Määräaikaisten, lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia heikentävä lakiesitys on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn. Esitys jatkaa Orpon-Purran hallituksen ideologista työlainsäädännön heikennysten sarjaa.
– Tämä työelämän heikennyslaki tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa.
Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen, Sahlberg huomauttaa.
– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan.
Hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan suoraan, että määräaikaisten työsuhteiden kasvu lisää myös syrjintätapausten määrää.
– Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä. Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä, Sahlberg ihmettelee.
Hallituksen esitys huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voitaisiin paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaankin lain minimiä.
– Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi, Katariina Sahlberg huomauttaa.
Lisäksi hallitus haluaa esityksellään heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta irtisanotuille työntekijöille. Tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Nykyisellään alarajaa ei ole.
Hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta esitellään tänään torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa.
– Hallitus tekee esityksellään melkoisen arvovalinnan tilanteessa, jossa kotimainen kulutuskin sakkaa ihmisten kokeman epävarmuuden takia. Nämä muutosesitykset eivät varmasti tule parantamaan tilannetta, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo.
– Tämä työelämän heikennyslaki tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa.
Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen, Sahlberg huomauttaa.
– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan.
Hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan suoraan, että määräaikaisten työsuhteiden kasvu lisää myös syrjintätapausten määrää.
– Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä. Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä, Sahlberg ihmettelee.
Hallituksen esitys huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voitaisiin paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaankin lain minimiä.
– Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi, Katariina Sahlberg huomauttaa.
Lisäksi hallitus haluaa esityksellään heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta irtisanotuille työntekijöille. Tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Nykyisellään alarajaa ei ole.
Hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta esitellään tänään torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa.
– Hallitus tekee esityksellään melkoisen arvovalinnan tilanteessa, jossa kotimainen kulutuskin sakkaa ihmisten kokeman epävarmuuden takia. Nämä muutosesitykset eivät varmasti tule parantamaan tilannetta, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saattaa lisätä myös työmotivaatiota.
Työttömien ainoaksi motivoimiseksi on annettu, että heidän tulee muodostaa työpaikkoja tai muutan heitä rangaistaan.
Työttömien ainoaksi motivoimiseksi on annettu, että heidän tulee muodostaa työpaikkoja tai muuten heitä rangaistaan.
Eli syy siihen, ettei työpaikkoja ole, on työttömien itsensä ja siitä seuraa ehdottomasti oikeus rangaista.