Karmaiseva nussinta

OSIO 3

Jatkuu

Kyllähän minä tuota hiukkasen hämmästyin, mutta hyvinkasvatettuna kipaisin kesken pallopelin kotiin sanomaan äidille, jotta isä kuulemma tuli jo lasten kanssa ja odottelivat saunassa. Äitikin siinä ihmettelemään, että nytkös nuo jo sieltä ennättivät, vaikka oli arvellut menevän ainakin vartin taikka puolen tunnin päähän. Mutta keräsi kaiken tarpeellisen koppaan, sanoi lähtevänsä saunalle ja käski minun tulla sitten perästä isän seuraksi löylyihin, kun hän ehtisi ensin alta pois.

Olin juoksemassa takaisin pelikentälle kavereitten luo, kun jokin pisti mielessäni hanttiin. Jokin tässä ei täsmännyt. Käännyin ja läksin yhtiön saunalle päin. Äiti oli jo mennyt sinne, laittanut pukuhuoneen oven säppiin perässään. Mutta ovea sai sen verran raotettua, että taitava sai jollain kapealla niin kuin linkkuveitsellä nostettua salvan ylös. Niin kuin minä.

Pukuhuoneessa näin heti äidin vaatteet naulakossa. Ja pyyhkeet saunakopassa. Ja vieraan ruutupaidan ja vieraat housut. Eivät olleet isän. Eikös vain Kolehmaisella äsken ollut tuollaiset! Elävästi muistan yhä, miten sykkeeni nousi sillä sekunnilla korkeaksi ja tiheäksi kauhusta ja jännityksestä. Nyt oli tosi kyseessä.

Pesuhuoneen ovi oli kiinni, mutta sen takaa kuului matalaa mörinää ja kimeämpiä vinkaisuja ja voihkaisuja. Laskin vapisevan käteni ovenkahvalle. Oikein hitaasti ja hiljaa koetin painaa sen alas, vaikka sydämeni takoi rinnassa tuhatta ja sataa. Lukko naksahti hiljaa, mutta sitä tuskin kuuli pesuhuoneeseen. Varovasti nostin kättäni kahvalta ja hyvin, hyvin varovaisesti työnsin milli kerrallaan ovea kapealle raolle.

Se näky iski suoraan tajuntaani karmeasti ja sisuksia ryöpyttävästi. Ilkialaston Kolehmaisen-sonni oli äitini kimpussa! Yhtä alastoman äitikultani selän takana kauttaaltaan paljaana ja karvaisena. Edes ei aluspöksyjä jalassa ollut. Onneksi oli miehen leveä, lihaksikas selkä oven suuntaan. Ei tajunnut minun tiiraavan takaapäin. Ja piteli vahvasti pehmeämuotoista äitiäni etupuolellaan otteessaan. Ihan kuin saaliinsa kimppuun käynyt hurja, karvainen villipeto.

Korskean, väkivahvan Kolehmaisen vasen käsi piteli äitiä rintojen tai vatsan seudulta aloillaan. Miehen omaa karvaista alastomuutta vasten. Oikea vahva käsi hieroi ja kaiveli äitiä jalkojen välistä. Pillusta. Äidin pörrökarvaisesta hävystä. Tajusin oitis, että hurja mies kuopi ja hieroskeli äitini salaperäistä pilluvakoa hullun lailla. Oikein hurmioituneen himon vallassa. Pöyristynyt olin. Noinko miehet tekevät. Kourivat härskisti toisten miesten aviovaimojen ja perheenäitien kiharakarvaisia pilluja mitään häpeämättä!

Ennen pitkäänpä tajusin, että Kolehmainen on jonkinmoisen elukkamaisen himon ja vimman vallassa. Jotain samaa olin alkanut itse tuntea, kun kasvanut kaluni oli alkanut seistä ja temputella. Ja lennättää siemenmaitoa, kun sitä vähän hieroskeli, nylkytti ja kosketteli. Isommat pojat olivat puhuneet sen tekevän semmoista. Ja minä olin hyvän aikaa sitten kokeillut ja todennut, että niin mokoma tekikin. Ja miten hemmetin hyvältä ja hurmiolliselta se tuntui. Joskin syntiseltä ja salattavalta myöskin, sitten jälkikäteen. Mutta Kolehmaisella täytyi olla vielä suuremmat himot ja miehuusuhot kuin tämmöisellä pahaisella poikasella, kun ne panivat noin röyhkeästi menettelemään! Sen minä ymmärsin. Olihan hänessä mieshormoneja kuin pienessä kylässä, niinhän puhuttiin.

Äiti vinkui, inisi ja voihki Kolehmaisen otteessa ja rumassa kourahieronnassa. Eivät ne mitään puhuneet, ääntelivät vain. Kolehmainen huohotti matalasti äidin korvaan. Ja äiti vinkui ja inahteli kuin saalistettu eläin satimessa. Enpä tiedä, olisiko äiti yrittänyt karata, jollei julman vahva Kolehmainen olisi niin jämäkästi häntä hollillaan pidellyt. Voi olla, että hyvinkin olisi.

Sillä eihän tämmöinen ollut missään mielessä sopivaa meininkiä, ei varsinkaan isäraukan selän takana. Ja äkkiä koko karmea suunnitelma paljastui minulle. Kolehmainen oli tämän kaiken suunnitellut, järjestänyt isäni pois kotoa päästäkseen äitini kimppuun!

Ja sitten rupesi kuulumaan se, mitä en ennen sitä ollut tiennyt. Se märkä ääni. Kaiken huohotuksen, voihkinan ja muun lomassa kuului, miten Kolehmaisen käsi hieroi jotakin märkää. Enhän minä siinä iässä vielä tiennyt, että naisen pillu kostuu märäksi ja alkaa valuttaa nesteitä, kun sitä oikein himokkaasti hieroo ja valmistaa nussittavaksi. Mutta nyt minulle jotakin tämmöistä rupesi valkenemaan, kun märän tussun ääni alkoi kuulua.

Ja näin aikamiehenä osaan sanoa, ettei jatkosta olisi hevillä mitään tullutkaan, jollei kokenut Kolehmainen olisi valmistanut pillua kunnolla liukkaaksi ja lämpimäksi kyrvälleen. Senkin muistan ja näen karmaisevana mielessäni, miten mies veti märän kouransa vitunvaosta, haisteli sitä isolla nenällään hetken ja nuoli sitten tyytyväisenä märät sormensa. Sisus kuohuen tiirasin ovenraosta ja voin vain arvailla, miltä Kolehmaisen sormet mahtoivat haista ja maistua.

Jatkuu

Anonyymi00002 kirjoitti:

OSIO 3

Jatkuu

Kyllähän minä tuota hiukkasen hämmästyin, mutta hyvinkasvatettuna kipaisin kesken pallopelin kotiin sanomaan äidille, jotta isä kuulemma tuli jo lasten kanssa ja odottelivat saunassa. Äitikin siinä ihmettelemään, että nytkös nuo jo sieltä ennättivät, vaikka oli arvellut menevän ainakin vartin taikka puolen tunnin päähän. Mutta keräsi kaiken tarpeellisen koppaan, sanoi lähtevänsä saunalle ja käski minun tulla sitten perästä isän seuraksi löylyihin, kun hän ehtisi ensin alta pois.

