Kyseessä kerrostalo.
Asunnosta A on katkaistu sähköt esim. maksamattoman sähkölaskun takia.
Mutta joku neropatti keksii ovelan kytkentätavan:
Asunnon B pistorasiaan kytketään maadoitettu pistoke (16A), josta lähteekin vain 1 johto (vaihe), eli nolla- ja suojajohtimia ei tuossa pistokkeessa ole kytketty mihinkään.
Tuon johdon toinen pää kytketään maadoitettuun jatkopistorasiaan (siis sellaiseen, joka on tarkoitettu jatkojohdon tekemiseen) .
Tuon saman jatkopistorasian muut johdot (nolla, maadoitus) on kytketty toiseen maadoitettuun pistokkeeseen, joka on kytketty Asunnon A maadoitettuun 16 A pistorasiaan.
Jos kyseessä on vielä vanha kerrostalo, niin niissähän asuntoon tulee vain L ja PEN -johtimet. Ja kun lain mukaan maadoitusjohdinta ei saa katkaista, niin kun ei ole erillistä nolla ja suojamaadotusjohtoa talojakamosta huoneistoon, niin tällöin se, ettei maadoitusjohdinta saa katkaista samalla tarkoittaa myös sitä, ettei nollajohdinta myöskään ole katkaistu (kun se PEN = samalla sekä nolla että maadoitus). Niinpä ainoastaan vaihejohdin on katkaistu, esim. 1-napaisella pääkytkimellä talojakamossa.
Olettaisin siis tämän jatkojohtovirityksen teknisesti toimivan aivan oikein...
Mutta miten sähkömittarit reagoivat tuohon?
Tuossahan syntyy mielenkiintoinen tilanne mittauksen kannalta:
Vaihejohdon virta kulkee asunnon B sähkömittarin kautta, mutta nollajohdon paluuvirta asunnon A sähkömittarin kautta.
Miten (jos mitenkään) sen sähkömittarin suunnittelija on varautunut tällaiseen (todennäköisesti määräystenvastaiseen) kytkentään?
Ja miten nuo asuntojen A ja B sähkömittarit tuohon outoon tilanteeseen reagoivat?
Miten sähkön laskutus menee (todennäköisesti luvaton kytkentä) ?
9
261
Vastaukset 9
- Anonyymi00001
Nollajohdon paluuvirta ei kulje asunnon A sähkömittarin kautta -mittarillehan on vain tuotu nolla nollakiskosta -se ei mene mittarin "läpi"
- Anonyymi00003
Lainaus:
[Nollajohdon paluuvirta ei kulje asunnon A sähkömittarin kautta -mittarillehan on vain tuotu nolla nollakiskosta -se ei mene mittarin "läpi"]
Olet periaatetasolla väärässä, mutta nykyaikaisten digitaalitekniikkaa käyttävien mittarien osalta todennäköisesti käytännössä oikeassa.
Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten sähkömittarit Suomessa kytketään, mutta ulkomailla olen nähnyt käytäntöä. jossa mittari vain painetaan kiinni mittarijalustaan, ja silloin kun jalusta on ilman mittaria, jalustassa näkyy selkeästi 4 metallista kontaktinastaa.
Eli tuleva sähkö 2 nastan avulla sisään ja mittarilta lähtevä sähkö esim. asuntoon 2 nastan kautta ulos. Ainakin tuossa tapauksessa sähkö kulkee molempiin suuntiin mittarin läpi.
Se, miten mittarin sisäinen kytkentä on toteutettu, on sitten eri asia.
Periaatteessa kai mittarin voi toteuttaa näinkin:
Mittarin tulo- ja lähtöpuolen nasta A (= Suomessa nolla) on kytketty suoraan toisiinsa, ja mittarin sisällä tuota nastaa A käytetään vain kahteen tarkoitukseen:
1) Mittarin oma käyttösähkö otetaan tulopuolen nastojen A ja B väliltä
ja
2) Mittari mittaa nastojen A ja B välisen jännitteen, mutta mittaa virran yksinapaisesti tulo-B ja lähtö-B nastojen väliltä.
