"kristinuskon nimissä on tehty pahaa" kumotaan väite

Se oli vanhanliiton aikaan. Mutta Jeesus opetti toisin.
Joh. 8:7-11 https://www.bible.com/fi/bible/1745/JHN.8.FINRK

Anonyymi00008 kirjoitti:

Se oli vanhanliiton aikaan. Mutta Jeesus opetti toisin.
Joh. 8:7-11 https://www.bible.com/fi/bible/1745/JHN.8.FINRK

Lue lisää

Miksi naisia sitten tapettiin noitina Ahvenanmaalla 1600-luvulla, vaikka Jeesus oli opettanut toisin?

Anonyymi00011 kirjoitti:

Miksi naisia sitten tapettiin noitina Ahvenanmaalla 1600-luvulla, vaikka Jeesus oli opettanut toisin?

He olivat noitia siksi surmattiin. Tiedättekö mitä kaikkea noidat tekivät ?
Varma Tieto

Anonyymi00012 kirjoitti:

He olivat noitia siksi surmattiin. Tiedättekö mitä kaikkea noidat tekivät ?
Varma Tieto

Hyvän kuvan siitä, mitä noidat tekivät ja mitä kaikkea 1600-luvun kirkonmiehet uskottelivat heidän tekevän saa Jenna Kostetin kirjasta Punainen Noita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valpuri_Kyni

Mooseksen laki ei ole voimassa enää.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Mooseksen laki ei ole voimassa enää.

Siispä repikää VT pois draamatuistanne ettei jää mitään väärinkäsityksiä kristinuskonharhaisille.

Paitsi että mistäs se jessuli sanoikaan laista vuorisaarnassa....

Anonyymi00008 kirjoitti:

Se oli vanhanliiton aikaan. Mutta Jeesus opetti toisin.
Joh. 8:7-11 https://www.bible.com/fi/bible/1745/JHN.8.FINRK

Lue lisää

Jeesus sanoi vuorisaarnassa ettei ole tullut lakia kumoamaan vaan täyttämään. Yksi messias ennustuksista on että messias on uskollinen Mooseksen laille. Mooseksen laki on taas tehty ikuiseksi.

Tuo sinun antama jae on muuten myöhempi lisäys, eikä kuulu alkutekstiin. Eikä tuossa tekstissä edes kumota Mooseksen lakia, se vaan ohitetaan.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Miksi naisia sitten tapettiin noitina Ahvenanmaalla 1600-luvulla, vaikka Jeesus oli opettanut toisin?

Missä Jeesus opetti toisin?

Anonyymi00028 kirjoitti:

Jeesus sanoi vuorisaarnassa ettei ole tullut lakia kumoamaan vaan täyttämään. Yksi messias ennustuksista on että messias on uskollinen Mooseksen laille. Mooseksen laki on taas tehty ikuiseksi.

Tuo sinun antama jae on muuten myöhempi lisäys, eikä kuulu alkutekstiin. Eikä tuossa tekstissä edes kumota Mooseksen lakia, se vaan ohitetaan.

Lue lisää

Ei ole alkutekstissä, mutta ei liity noitien polttamiseenkaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Se oli vanhanliiton aikaan. Mutta Jeesus opetti toisin.
Joh. 8:7-11 https://www.bible.com/fi/bible/1745/JHN.8.FINRK

Lue lisää

Eikö Vanha testamentti olekaan "Jumalan sanaa" ?

Anonyymi00025 kirjoitti:

Mooseksen laki ei ole voimassa enää.

Se pitää sitten poistaa Raamatusta !

Onko kristityillä ollut koskaan poliisilaitosta, joka toteuttaisi maallisen oikeuden päätökset. Kristityn tehtäviin ei kuulu mennä tappamaan noitanaista. Maallistuneet ihmiset ilmiantoivat hankalia naapureitaan noituudesta, jotta pääsisivät eroon heistä.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Mooseksen laki ei ole voimassa enää.