Olin juoksemassa takaisin pelikentälle kavereitten luo, kun jokin pisti mielessäni hanttiin. Jokin tässä ei täsmännyt. Käännyin ja läksin yhtiön saunalle päin. Äiti oli jo mennyt sinne, laittanut pukuhuoneen oven säppiin perässään. Mutta ovea sai sen verran raotettua, että taitava sai jollain kapealla niin kuin linkkuveitsellä nostettua salvan ylös. Niin kuin minä.

Pukuhuoneessa näin heti äidin vaatteet naulakossa. Ja pyyhkeet saunakopassa. Ja vieraan ruutupaidan ja vieraat housut. Eivät olleet isän. Eikös vain Kolehmaisella äsken ollut tuollaiset! Elävästi muistan yhä, miten sykkeeni nousi sillä sekunnilla korkeaksi ja tiheäksi kauhusta ja jännityksestä. Nyt oli tosi kyseessä.

Pesuhuoneen ovi oli kiinni, mutta sen takaa kuului matalaa mörinää ja kimeämpiä vinkaisuja ja voihkaisuja. Laskin vapisevan käteni ovenkahvalle. Oikein hitaasti ja hiljaa koetin painaa sen alas, vaikka sydämeni takoi rinnassa tuhatta ja sataa. Lukko naksahti hiljaa, mutta sitä tuskin kuuli pesuhuoneeseen. Varovasti nostin kättäni kahvalta ja hyvin, hyvin varovaisesti työnsin milli kerrallaan ovea kapealle raolle.

Se näky iski suoraan tajuntaani karmeasti ja sisuksia ryöpyttävästi. Ilkialaston Kolehmaisen-sonni oli äitini kimpussa! Yhtä alastoman äitikultani selän takana kauttaaltaan paljaana ja karvaisena. Edes ei aluspöksyjä jalassa ollut. Onneksi oli miehen leveä, lihaksikas selkä oven suuntaan. Ei tajunnut minun tiiraavan takaapäin. Ja piteli vahvasti pehmeämuotoista äitiäni etupuolellaan otteessaan. Ihan kuin saaliinsa kimppuun käynyt hurja, karvainen villipeto.

Korskean, väkivahvan Kolehmaisen vasen käsi piteli äitiä rintojen tai vatsan seudulta aloillaan. Miehen omaa karvaista alastomuutta vasten. Oikea vahva käsi hieroi ja kaiveli äitiä jalkojen välistä. Pillusta. Äidin pörrökarvaisesta hävystä. Tajusin oitis, että hurja mies kuopi ja hieroskeli äitini salaperäistä pilluvakoa hullun lailla. Oikein hurmioituneen himon vallassa. Pöyristynyt olin. Noinko miehet tekevät. Kourivat härskisti toisten miesten aviovaimojen ja perheenäitien kiharakarvaisia pilluja mitään häpeämättä!

Ennen pitkäänpä tajusin, että Kolehmainen on jonkinmoisen elukkamaisen himon ja vimman vallassa. Jotain samaa olin alkanut itse tuntea, kun kasvanut kaluni oli alkanut seistä ja temputella. Ja lennättää siemenmaitoa, kun sitä vähän hieroskeli, nylkytti ja kosketteli. Isommat pojat olivat puhuneet sen tekevän semmoista. Ja minä olin hyvän aikaa sitten kokeillut ja todennut, että niin mokoma tekikin. Ja miten hemmetin hyvältä ja hurmiolliselta se tuntui. Joskin syntiseltä ja salattavalta myöskin, sitten jälkikäteen. Mutta Kolehmaisella täytyi olla vielä suuremmat himot ja miehuusuhot kuin tämmöisellä pahaisella poikasella, kun ne panivat noin röyhkeästi menettelemään! Sen minä ymmärsin. Olihan hänessä mieshormoneja kuin pienessä kylässä, niinhän puhuttiin.

Äiti vinkui, inisi ja voihki Kolehmaisen otteessa ja rumassa kourahieronnassa. Eivät ne mitään puhuneet, ääntelivät vain. Kolehmainen huohotti matalasti äidin korvaan. Ja äiti vinkui ja inahteli kuin saalistettu eläin satimessa. Enpä tiedä, olisiko äiti yrittänyt karata, jollei julman vahva Kolehmainen olisi niin jämäkästi häntä hollillaan pidellyt. Voi olla, että hyvinkin olisi.

Sillä eihän tämmöinen ollut missään mielessä sopivaa meininkiä, ei varsinkaan isäraukan selän takana. Ja äkkiä koko karmea suunnitelma paljastui minulle. Kolehmainen oli tämän kaiken suunnitellut, järjestänyt isäni pois kotoa päästäkseen äitini kimppuun!

Ja sitten rupesi kuulumaan se, mitä en ennen sitä ollut tiennyt. Se märkä ääni. Kaiken huohotuksen, voihkinan ja muun lomassa kuului, miten Kolehmaisen käsi hieroi jotakin märkää. Enhän minä siinä iässä vielä tiennyt, että naisen pillu kostuu märäksi ja alkaa valuttaa nesteitä, kun sitä oikein himokkaasti hieroo ja valmistaa nussittavaksi. Mutta nyt minulle jotakin tämmöistä rupesi valkenemaan, kun märän tussun ääni alkoi kuulua.

Ja näin aikamiehenä osaan sanoa, ettei jatkosta olisi hevillä mitään tullutkaan, jollei kokenut Kolehmainen olisi valmistanut pillua kunnolla liukkaaksi ja lämpimäksi kyrvälleen. Senkin muistan ja näen karmaisevana mielessäni, miten mies veti märän kouransa vitunvaosta, haisteli sitä isolla nenällään hetken ja nuoli sitten tyytyväisenä märät sormensa. Sisus kuohuen tiirasin ovenraosta ja voin vain arvailla, miltä Kolehmaisen sormet mahtoivat haista ja maistua.

Jatkuu

Lue lisää

OSIO 4

Jatkuu

Nyt isokokoinen Kolehmainen laski oman äitiparkani hiukan väljemmälle kovasta otteestaan. Ja siinä siirtymässä minä näin senkin, miten hiton karmaisevaksi miehen julma mulkku oli äitynyt äitini pehmeää, leveää pyllyä vasten. Se seisoi hurjana pystyssä, varsi jäykällä kaarella. Ihan kuin vankka, taipumaton puunjuuri. Hirveästä nussimishimosta kauheaan tanaan jämähtänyt sukukyrpä. Se oli niin vaikuttava ja pelästyttävä. Helvetin iso ja pitkälle kurkottava, paksu ja punaruskea, suonikaskin. Ja samalla tajusin, ettei oma sukukaluni koskaan pystyisi samaan, ja tuskin isänikään kalu. Luonto oli Kolehmaisen puolella 10-1.