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tuon kommentoijan väite on melkein kokonaan totta.
Virran osalta se on 100% totta, mutta jännitteen osalta tuon asunnon B mittarissa: asunnon A kulutuksen osalta paluu (eli nolla-) johtimen osalta johtimen oma jännitehäviö jää syntymättä. Tosin, kun johdin on jouduttu mitoittamaan maksimikulutuksen (=pääsulakekoon) mukaan, niin tuo jännitehäviö on merkityksellinen vain, jos kulutus on lähelä sitä maksimikulutusta, muussa tapauksessahan tuo jännitehäviö jää pieneksi.
Ohmin laki U = R*I pätee tässäkin, missä:
U = johtimen oma jännitehäviö
R = johtimen resistanssi
I = johtimen kautta kulkeva virta
Kerrostaloasunnon yksivaiheliitännän pääsulakekoko riippuu talosta, uudemmissa taloissa se on usein 1 * 35A, vanhemmissa 1 * 25A, aivan ikivanhoissa voi olla tätäkin pienempi, esim. 1 * 20A tai jopa vain 1 * 16A.
Näkeekö Fingridin ylläpitämästä Datahub -palvelusta myös oman asuntonsa pääsulakekoon?
Linkki Datahub -palveluun:
https://oma.datahub.fi/
Fyysisesti siis molempien johtimien virta menee mittarin läpi, mutta nykyisissä digitaalimittareissa toteutustapa voi hyvinkin olla (ja yleensä onkin) se, että A (Suomessa nolla) -johdinta ei käytetä mittarin sisällä muuhun kuin mittarin omaan energiatarpeeseen sekä A ja B -johdinten välisen jännitteen mittaamiseen.
Suomeen sovellettuna siis:
A = Nolla
B = Vaihe
Joissain maissa (esim. Filippiinit) vastaava kytkentä on:
A = Vaihe 1
B = Vaihe 2
Kannattaa huomata, että Filippiineillä kahden eri vaiheen väliltä tulee 240V ja vaiheen ja nollan väliltä tulee vaiheiden 1 ja 2 osalta 120V, mutta vaiheen 3 osalta 208V.
Jos jotakuta kiinnostaa, hakusanat hakukoneeseen: High-Leg Delta.
Filippiineillä kaikki 3 vaihetta ovat siis keskenään kyllä symmetrisiä, mutta nollan suhteen epäsymmetrisiä, eli 3-vaihemoottori toimii 3 eri vaiheeseen kytkettynä oikein, kunhan nolla jätetään kytkemättä. Jos sen nollan kytkee myös, niin 1 käämeistä saa 208V odottamansa 127V-130V sijasta, ja todennäköisesti moottorista palaa tuo yksi käämi ylijännitteen aiheuttaman ylivirran seurauksena. - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Lainaus:
[Nollajohdon paluuvirta ei kulje asunnon A sähkömittarin kautta -mittarillehan on vain tuotu nolla nollakiskosta -se ei mene mittarin "läpi"]
Olet periaatetasolla väärässä, mutta nykyaikaisten digitaalitekniikkaa käyttävien mittarien osalta todennäköisesti käytännössä oikeassa.
Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten sähkömittarit Suomessa kytketään, mutta ulkomailla olen nähnyt käytäntöä. jossa mittari vain painetaan kiinni mittarijalustaan, ja silloin kun jalusta on ilman mittaria, jalustassa näkyy selkeästi 4 metallista kontaktinastaa.
Eli tuleva sähkö 2 nastan avulla sisään ja mittarilta lähtevä sähkö esim. asuntoon 2 nastan kautta ulos. Ainakin tuossa tapauksessa sähkö kulkee molempiin suuntiin mittarin läpi.
Se, miten mittarin sisäinen kytkentä on toteutettu, on sitten eri asia.
