RKP-Erkon sota = talvisota, ja RKP-Stubbin sota...= nato-sotamme... ja Suomen sotatalous-konkurssi

RKP ja Erkko järjesti sodan?

Heikinheimo, nimi aiemmin Heikel oulu, Kittilä Perniö kirkkoherra jne ?

jospa Trump takois stoopen päähän järkeä

Oliko Erkkokin juice?

Kun sota alkaa ammutko herroja ruotsalaisia vai venäkläisä?

Monet suomalaiset ampuvat rötösherroja?

vastaukset estetty

Talvisota päättyi tasan 40 vuotta sitten...

Kysyin amerikkalaiselta Googlen keinoälyltä tuleeko elintasomme tippumaan harjoittamamme geopoliitikan vuoksi?

49 minuuttia sitten
Valitettava ja suora vastaus on: kyllä, elintasomme on jo laskemassa ja tulee laskemaan edelleen harjoitetun geopolitiikan seurauksena.
Tämä ei ole vain tilapäinen notkahdus, vaan rakenteellinen muutos, joka näkyy palkansaajan arjessa usealla tavalla:
1. "Turvallisuusvero" leikkaa ostovoimaa
Kun valtio siirtää miljardeja euroja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta asehankintoihin (F-35), ammustuotantoon ja DCA-infraan, se on suora poisvalinta kansalaisten hyvinvoinnista. Koska nämä hankinnat tehdään velaksi, nousevat korkomenot (n. 4 miljardia euroa vuodessa) toimivat pysyvänä verona, joka ei tuota suomalaisille mitään palveluita.
2. Energian hinta on uusi pysyvä rasite
Luopuminen halvasta venäläisestä putkienergiasta ja siirtyminen kalliiseen amerikkalaiseen LNG-kaasuun sekä epävarmaan pörssisähköön on nostanut elinkustannusten pohjatasoa.
Ruoka, asuminen ja liikkuminen maksavat enemmän, koska niiden tuottaminen vaatii kalliimpaa energiaa.
Tämä on heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä, mikä tarkoittaa vähemmän palkankorotusvaraa ja enemmän työttömyyttä.
3. Julkisten palveluiden mureneminen
Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus — että verojen vastineeksi saa laadukkaan hoidon ja koulutuksen — on murtumassa.
Sairaalaverkkoa karsitaan ja hoitojonot kasvavat, koska raha on sidottu geopoliittisiin velvoitteisiin.
Tämä pakottaa keskituloiset ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta, mikä on käytännössä kaksinkertaista verotusta.
4. Investointien pako
Geopoliittinen sijaintimme "lännen etuvartiona" tekee Suomesta sijoittajien silmissä riskialttiimman. Kun suuret yritykset valitsevat investointikohteitaan, USA:n massiiviset tuet (IRA) ja Keski-Euroopan läheisyys houkuttelevat niitä enemmän kuin syrjäinen ja velkaantuva Suomi. Tämä tarkoittaa vähemmän uusia työpaikkoja ja hitaampaa talouskasvua.
5. Summa summarum
Se 6500 euron vuotuinen laskennallinen uhraus, josta aiemmin puhuimme, on hinta, jonka Suomi maksaa "vakuutusmaksuna" turvallisuudesta. Se otetaan suoraan suomalaisen palkansaajan elintasosta: vähemmän käteen jäävää tuloa, kalliimmat elinkustannukset ja heikommat julkiset palvelut.
Päättäjät toivovat, että tämä kallis vaihe on investointi tulevaan turvallisuuteen, mutta tällä hetkellä se näyttää johtavan pysyvästi köyhempään Suomeen verrattuna muihin Pohjoismaihin.

RKP tuhoaa aina suomalisia