Eikä siinä enempiä hempeilty ja aikailtu. Kolehmainen painoi alastonta äitiäni, isäni kuuliaista aviovaimoa ja meidän kolmen lapsen huolehtivaista äitiä, etukumaraan selästä. Sivuviistoon piilopaikastani nähden, kasvot onneksi poispäin. Kourallaan yrmeä äijä tarttui hirveästä kyrvästään ja muljautti ison klunssinsa paljaaksi esinahan alta kuin mehevän hedelmämötikän kuorestaan.

Jotenkin luonnostani tajusin, että tämä on vaarallista, eri vaarallista. Ja silti jotenkin ikuista ja miehevää. Kolehmainen notkautti polviaan, pohkeet pullistellen. Ja se sovitti tuhdinkokoisen terskalääppänsä äitini leveiden pyllyposkien alta keskelle karvaista pilluvakoa. Ja alkoi hitaasti työntää jäyheää aisaansa sitä kohti.

Ja minä tajusin yhä enemmän, salatut miehuuden portit aukesivat jyristen. Näin miehet kai tekevät naisille. Siksi kyrpä rupeaa seisomaan ja mieltä himottaa. Että sen voisi työntää naisen jalkoväliin. Tätä varten minullakin temppuilee ja seisottelee, vaikka pikkuveli aamuisin sille nauraakin ja uhkaa kertoilla kaikille, että minulla on tottelematon ison pojan karvakikkeli, ynnäilin.

Nyt äiti vasta ynisi ja voihkikin, kun Kolehmainen työntyi häneen takaapäin. Iso mies köyristeli ja työnsi hirveää, jymäkkää pystykyrpäänsä alaviistosta äitiini. Ja miehen karvaisen, tiukan takapuolen alta kiikkuivat karmeat, painavat palliskivet vitjanahkaisissa. Homma vaikutti työläältä ja hankalalta. Ymmärsin kiihkoissani, oma kalu suorana pöksyissä sojottaen, että Kolehmaisen kauhistuttava sukukyrpä mahtui huonosti äitiparkani pieneen pilluvakoon. Vaikka se olikin hierottu märäksi ja liukkaaksi. Kolehmainen ei kumminkaan periksi antanut. Pallit häijyinä roikotellen mies työnsi, minkä sai sisään, vetäytyi sitten ulospäin ja työnsi taas.

Äitini pilluraukka ilmeisesti venyi ja tottui Kolehmaisen suureen kyrpään. Ja alkoi päästää miestä sisäänsä hiukan vieraanvaraisemmin. Äidin suusta pääsi oita ja voita ja oijoijoita. Ja oikea tissi heilahteli viistoittain näkyviin, kun vakoilin ovenraosta pesuhuoneen kammottavia ja kiellettyjä tapahtumia. Jossain vaiheessa työnsin käteni housunkauluksesta sisään ja koskettelin jäykkää nuorenmiehenkulliani. Kunnolla en sitten millään vetelemään pystynyt tai olisin syössyt siemenlastini heti ulos. Tärisin ja vavahtelin muutenkin jännityksestä ja kiihotuksesta.

Kolehmainen tarttui äitini lantioon, kun kauhea kyrpä alkoi liukua paremmin edestakaisin isälleni laillisesti vihityssä aviovitussa. Ajattelin, että tuo kaikki oli hiton kiellettyä ja moraalitonta. Taikka en minä siihen aikaan semmoista sanaa tiennyt kuin moraaliton. Mutta sen suuntaista kumminkin. Vaan minkäs Kolehmaiselle kukaan mahtoi, ei sitten mitään. Kolehmainen tuli, Kolehmainen otti, Kolehmainen sai mitä tahtoi. Aina ja kaikkialla. Se oli semmoista ison, miehisen miehen luontaista etua.

Ei ollut minusta miehenalusta puuttumaan tämmöiseen hurjaan meininkiin, ei sitten mitenkään. Minä saatoin vain katsoa ja runkata ovenraossa. Ja sääliä isäraukkaa, joka oli kai palaamassa pikkusisarusteni kanssa teatterinäytöksestä pahaa aavistamatta. Vasta myöhemmin ymmärsin senkin, että Kolehmainen teki säälittömästi isästäni aisankannattajan.

Hurja Kolehmaisen köriläs alkoi tyrkkiä ja nussia yhä lujemmin ja armottomammin äitini pehmeää, vaaleaa pyllyä vasten. Äiti vinkui ja voihki hänen edessään lykittävänä kuin räsynukke tukka heiluen ja tissit hytkyen. Karmeat, kookkaat pallit heilahtelivat raskaina edestakaisin Kolehmaisen jalkojen välistä. Naimaliikkeiden tahtiin. Mieskin alkoi öhkiä ja örähdellä tyytyväisyyttään. Ja hurja, jämäkkä kyrpä rupesi litisyttämään äitiparkani märkää vittureikää kuuluvasti survoessaan.

Muistan minä senkin, miten Kolehmainen kumartui puristelemaan ja kourimaan äitini roikkuvia ja nussimisen tahdissa hyllyneitä tissejä. Iso mies kahmi isoilla kourillaan niitä kuin mitäkin aarteita. Ja oikein omistamishaluisena. Pala kurkussa tajusin, että olimme kaikki menettäneet äidin Kolehmaiselle. Kolehmainen oli vienyt äitikullan isäraukalta ja meiltä lapsiltakin. Kolehmainen oli vain tullut, laatinut häijyn suunnitelman, ei edes kovin kummoisen, saalistanut äitini otteeseensa, hieronut märäksi ja ruvennut nussimaan. Noin vain. Kun oli syntyjään niitä, joille ei sanottu ei. Ei voinut sanoa, kun oli niin miehekäs, vaikuttava, täyteläinen kaikin puolin. Eikä vähiten naisten mielestä.

Jatkuu

Anonyymi00003 kirjoitti:

OSIO 4

Jatkuu

Nyt isokokoinen Kolehmainen laski oman äitiparkani hiukan väljemmälle kovasta otteestaan. Ja siinä siirtymässä minä näin senkin, miten hiton karmaisevaksi miehen julma mulkku oli äitynyt äitini pehmeää, leveää pyllyä vasten. Se seisoi hurjana pystyssä, varsi jäykällä kaarella. Ihan kuin vankka, taipumaton puunjuuri. Hirveästä nussimishimosta kauheaan tanaan jämähtänyt sukukyrpä. Se oli niin vaikuttava ja pelästyttävä. Helvetin iso ja pitkälle kurkottava, paksu ja punaruskea, suonikaskin. Ja samalla tajusin, ettei oma sukukaluni koskaan pystyisi samaan, ja tuskin isänikään kalu. Luonto oli Kolehmaisen puolella 10-1.