Periaatteessa kai mittarin voi toteuttaa näinkin:
Mittarin tulo- ja lähtöpuolen nasta A (= Suomessa nolla) on kytketty suoraan toisiinsa, ja mittarin sisällä tuota nastaa A käytetään vain kahteen tarkoitukseen:
1) Mittarin oma käyttösähkö otetaan tulopuolen nastojen A ja B väliltä
ja
2) Mittari mittaa nastojen A ja B välisen jännitteen, mutta mittaa virran yksinapaisesti tulo-B ja lähtö-B nastojen väliltä.
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tuon kommentoijan väite on melkein kokonaan totta.
Virran osalta se on 100% totta, mutta jännitteen osalta tuon asunnon B mittarissa: asunnon A kulutuksen osalta paluu (eli nolla-) johtimen osalta johtimen oma jännitehäviö jää syntymättä. Tosin, kun johdin on jouduttu mitoittamaan maksimikulutuksen (=pääsulakekoon) mukaan, niin tuo jännitehäviö on merkityksellinen vain, jos kulutus on lähelä sitä maksimikulutusta, muussa tapauksessahan tuo jännitehäviö jää pieneksi.
Ohmin laki U = R*I pätee tässäkin, missä:
U = johtimen oma jännitehäviö
R = johtimen resistanssi
I = johtimen kautta kulkeva virta
Kerrostaloasunnon yksivaiheliitännän pääsulakekoko riippuu talosta, uudemmissa taloissa se on usein 1 * 35A, vanhemmissa 1 * 25A, aivan ikivanhoissa voi olla tätäkin pienempi, esim. 1 * 20A tai jopa vain 1 * 16A.
Näkeekö Fingridin ylläpitämästä Datahub -palvelusta myös oman asuntonsa pääsulakekoon?
Linkki Datahub -palveluun:
https://oma.datahub.fi/
Fyysisesti siis molempien johtimien virta menee mittarin läpi, mutta nykyisissä digitaalimittareissa toteutustapa voi hyvinkin olla (ja yleensä onkin) se, että A (Suomessa nolla) -johdinta ei käytetä mittarin sisällä muuhun kuin mittarin omaan energiatarpeeseen sekä A ja B -johdinten välisen jännitteen mittaamiseen.
Suomeen sovellettuna siis:
A = Nolla
B = Vaihe
Joissain maissa (esim. Filippiinit) vastaava kytkentä on:
A = Vaihe 1
B = Vaihe 2
Kannattaa huomata, että Filippiineillä kahden eri vaiheen väliltä tulee 240V ja vaiheen ja nollan väliltä tulee vaiheiden 1 ja 2 osalta 120V, mutta vaiheen 3 osalta 208V.
Jos jotakuta kiinnostaa, hakusanat hakukoneeseen: High-Leg Delta.
Filippiineillä kaikki 3 vaihetta ovat siis keskenään kyllä symmetrisiä, mutta nollan suhteen epäsymmetrisiä, eli 3-vaihemoottori toimii 3 eri vaiheeseen kytkettynä oikein, kunhan nolla jätetään kytkemättä. Jos sen nollan kytkee myös, niin 1 käämeistä saa 208V odottamansa 127V-130V sijasta, ja todennäköisesti moottorista palaa tuo yksi käämi ylijännitteen aiheuttaman ylivirran seurauksena.Piirräppä kytkennästä kuva ja mieti vielä uudestaan että miten sille nollalle voisi olla reitti mittarin läpi mihinkään kun se on tuotu vain napaan 11 - ja varsinkaan kun vaiheetkin katkaistu ennen sitä
- Anonyymi00005
Anonyymi00003 kirjoitti:
Lainaus:
[Nollajohdon paluuvirta ei kulje asunnon A sähkömittarin kautta -mittarillehan on vain tuotu nolla nollakiskosta -se ei mene mittarin "läpi"]
Olet periaatetasolla väärässä, mutta nykyaikaisten digitaalitekniikkaa käyttävien mittarien osalta todennäköisesti käytännössä oikeassa.
Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten sähkömittarit Suomessa kytketään, mutta ulkomailla olen nähnyt käytäntöä. jossa mittari vain painetaan kiinni mittarijalustaan, ja silloin kun jalusta on ilman mittaria, jalustassa näkyy selkeästi 4 metallista kontaktinastaa.
Eli tuleva sähkö 2 nastan avulla sisään ja mittarilta lähtevä sähkö esim. asuntoon 2 nastan kautta ulos. Ainakin tuossa tapauksessa sähkö kulkee molempiin suuntiin mittarin läpi.
Se, miten mittarin sisäinen kytkentä on toteutettu, on sitten eri asia.
Periaatteessa kai mittarin voi toteuttaa näinkin:
Mittarin tulo- ja lähtöpuolen nasta A (= Suomessa nolla) on kytketty suoraan toisiinsa, ja mittarin sisällä tuota nastaa A käytetään vain kahteen tarkoitukseen:
1) Mittarin oma käyttösähkö otetaan tulopuolen nastojen A ja B väliltä
ja
2) Mittari mittaa nastojen A ja B välisen jännitteen, mutta mittaa virran yksinapaisesti tulo-B ja lähtö-B nastojen väliltä.
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tuon kommentoijan väite on melkein kokonaan totta.
Virran osalta se on 100% totta, mutta jännitteen osalta tuon asunnon B mittarissa: asunnon A kulutuksen osalta paluu (eli nolla-) johtimen osalta johtimen oma jännitehäviö jää syntymättä. Tosin, kun johdin on jouduttu mitoittamaan maksimikulutuksen (=pääsulakekoon) mukaan, niin tuo jännitehäviö on merkityksellinen vain, jos kulutus on lähelä sitä maksimikulutusta, muussa tapauksessahan tuo jännitehäviö jää pieneksi.
Ohmin laki U = R*I pätee tässäkin, missä:
U = johtimen oma jännitehäviö
R = johtimen resistanssi
I = johtimen kautta kulkeva virta
Kerrostaloasunnon yksivaiheliitännän pääsulakekoko riippuu talosta, uudemmissa taloissa se on usein 1 * 35A, vanhemmissa 1 * 25A, aivan ikivanhoissa voi olla tätäkin pienempi, esim. 1 * 20A tai jopa vain 1 * 16A.
Näkeekö Fingridin ylläpitämästä Datahub -palvelusta myös oman asuntonsa pääsulakekoon?
Linkki Datahub -palveluun:
https://oma.datahub.fi/
Fyysisesti siis molempien johtimien virta menee mittarin läpi, mutta nykyisissä digitaalimittareissa toteutustapa voi hyvinkin olla (ja yleensä onkin) se, että A (Suomessa nolla) -johdinta ei käytetä mittarin sisällä muuhun kuin mittarin omaan energiatarpeeseen sekä A ja B -johdinten välisen jännitteen mittaamiseen.
Suomeen sovellettuna siis:
A = Nolla
B = Vaihe
Joissain maissa (esim. Filippiinit) vastaava kytkentä on:
A = Vaihe 1
B = Vaihe 2
Kannattaa huomata, että Filippiineillä kahden eri vaiheen väliltä tulee 240V ja vaiheen ja nollan väliltä tulee vaiheiden 1 ja 2 osalta 120V, mutta vaiheen 3 osalta 208V.
Jos jotakuta kiinnostaa, hakusanat hakukoneeseen: High-Leg Delta.
Filippiineillä kaikki 3 vaihetta ovat siis keskenään kyllä symmetrisiä, mutta nollan suhteen epäsymmetrisiä, eli 3-vaihemoottori toimii 3 eri vaiheeseen kytkettynä oikein, kunhan nolla jätetään kytkemättä. Jos sen nollan kytkee myös, niin 1 käämeistä saa 208V odottamansa 127V-130V sijasta, ja todennäköisesti moottorista palaa tuo yksi käämi ylijännitteen aiheuttaman ylivirran seurauksena.Nolla ei mene mittarin läpi, ei vanhoissa eikä uusissakaan mittareissa.
