voimasuhteiden epätasapaino ihmisten ja varakkaiden yhtiöiden välillä.
Tämä johtaa stressiin, univaikeuksiin ja voimattomuuden tunteeseen. Asianosaiset ovat tavallisia ihmisiä, eivätkä ole aikaisemmin osallistuneet tällaisiin prosesseihin, mutta joutuvat silti kantamaan seuraukset.
Tuulivoimasta kärsivillä ei ole oikeutta oikeusapuun. Heidän odotetaan itse maksavan koko puolustuksensa – asianajokulut, asiantuntijat ja tutkimukset – taistellessaan julkista tukea saavia tuulivoimayhtiöiden, konsulttien ja asianajajien kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oikeuden saaminen riippuu ihmisten taloudellisista mahdollisuuksista. Ihmiset joutuvat valtion tavoitteiden ja vallankäytön kohteeksi ilman riittävää yksilön suojaa. (Kooste TV-KY ry).
Eiköhän sama asia ole Suomessakin😡
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tyhmistä päättäjistä kärsii koko kansa. Omavaraisuudesta luovuttu (turve), lisätty jäätyneiden tuulimyllyjen ympäristöjätettä, varavoimalat tuhottu, infran myynti ulkomaisille sijoittajille, datakeskushankkeita, siirtolinjoja sabotoidaan, tehomaksuja säädetään, Venäjän halpa puuntuonti loppunut ja metsähakkuita vähennetään.
Samaan aikaan kallista tukkipuuta poltetaan tuhkaksi🙈