Eikä siinä enempiä hempeilty ja aikailtu. Kolehmainen painoi alastonta äitiäni, isäni kuuliaista aviovaimoa ja meidän kolmen lapsen huolehtivaista äitiä, etukumaraan selästä. Sivuviistoon piilopaikastani nähden, kasvot onneksi poispäin. Kourallaan yrmeä äijä tarttui hirveästä kyrvästään ja muljautti ison klunssinsa paljaaksi esinahan alta kuin mehevän hedelmämötikän kuorestaan.

Jotenkin luonnostani tajusin, että tämä on vaarallista, eri vaarallista. Ja silti jotenkin ikuista ja miehevää. Kolehmainen notkautti polviaan, pohkeet pullistellen. Ja se sovitti tuhdinkokoisen terskalääppänsä äitini leveiden pyllyposkien alta keskelle karvaista pilluvakoa. Ja alkoi hitaasti työntää jäyheää aisaansa sitä kohti.

Ja minä tajusin yhä enemmän, salatut miehuuden portit aukesivat jyristen. Näin miehet kai tekevät naisille. Siksi kyrpä rupeaa seisomaan ja mieltä himottaa. Että sen voisi työntää naisen jalkoväliin. Tätä varten minullakin temppuilee ja seisottelee, vaikka pikkuveli aamuisin sille nauraakin ja uhkaa kertoilla kaikille, että minulla on tottelematon ison pojan karvakikkeli, ynnäilin.

Nyt äiti vasta ynisi ja voihkikin, kun Kolehmainen työntyi häneen takaapäin. Iso mies köyristeli ja työnsi hirveää, jymäkkää pystykyrpäänsä alaviistosta äitiini. Ja miehen karvaisen, tiukan takapuolen alta kiikkuivat karmeat, painavat palliskivet vitjanahkaisissa. Homma vaikutti työläältä ja hankalalta. Ymmärsin kiihkoissani, oma kalu suorana pöksyissä sojottaen, että Kolehmaisen kauhistuttava sukukyrpä mahtui huonosti äitiparkani pieneen pilluvakoon. Vaikka se olikin hierottu märäksi ja liukkaaksi. Kolehmainen ei kumminkaan periksi antanut. Pallit häijyinä roikotellen mies työnsi, minkä sai sisään, vetäytyi sitten ulospäin ja työnsi taas.

Äitini pilluraukka ilmeisesti venyi ja tottui Kolehmaisen suureen kyrpään. Ja alkoi päästää miestä sisäänsä hiukan vieraanvaraisemmin. Äidin suusta pääsi oita ja voita ja oijoijoita. Ja oikea tissi heilahteli viistoittain näkyviin, kun vakoilin ovenraosta pesuhuoneen kammottavia ja kiellettyjä tapahtumia. Jossain vaiheessa työnsin käteni housunkauluksesta sisään ja koskettelin jäykkää nuorenmiehenkulliani. Kunnolla en sitten millään vetelemään pystynyt tai olisin syössyt siemenlastini heti ulos. Tärisin ja vavahtelin muutenkin jännityksestä ja kiihotuksesta.

Kolehmainen tarttui äitini lantioon, kun kauhea kyrpä alkoi liukua paremmin edestakaisin isälleni laillisesti vihityssä aviovitussa. Ajattelin, että tuo kaikki oli hiton kiellettyä ja moraalitonta. Taikka en minä siihen aikaan semmoista sanaa tiennyt kuin moraaliton. Mutta sen suuntaista kumminkin. Vaan minkäs Kolehmaiselle kukaan mahtoi, ei sitten mitään. Kolehmainen tuli, Kolehmainen otti, Kolehmainen sai mitä tahtoi. Aina ja kaikkialla. Se oli semmoista ison, miehisen miehen luontaista etua.

Ei ollut minusta miehenalusta puuttumaan tämmöiseen hurjaan meininkiin, ei sitten mitenkään. Minä saatoin vain katsoa ja runkata ovenraossa. Ja sääliä isäraukkaa, joka oli kai palaamassa pikkusisarusteni kanssa teatterinäytöksestä pahaa aavistamatta. Vasta myöhemmin ymmärsin senkin, että Kolehmainen teki säälittömästi isästäni aisankannattajan.

Hurja Kolehmaisen köriläs alkoi tyrkkiä ja nussia yhä lujemmin ja armottomammin äitini pehmeää, vaaleaa pyllyä vasten. Äiti vinkui ja voihki hänen edessään lykittävänä kuin räsynukke tukka heiluen ja tissit hytkyen. Karmeat, kookkaat pallit heilahtelivat raskaina edestakaisin Kolehmaisen jalkojen välistä. Naimaliikkeiden tahtiin. Mieskin alkoi öhkiä ja örähdellä tyytyväisyyttään. Ja hurja, jämäkkä kyrpä rupesi litisyttämään äitiparkani märkää vittureikää kuuluvasti survoessaan.

Muistan minä senkin, miten Kolehmainen kumartui puristelemaan ja kourimaan äitini roikkuvia ja nussimisen tahdissa hyllyneitä tissejä. Iso mies kahmi isoilla kourillaan niitä kuin mitäkin aarteita. Ja oikein omistamishaluisena. Pala kurkussa tajusin, että olimme kaikki menettäneet äidin Kolehmaiselle. Kolehmainen oli vienyt äitikullan isäraukalta ja meiltä lapsiltakin. Kolehmainen oli vain tullut, laatinut häijyn suunnitelman, ei edes kovin kummoisen, saalistanut äitini otteeseensa, hieronut märäksi ja ruvennut nussimaan. Noin vain. Kun oli syntyjään niitä, joille ei sanottu ei. Ei voinut sanoa, kun oli niin miehekäs, vaikuttava, täyteläinen kaikin puolin. Eikä vähiten naisten mielestä.

Jatkuu

Lue lisää

OSIO 5

Jatkuu

Jossain vaiheessa Kolehmainen ohjasi nussittavansa, minun äitiparkani, alas lattialle heitettyään jotakin laudeliinaa tai sen aikaista peflettiä polvien alle pehmikkeeksi. Ja siinä äitini, uskollisena pidetty isäni vihitty aviovaimo ja kolmen lapsen herttainen äiti, pyllisti nelinkontin karvaista, märkää vittuaan Kolehmais-sonnille nussittavaksi. Ja Kolehmainenhan totta vie nussi. Häikäilemättä nussikin! Polki koko julman kyrpänsä leveydellä. Hässi mullevan terskamolterinsa täyttävyydellä. Sinne syvälle paljaaseen, suojattomaan vittuun.

Mies oli häijynä äidin takana, taakkana selässä. Pumppasi ja painoi polvet koukussa, karvaiset pohkeet pollevina. Tuo näky oli hirvittävän rietas ja tajuntaan iskostuva! Kammottava karvas muisto. Mutta silti hemmetin kiimainen ja himokas! Kolehmaisen karvainen persus vatkasi tiuhemmin ja tiuhemmin. Pussinahka oli kiristynyt, tummunut punakaksi, isot kivekset nousseet ylemmäs. Koko suuri nahkapussi heilui ja mäiski raivokkaasti ylös ja alas Kolehmaisen tikatessa tiuhaa, karmaisevaa nussintaansa.