Nolla on mittarilla vain käyttöjännitteen paluujohtona, ja se on samassa potentiaalissa kaikissa mittareissa ja huoneistoissa. - Anonyymi00008
Siihen on syynsä, miksi tuo kytkentä on luvaton:
"Tuon saman jatkopistorasian muut johdot (nolla, maadoitus) on kytketty toiseen maadoitettuun pistokkeeseen, joka on kytketty Asunnon A maadoitettuun 16 A pistorasiaan."
Jos Asunnon A pistorasiaan kytketyn pistokkeen irrottaa (kun Asunnon B pistorasiaan kytketty pistoke on edelleen kytkettynä), niin juuri irrotetun pistokkeen piikeistä voi saada sähköiskun.
Toki kyse on jo kulutuslaitteen läpi kulkeneesta virrasta, mutta siitäkin voi saada hengenvaarallisen sähköiskun.
- Anonyymi00002
Mutta joku neropatti keksinyt muka ovelan aktivointi aloituksen....
- Anonyymi00006
Koska lähes kaikki sähkömittarit on uudistettu, niin todennäköisesti mittari tekee hälytyksen virheestä. Vanhat mekaaniset mittarit tuon sallisivat mutta näyttäisivät väärin ja mahdolliseti kytkentä voisi aiheuttaa laitteiden runkoon vaiheen.
- Anonyymi00007
Kannattaisi sinunkin edes vähän tutustua kWh mittarin ja talon sähköjen kytkentöihin.
- Anonyymi00009
Anonyymi00007 kirjoitti:
Kannattaisi sinunkin edes vähän tutustua kWh mittarin ja talon sähköjen kytkentöihin.
Mikä vastauksessa oli mielestäsi väärin?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on totta mikä ei?
Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?212064Päivän aivopieru Trumpilta
Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko71950- 129907
Just saying
Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.138701- 54626
Löytyikö syy miksi Martina on Muhiksen kanssa
Saipa naurut Gekkosen kuvasta, missä ovat ravintola Hookissa Immu fight night ottelun jälkeen, Muhoksella pullottaa hirv94607Jos selviäisi että kaivattusi
Olisi savant asperger? Rakastaisitko vielä? Savant-lahjakkuus olisi kapea-alaista neroutta liittyen mekanisiin ja tilan89559- 12557
Jorma Uotinen läväytti härskin heiton - Paljastus uudesta TTK-romanssista?
Tuomari Jorma Uotisen linja on välillä hyvinkin rohkea TTK:ssa. Hän näpäytti Jaakko Parkkalille ja Kastanja Rauhalalle v11543- 65541
Jokin ei täsmää
Joskus yksi vuosiluku saa katsomaan koko tarinaa uudestaan. Löysin gradun. Matematiikka ei oikein täsmää siihen, mitä mi298536- 42525
Toivotko vielä viestiä
Minulta? En rohkene enää ottaa yhteyttä, kun varmasti jo uusia naisia elämässä. Nolaisin vain itseni.38505Oliko Jani Halmeen aika jo tippua TTK:sta?
Jani Halme ja Claudia Ketonen joutuivat jättämään TTK:n. Halme ja Ketonen saivat viimeiseksi jäänestä tanssista, sambas27492Kuka kaipaa T m?
Kerro nainen kirjaimesi vaan... Haluan miettiä kuka tulee ekana mieleeni.. kuin kurkistus tunteiden meren pinnalle, jota36480- 111458
Miksi jotku naiset on niin tyhmiä
Että elättelevät turhaa toivoa toisen kustannuksella. Onko ne kaikki kaappilesboja vai mikä niitä vaivaa? Sitten itketä51447- 41434
- 58422
S-ryhmän vastuullisuuden kaksoisstandardi
Vastuullisuuspuhe on helppoa. Vaikeampaa on selittää, miksi S-ryhmän omien merkkien tuotteita ja raaka-aineita hankitaan10412