Kalevala: Kullervon tarina - ei ihan nappisuoritus

Kalevalassa olisi ainesta moneenkin omaleimaiseen tarukeskiaikatarinaan ja Kullervon tarinassa yritys on hyvä, mutta ei vaan ihan onnistu.

Positiivissen kautta: Elias Salonen näyttelee hyvin, samoin Eero Ahon suoritus Untamoma ihan ok. Kuvaus on onnistunut ja suomalainen luonto näyttäytyy jylhänä. Ehkä samaa rotkokoskea näytetään vähän liikaa erillisissä kohtauksissa, mutta ei kauheasti häiritse.

Neutraali havainto on, että tekijät ovat keksineet oman "Kalevala-estetiikan", hirvensarvikoristeisine leveine miekkoineen (joita tietenkin kannetaan selässä, kuten usein peleissä ja kuten ei koskaan keskiajalla) . Vähän jää epäselväksi että miksi nämä fantasia-aseet? Kun erikseen kerrotaan, että kyse on 1100-luvun karjalasta, niin miksei sitten tyydytty tyyliteltyihiin 1100 luvun tai viikinkiajan miekkoihin ja kirveisiin? Karjalan asukkaiden sotisovista tiedetään sen verran vähän ja kun ollaan idän ja lännen välissä, niin tilaa mielikuvitukselle olisi jäänyt tarpeeksi. Kuitenkin makuasia eikä mikään virhe.

Mutta sitten ne selkeät miinukset.
Juoni on liian polveileva ja monivaiheinen. Erityisesti kun se oli tehty minimimäärällä ihmisiä ja lavasteita. Mitään kyliä ei varsinaisesti näytetty, miehiä oli vähän ja vielä vähemmän miesten vaimoja ja lapsia ei juuri ollenkaan.
Juoni oli myös paikoin epälooginen. Kullervo aiotaan tappaa, mutta sitten taas karkottaminen riittää. Samoin kun venäläiset orjakauppiaat saavat kiinni, niin taas aiotaan tappaa mutta sitten hän muksitaan ja jätetäänkin kuolemaan. Seppo ilmarinen ja hänen vaimonsa kiveen leivottuine leipineen jää irralliseksi ja pintapuolieksi. Tarinan kannalta olissi ollut parempi, että Kullervon jakso sepän orjana olisi ollut selkeä onnistuminen ja "onnen aika" Kullervon kannalta. Tragedia olisi syvempi, kun Kullervo saisi maistaa hetken tyyntä elämää. Tähän pyrittiin, mutta onnituminen seppänä kerrottiin vuorosanoissa eikä selvästi näytetty.
Rakennetta olisi voitu tiivistää. Yli 2 tunnin tarinassa siihen oli varaa. Ja vaikka kuvauspaikat olivat hienoa erilaisset suoaukeat, hiekkasärkät kallioiset mäet eivät jättäneet mitään käsitystä siitä mikä oli missäkin.

Kaiken kaikkiaan: voi harmi!
Erinomainen ja erinomaissen käsittelyn ansaitseva aihe, Hyviä aineksia, hyviä näyttelijöitä, mutta elokuva elokuvana ei ihan pysy kasassa.