Kaikeksi karmeudeksi näin äidin vitun levinneen Kolehmaisen säälittömän kyrvän ympärille. Ja miehen armottoman sukuaisan liukuvan survoen edestakaisin äitini hävyssä. Kyrvän alapaisuvainen erottui ovenrakoon asti kovana ja korskaana. Kolehmainen nussi, murisi ja örisi täydellä ahneudella. Vailla armoa ja sääliä. Niin kuin pätevin ja vahvin uros nussii ja astuu nartun. Ei tuommoinen sonni piitannut muusta kuin omasta nautinnostaan ja himojensa tyydyttämisestä. Äitini naiselliset sulot ja pilluvako olivat miehelle vain lihallinen väline. Silkka panopuu pahimpaan panetukseen. Painolastin poistamiseen. Että pääsisi tansseihin hiukan keveämmillä palliskivillä keinuttelemaan seuraavia pillukkaita. Kolehmainen vähät välitti isästäni, itseään vähäisemmästä keskitason miehestä, pienempimunaisesta, puolitoista päätä lyhyemmästä perheenisästä ja aviomiehestä. Aisansa kuvaannollisesta kannattajasta.

Eikä Kolehmainen välittänyt hittojakaan ehkäisyistä. Ettei himokkaassa pesuhuoneyhdynnässä käytetty minkäänmoisia kortonkeja, pessaareja tai muita sen ajan raskaudenehkäisyjä. Vaikka äitiraukka oli täysin hedelmällisessä iässä oleva perheenäiti, kolme tervettä lasta saanut. Isälläni oli oma kaappi, jossa hänellä olivat myös kortongit. Ne varmuuskumit. Olin ne nähnyt siellä, siitä tiesin. Kun isä antoi joskus minun ottaa elokuva- tai ostosrahaa kaapistaan, samalla minä ne huomasin. Ja kun en tiennyt, mitä ne olivat, kysyin muina poikina isommiltani pallokentällä. He sitten selvensivät tämänkin minulle, että semmoisia kumeja käyttävät miehet naisten kanssa, jottei tulisi ei-toivottuja mahankasvuja ja ruokkomaksettavia.

Mutta ei Kolehmainen semmoisista piitannut, ehei. Enkä minä sitä vielä siinä hetkessä tajunnutkaan. Myöhemmin vasta. Enkä kovin kauan kestänyt hurjassa kiihotuksessani ja kulli käsissäni. Ei semmoista kiihotusta koskaan kauan kestä. Niin kokonaisvaltaista se on. Kalu liikuttui kosketuksista, vaikka vain sitä hypistelin, en edes runkannut kunnolla. Ja äkkiä se herpaantui! Ja siementä suihkusi sormilleni, pöksyilleni ja vaikka minne. Henkeä haukkoen yritin pyyhkiä pahimmat roiskeet paidanhelmaani. Vaikka meinasivatkin jalat alta pettää hurjassa laukeamisvimmassa.

Ja keskellä kaikkea sotkua pesuhuoneessa rupesi Kolehmainen karjahtelemaan ja mörähtelemään kovemmalla äänellä. Äitiparka vonkui ja vaikersi, hänkin yhä kovemmin ja kovemmin. Kolehmais-körilään hurja selkäratsastus tammaäitini takapäässä yltyi ja yltyi. Tummanpunainen kivespussi hyppi ja mäiski. Kauhistuttava iso kyrpä nussia tinttasi hirveällä tahdilla. Paisuvainen pullisteli mäskisenä, viuhui ylösalas. Vitunliepeet levisivät ja kiristelivät.

Jatkuu

Anonyymi00004 kirjoitti:

OSIO 5

Jatkuu

Jossain vaiheessa Kolehmainen ohjasi nussittavansa, minun äitiparkani, alas lattialle heitettyään jotakin laudeliinaa tai sen aikaista peflettiä polvien alle pehmikkeeksi. Ja siinä äitini, uskollisena pidetty isäni vihitty aviovaimo ja kolmen lapsen herttainen äiti, pyllisti nelinkontin karvaista, märkää vittuaan Kolehmais-sonnille nussittavaksi. Ja Kolehmainenhan totta vie nussi. Häikäilemättä nussikin! Polki koko julman kyrpänsä leveydellä. Hässi mullevan terskamolterinsa täyttävyydellä. Sinne syvälle paljaaseen, suojattomaan vittuun.

Mies oli häijynä äidin takana, taakkana selässä. Pumppasi ja painoi polvet koukussa, karvaiset pohkeet pollevina. Tuo näky oli hirvittävän rietas ja tajuntaan iskostuva! Kammottava karvas muisto. Mutta silti hemmetin kiimainen ja himokas! Kolehmaisen karvainen persus vatkasi tiuhemmin ja tiuhemmin. Pussinahka oli kiristynyt, tummunut punakaksi, isot kivekset nousseet ylemmäs. Koko suuri nahkapussi heilui ja mäiski raivokkaasti ylös ja alas Kolehmaisen tikatessa tiuhaa, karmaisevaa nussintaansa.

Kaikeksi karmeudeksi näin äidin vitun levinneen Kolehmaisen säälittömän kyrvän ympärille. Ja miehen armottoman sukuaisan liukuvan survoen edestakaisin äitini hävyssä. Kyrvän alapaisuvainen erottui ovenrakoon asti kovana ja korskaana. Kolehmainen nussi, murisi ja örisi täydellä ahneudella. Vailla armoa ja sääliä. Niin kuin pätevin ja vahvin uros nussii ja astuu nartun. Ei tuommoinen sonni piitannut muusta kuin omasta nautinnostaan ja himojensa tyydyttämisestä. Äitini naiselliset sulot ja pilluvako olivat miehelle vain lihallinen väline. Silkka panopuu pahimpaan panetukseen. Painolastin poistamiseen. Että pääsisi tansseihin hiukan keveämmillä palliskivillä keinuttelemaan seuraavia pillukkaita. Kolehmainen vähät välitti isästäni, itseään vähäisemmästä keskitason miehestä, pienempimunaisesta, puolitoista päätä lyhyemmästä perheenisästä ja aviomiehestä. Aisansa kuvaannollisesta kannattajasta.

Eikä Kolehmainen välittänyt hittojakaan ehkäisyistä. Ettei himokkaassa pesuhuoneyhdynnässä käytetty minkäänmoisia kortonkeja, pessaareja tai muita sen ajan raskaudenehkäisyjä. Vaikka äitiraukka oli täysin hedelmällisessä iässä oleva perheenäiti, kolme tervettä lasta saanut. Isälläni oli oma kaappi, jossa hänellä olivat myös kortongit. Ne varmuuskumit. Olin ne nähnyt siellä, siitä tiesin. Kun isä antoi joskus minun ottaa elokuva- tai ostosrahaa kaapistaan, samalla minä ne huomasin. Ja kun en tiennyt, mitä ne olivat, kysyin muina poikina isommiltani pallokentällä. He sitten selvensivät tämänkin minulle, että semmoisia kumeja käyttävät miehet naisten kanssa, jottei tulisi ei-toivottuja mahankasvuja ja ruokkomaksettavia.

Mutta ei Kolehmainen semmoisista piitannut, ehei. Enkä minä sitä vielä siinä hetkessä tajunnutkaan. Myöhemmin vasta. Enkä kovin kauan kestänyt hurjassa kiihotuksessani ja kulli käsissäni. Ei semmoista kiihotusta koskaan kauan kestä. Niin kokonaisvaltaista se on. Kalu liikuttui kosketuksista, vaikka vain sitä hypistelin, en edes runkannut kunnolla. Ja äkkiä se herpaantui! Ja siementä suihkusi sormilleni, pöksyilleni ja vaikka minne. Henkeä haukkoen yritin pyyhkiä pahimmat roiskeet paidanhelmaani. Vaikka meinasivatkin jalat alta pettää hurjassa laukeamisvimmassa.

Ja keskellä kaikkea sotkua pesuhuoneessa rupesi Kolehmainen karjahtelemaan ja mörähtelemään kovemmalla äänellä. Äitiparka vonkui ja vaikersi, hänkin yhä kovemmin ja kovemmin. Kolehmais-körilään hurja selkäratsastus tammaäitini takapäässä yltyi ja yltyi. Tummanpunainen kivespussi hyppi ja mäiski. Kauhistuttava iso kyrpä nussia tinttasi hirveällä tahdilla. Paisuvainen pullisteli mäskisenä, viuhui ylösalas. Vitunliepeet levisivät ja kiristelivät.

Jatkuu

Lue lisää

OSIO 6

Jatkuu

Ja äkisti Kolehmainen painoi hurjan sukukyrpänsä niin syvälle äitiraukan vitun uumeniin kuin mahtui ja korahteli römeästi. Lihakset pullistelivat jäykistyneinä ja pysähtyneinä. Ja sonnin tummakarvainen väliliha sykähteli. Koko tummanpuhuva, kookas kivespussi sykki, isot kivekset nytkähtelivät. Kauhun vallassa tajusin, että Kolehmaisen kyrpäkin syöksi nyt siementä! Karskin röyhäkkäästi sinne vain siekailematta sisälle kaikki. Sinne, oijoijoita ja huijuijuita kiljahtelevan äitikultani pillun syvyyksiin. Isälleni papin valtuuksilla vihittyyn aviovittuun.

Huohottaen ja ähkien tyrkki Kolehmainen äkäiset, rankaisevat jälkitöytäisyt vielä äitini häpyläpeen. Huudatti vielä äitiraukkaa sillä. Ja minä tärisin hirvittävässä pelossa ja laukeamisessani ovenraossa. Karu, hikinen sonni veti julkean, hitonmoisen sukuelimensä ulos äitini runnellusta hävystä. Ja sekin oli näky se! Kolehmaisen hirmukyrpä oli roisin näköinen, aivan tummanpunainen. Siemennesteestä ja muista mahloista vaahtoisa ja klähmän peitossa. Ja entäs äitiparkani alapää. Se oli hirvittävässä siivossa ja ammollaan tummana onkalona, karvat märkinä ja yhteen liimautuneet. Ja saman tien alkoi äitini häijysti nussitusta vitusta valua ulos Kolehmaisen siementuotoksia paksuina ja venyvinä. Irstaina loiroina.

Mutta sitä enempää en ehtinyt enää nähdä, sillä tuli kiire paeta vakoilupaikalta. Varmasti jäi omaa siemenheittoani oveen ja lattiallekin jonkin verran todisteeksi. Kolehmainen rupesi örhennellen kampeamaan suurta ruhoaan pystyyn ja varmastikin peseytymään hikisen naimisen päälle. Ja ehkä äitiraukka alkoi kiireesti pestä pilluaan puhtaaksi vieraista siemenroiskaisuista, ettei isä saisi koskaan tästä häpeällisestä ja kielletystä yhtymisestä vihiä. Näin otaksun. Enhän minä pukuhuoneen ovea enää säppiin saanut, pakeninpahan vain paikalta. Loppuvaiheet ovat mielessäni hyvin sekavat ja hatarat.

Vaan kuka minua kotia kohti juostessani tuli vastaan. Isäpä tietysti. Hän ihmetteli, että missäs se on äiti. He olivat tulleet äskettäin näytöksestä lasten kanssa ja olisivat lähteneet saunaan, mutta äiti ei ollutkaan kotona. En osannut muistaakseni sopertaa oikein mitään. Isä katsoi kummissaan minua. Ilmeen muistan yhä. Enkä saanut sanaa suustani, kun isä sanoi lähtevänsä katsomaan, onko äiti jo mennyt saunaan edeltä. Sinne hän läksi lampsimaan, yhtiön saunalle. Sen verran älysin, että seisautin perässä juoksevat nuoremmat siskoni ja veljeni. Jollakin tekosyyllä sain heidät jäämään seuraani. Mutta sitä häpeää en unohda myöskään ikänä, kun pikkuveljeni alkoi nauraa ja kysellä, että olinko kussut housuihini. Pöksynetumus ja paidanhelma kun olivat ihan märkänä.

En vielä tänä päivänäkään tiedä, mitä saunalla sen jälkeen tapahtui. Oletukseni on, jotta isä ehti nähdä Kolehmaisen ilkialastomana peseytymässä. Mutta oliko äiti ehtinyt kenties saunan puolelle pakoon. Oliko irstaat jäljet ehditty huuhtoa pois. Oliko Kolehmainen ehkä selitellyt käyneensä vain pikaisesti pesulla ennen tansseihin lähtöä. En tiedä. Ei isä ainakaan kumpaakaan heistä ollut lyönyt.

Mutta sen tiedän, että seuraukset olivat elinikäiset. Tuostako kerrasta vai oliko ehkä muitakin. Äiti alkoi lihoa. Vatsan kohdalta. Silloin naiset tulivat herkemmin tiineeksi kuin nykypäivänä. Näin uskon. Jatkuvasti oli joku ympärillä olevista naisista tiineenä ja isomahainen, rinnat turvoksissa. Tästä oli isä äkeänä. Jotakin he tähän liittyen kotona äidin kanssa riitelivät, kuulin minä sen jonkin kerran salaa. Kun isä ei olisi halunnut enää enempiä lapsia. Ja nyt äiti kumminkin oli paksuna. Siitä en päässyt perille, uskoiko isä olleensa vahingon aiheuttaja vai tiesikö totuuden. Yrmeänä hänen oli hyväksyttävä seuraus joka tapauksessa.

Neljäs meistä kasvoi kovaa vauhtia äidin pystynevässä vatsassa. Poika sieltä pötkähti, iso poika. Kovasti toivoin, ettei pikkuveljestä tulisi tekijänsä näköistä. Vaan tuli. Luulisi isän viimeistään silloin huomanneen, kenen siemenestä poika oli alkunsa saanut. Mutta isä kantoi vastuunsa. Oli äidin vihittynä aviomiehenä isä ilman muuta, aviolapselle. Elätti ja kasvatti, koulutti ja rahoitti. Kuin harmaa pikkulintu korskeaa uhmakkaan komeasti paisuvaa käenpoikaa.

Tulipahan käenpojasta ajastaan yhtä kookas mies kuin alullepanijastaan. Yhtä vahva, yhtä karvainen. Yhtä tumma, yhtä komea. Ja vielä isomunainenkin, kerrottakoon sekin tässä. Kyllähän tuo kismittää. Kun ei itsellä ole. Käenpojalla on aina ollut menestystä tyttösissä ja naisten parissa. Ihmekös tuo. Toista se on meillä keskitason keskimittaisilla miehillä. Keskipalkkaisilla. Joilla on keskitason kalunpätykkä vaan. Isältä pojalle. Elinikäiset kiihottavat muistot minulle vain tuosta kaikesta jäivät. Niihin olen lukuisia kertoja palannut mielessäni. Himokkaasti käteen vedellen.

Anonyymi00005 kirjoitti:

OSIO 6

Jatkuu

Ja äkisti Kolehmainen painoi hurjan sukukyrpänsä niin syvälle äitiraukan vitun uumeniin kuin mahtui ja korahteli römeästi. Lihakset pullistelivat jäykistyneinä ja pysähtyneinä. Ja sonnin tummakarvainen väliliha sykähteli. Koko tummanpuhuva, kookas kivespussi sykki, isot kivekset nytkähtelivät. Kauhun vallassa tajusin, että Kolehmaisen kyrpäkin syöksi nyt siementä! Karskin röyhäkkäästi sinne vain siekailematta sisälle kaikki. Sinne, oijoijoita ja huijuijuita kiljahtelevan äitikultani pillun syvyyksiin. Isälleni papin valtuuksilla vihittyyn aviovittuun.

Huohottaen ja ähkien tyrkki Kolehmainen äkäiset, rankaisevat jälkitöytäisyt vielä äitini häpyläpeen. Huudatti vielä äitiraukkaa sillä. Ja minä tärisin hirvittävässä pelossa ja laukeamisessani ovenraossa. Karu, hikinen sonni veti julkean, hitonmoisen sukuelimensä ulos äitini runnellusta hävystä. Ja sekin oli näky se! Kolehmaisen hirmukyrpä oli roisin näköinen, aivan tummanpunainen. Siemennesteestä ja muista mahloista vaahtoisa ja klähmän peitossa. Ja entäs äitiparkani alapää. Se oli hirvittävässä siivossa ja ammollaan tummana onkalona, karvat märkinä ja yhteen liimautuneet. Ja saman tien alkoi äitini häijysti nussitusta vitusta valua ulos Kolehmaisen siementuotoksia paksuina ja venyvinä. Irstaina loiroina.

Mutta sitä enempää en ehtinyt enää nähdä, sillä tuli kiire paeta vakoilupaikalta. Varmasti jäi omaa siemenheittoani oveen ja lattiallekin jonkin verran todisteeksi. Kolehmainen rupesi örhennellen kampeamaan suurta ruhoaan pystyyn ja varmastikin peseytymään hikisen naimisen päälle. Ja ehkä äitiraukka alkoi kiireesti pestä pilluaan puhtaaksi vieraista siemenroiskaisuista, ettei isä saisi koskaan tästä häpeällisestä ja kielletystä yhtymisestä vihiä. Näin otaksun. Enhän minä pukuhuoneen ovea enää säppiin saanut, pakeninpahan vain paikalta. Loppuvaiheet ovat mielessäni hyvin sekavat ja hatarat.

Vaan kuka minua kotia kohti juostessani tuli vastaan. Isäpä tietysti. Hän ihmetteli, että missäs se on äiti. He olivat tulleet äskettäin näytöksestä lasten kanssa ja olisivat lähteneet saunaan, mutta äiti ei ollutkaan kotona. En osannut muistaakseni sopertaa oikein mitään. Isä katsoi kummissaan minua. Ilmeen muistan yhä. Enkä saanut sanaa suustani, kun isä sanoi lähtevänsä katsomaan, onko äiti jo mennyt saunaan edeltä. Sinne hän läksi lampsimaan, yhtiön saunalle. Sen verran älysin, että seisautin perässä juoksevat nuoremmat siskoni ja veljeni. Jollakin tekosyyllä sain heidät jäämään seuraani. Mutta sitä häpeää en unohda myöskään ikänä, kun pikkuveljeni alkoi nauraa ja kysellä, että olinko kussut housuihini. Pöksynetumus ja paidanhelma kun olivat ihan märkänä.

En vielä tänä päivänäkään tiedä, mitä saunalla sen jälkeen tapahtui. Oletukseni on, jotta isä ehti nähdä Kolehmaisen ilkialastomana peseytymässä. Mutta oliko äiti ehtinyt kenties saunan puolelle pakoon. Oliko irstaat jäljet ehditty huuhtoa pois. Oliko Kolehmainen ehkä selitellyt käyneensä vain pikaisesti pesulla ennen tansseihin lähtöä. En tiedä. Ei isä ainakaan kumpaakaan heistä ollut lyönyt.

Mutta sen tiedän, että seuraukset olivat elinikäiset. Tuostako kerrasta vai oliko ehkä muitakin. Äiti alkoi lihoa. Vatsan kohdalta. Silloin naiset tulivat herkemmin tiineeksi kuin nykypäivänä. Näin uskon. Jatkuvasti oli joku ympärillä olevista naisista tiineenä ja isomahainen, rinnat turvoksissa. Tästä oli isä äkeänä. Jotakin he tähän liittyen kotona äidin kanssa riitelivät, kuulin minä sen jonkin kerran salaa. Kun isä ei olisi halunnut enää enempiä lapsia. Ja nyt äiti kumminkin oli paksuna. Siitä en päässyt perille, uskoiko isä olleensa vahingon aiheuttaja vai tiesikö totuuden. Yrmeänä hänen oli hyväksyttävä seuraus joka tapauksessa.

Neljäs meistä kasvoi kovaa vauhtia äidin pystynevässä vatsassa. Poika sieltä pötkähti, iso poika. Kovasti toivoin, ettei pikkuveljestä tulisi tekijänsä näköistä. Vaan tuli. Luulisi isän viimeistään silloin huomanneen, kenen siemenestä poika oli alkunsa saanut. Mutta isä kantoi vastuunsa. Oli äidin vihittynä aviomiehenä isä ilman muuta, aviolapselle. Elätti ja kasvatti, koulutti ja rahoitti. Kuin harmaa pikkulintu korskeaa uhmakkaan komeasti paisuvaa käenpoikaa.

Tulipahan käenpojasta ajastaan yhtä kookas mies kuin alullepanijastaan. Yhtä vahva, yhtä karvainen. Yhtä tumma, yhtä komea. Ja vielä isomunainenkin, kerrottakoon sekin tässä. Kyllähän tuo kismittää. Kun ei itsellä ole. Käenpojalla on aina ollut menestystä tyttösissä ja naisten parissa. Ihmekös tuo. Toista se on meillä keskitason keskimittaisilla miehillä. Keskipalkkaisilla. Joilla on keskitason kalunpätykkä vaan. Isältä pojalle. Elinikäiset kiihottavat muistot minulle vain tuosta kaikesta jäivät. Niihin olen lukuisia kertoja palannut mielessäni. Himokkaasti käteen vedellen.

Lue lisää

Panomiehiä on aina ollut.

Anonyymi00005 kirjoitti:

OSIO 6

Jatkuu

Ja äkisti Kolehmainen painoi hurjan sukukyrpänsä niin syvälle äitiraukan vitun uumeniin kuin mahtui ja korahteli römeästi. Lihakset pullistelivat jäykistyneinä ja pysähtyneinä. Ja sonnin tummakarvainen väliliha sykähteli. Koko tummanpuhuva, kookas kivespussi sykki, isot kivekset nytkähtelivät. Kauhun vallassa tajusin, että Kolehmaisen kyrpäkin syöksi nyt siementä! Karskin röyhäkkäästi sinne vain siekailematta sisälle kaikki. Sinne, oijoijoita ja huijuijuita kiljahtelevan äitikultani pillun syvyyksiin. Isälleni papin valtuuksilla vihittyyn aviovittuun.

Huohottaen ja ähkien tyrkki Kolehmainen äkäiset, rankaisevat jälkitöytäisyt vielä äitini häpyläpeen. Huudatti vielä äitiraukkaa sillä. Ja minä tärisin hirvittävässä pelossa ja laukeamisessani ovenraossa. Karu, hikinen sonni veti julkean, hitonmoisen sukuelimensä ulos äitini runnellusta hävystä. Ja sekin oli näky se! Kolehmaisen hirmukyrpä oli roisin näköinen, aivan tummanpunainen. Siemennesteestä ja muista mahloista vaahtoisa ja klähmän peitossa. Ja entäs äitiparkani alapää. Se oli hirvittävässä siivossa ja ammollaan tummana onkalona, karvat märkinä ja yhteen liimautuneet. Ja saman tien alkoi äitini häijysti nussitusta vitusta valua ulos Kolehmaisen siementuotoksia paksuina ja venyvinä. Irstaina loiroina.

Mutta sitä enempää en ehtinyt enää nähdä, sillä tuli kiire paeta vakoilupaikalta. Varmasti jäi omaa siemenheittoani oveen ja lattiallekin jonkin verran todisteeksi. Kolehmainen rupesi örhennellen kampeamaan suurta ruhoaan pystyyn ja varmastikin peseytymään hikisen naimisen päälle. Ja ehkä äitiraukka alkoi kiireesti pestä pilluaan puhtaaksi vieraista siemenroiskaisuista, ettei isä saisi koskaan tästä häpeällisestä ja kielletystä yhtymisestä vihiä. Näin otaksun. Enhän minä pukuhuoneen ovea enää säppiin saanut, pakeninpahan vain paikalta. Loppuvaiheet ovat mielessäni hyvin sekavat ja hatarat.

Vaan kuka minua kotia kohti juostessani tuli vastaan. Isäpä tietysti. Hän ihmetteli, että missäs se on äiti. He olivat tulleet äskettäin näytöksestä lasten kanssa ja olisivat lähteneet saunaan, mutta äiti ei ollutkaan kotona. En osannut muistaakseni sopertaa oikein mitään. Isä katsoi kummissaan minua. Ilmeen muistan yhä. Enkä saanut sanaa suustani, kun isä sanoi lähtevänsä katsomaan, onko äiti jo mennyt saunaan edeltä. Sinne hän läksi lampsimaan, yhtiön saunalle. Sen verran älysin, että seisautin perässä juoksevat nuoremmat siskoni ja veljeni. Jollakin tekosyyllä sain heidät jäämään seuraani. Mutta sitä häpeää en unohda myöskään ikänä, kun pikkuveljeni alkoi nauraa ja kysellä, että olinko kussut housuihini. Pöksynetumus ja paidanhelma kun olivat ihan märkänä.

En vielä tänä päivänäkään tiedä, mitä saunalla sen jälkeen tapahtui. Oletukseni on, jotta isä ehti nähdä Kolehmaisen ilkialastomana peseytymässä. Mutta oliko äiti ehtinyt kenties saunan puolelle pakoon. Oliko irstaat jäljet ehditty huuhtoa pois. Oliko Kolehmainen ehkä selitellyt käyneensä vain pikaisesti pesulla ennen tansseihin lähtöä. En tiedä. Ei isä ainakaan kumpaakaan heistä ollut lyönyt.

Mutta sen tiedän, että seuraukset olivat elinikäiset. Tuostako kerrasta vai oliko ehkä muitakin. Äiti alkoi lihoa. Vatsan kohdalta. Silloin naiset tulivat herkemmin tiineeksi kuin nykypäivänä. Näin uskon. Jatkuvasti oli joku ympärillä olevista naisista tiineenä ja isomahainen, rinnat turvoksissa. Tästä oli isä äkeänä. Jotakin he tähän liittyen kotona äidin kanssa riitelivät, kuulin minä sen jonkin kerran salaa. Kun isä ei olisi halunnut enää enempiä lapsia. Ja nyt äiti kumminkin oli paksuna. Siitä en päässyt perille, uskoiko isä olleensa vahingon aiheuttaja vai tiesikö totuuden. Yrmeänä hänen oli hyväksyttävä seuraus joka tapauksessa.

Neljäs meistä kasvoi kovaa vauhtia äidin pystynevässä vatsassa. Poika sieltä pötkähti, iso poika. Kovasti toivoin, ettei pikkuveljestä tulisi tekijänsä näköistä. Vaan tuli. Luulisi isän viimeistään silloin huomanneen, kenen siemenestä poika oli alkunsa saanut. Mutta isä kantoi vastuunsa. Oli äidin vihittynä aviomiehenä isä ilman muuta, aviolapselle. Elätti ja kasvatti, koulutti ja rahoitti. Kuin harmaa pikkulintu korskeaa uhmakkaan komeasti paisuvaa käenpoikaa.

Tulipahan käenpojasta ajastaan yhtä kookas mies kuin alullepanijastaan. Yhtä vahva, yhtä karvainen. Yhtä tumma, yhtä komea. Ja vielä isomunainenkin, kerrottakoon sekin tässä. Kyllähän tuo kismittää. Kun ei itsellä ole. Käenpojalla on aina ollut menestystä tyttösissä ja naisten parissa. Ihmekös tuo. Toista se on meillä keskitason keskimittaisilla miehillä. Keskipalkkaisilla. Joilla on keskitason kalunpätykkä vaan. Isältä pojalle. Elinikäiset kiihottavat muistot minulle vain tuosta kaikesta jäivät. Niihin olen lukuisia kertoja palannut mielessäni. Himokkaasti käteen vedellen.

Lue lisää

Nyt spede päästelee urakalla aivopieruja buaahaa

Eunukki se on