18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.

Naisen polttaminen on siis Hyvä Teko?

Anonyymi00007 kirjoitti:

Naisen polttaminen on siis Hyvä Teko?

Kyllä mutta nykyään naisen tappaminen on rikos ja siitä saa lakiemme mukaan saman rangaistuksen kuin ihmisen tappamisesta. Nämä rangaistukset ovat kulttuuri ja aika sidonnaisia..

Noitia ei saa olla kansan keskuudessa, mutta vain noitanaisten ei saa antaa elää. Jumalan sanassa ei kerrota, miten heidät pitää tappaa, mutta useimmiten tuomitut kivitettiin. Polttaminen oli myöhempi kristillinen tulkinta. Vain haureudellaan isänsä häpäisevästä papin tyttärestä on erikseen käsky polttaa hänet.

Alkuperäiskansat kuolivat kulkutauteihin.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Alkuperäiskansat kuolivat kulkutauteihin.

Ja ketkähän toivat ne kulkutaudit tullessaan?

Ristiretkillä saatiin hengiltä tuskin miljoonaa ihmistä kolmenkymmenen vuoden aikana. Natsismi ja kommunismi muutamassa vuodessa monikymmenkertainen määrä.
Varma Tieto

Anonyymi00009 kirjoitti:

Ja ketkähän toivat ne kulkutaudit tullessaan?

Kristinusko kieltää ristiretkien tapaiset matkat. Jumala on antanut kansoille rajat joita ihminen ei saa muuttaa.
Varma Tieto

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kristinusko kieltää ristiretkien tapaiset matkat. Jumala on antanut kansoille rajat joita ihminen ei saa muuttaa.
Varma Tieto

Paavali tämänkin pilannut



Aimo, tuo lause “Jumala on luonut kansoille rajat joita ihminen ei saa muuttaa” ei ole kristinuskon oma oppi eikä se esiinny Raamatussa tuossa muodossa. Se on myöhempi, poliittinen tulkinta, joka on usein irrotettu asiayhteydestään.

Mistä ajatus oikeasti tulee
Lähin raamatullinen kohta on Apostolien teoissa 17:26, jossa Paavali sanoo Areiopagilla:

> “Hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta ja saanut heidät asumaan kaikkialla maan päällä, ja säätänyt heille määräajat ja heidän asuinsijojensa rajat.”

Mutta Paavalin pointti ei ollut kansallisvaltioiden puolustaminen. Hänen argumenttinsa oli teologinen:
kaikki ihmiset ovat samaa alkuperää, ja Jumala on järjestyksen Jumala, ei kaaoksen.
Rajat tässä tarkoittavat asumisen järjestystä, ei poliittisia valtioita, eikä Paavali esitä mitään kieltoa niiden muuttamiselle.

Miten kristinusko suhtautuu kansoihin ja rajoihin
Ristinuskossa on kaksi yhtä aikaa totta olevaa linjaa:

1. Ihmisillä on oikeus kulttuuriin, kieleen ja yhteisöön
Kristinusko ei kiellä kansojen olemassaoloa. Raamatussa kansat ovat todellisia, ja niillä on oma identiteettinsä.

2. Kristinusko ei pidä rajoja pyhinä eikä muuttumattomina
- Israelin rajat muuttuivat jatkuvasti.
- Paavali itse ylitti rajoja jatkuvasti.
- Kristinusko ei tunne “jumalallista kansallisvaltiota”.
- Kristinuskon ydin on universaali: “Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista”.

Kristinusko siis ei opeta, että poliittisia rajoja ei saa muuttaa.
Se opettaa, että ihmiset ovat yhtä ihmisyyttä, mutta elävät erilaisissa yhteisöissä.

Miksi tuo lause on nykyään suosittu
Se toimii retorisena iskulauseena, koska se antaa poliittiselle mielipiteelle jumalallisen painon.
Mutta teologisesti se on heikko ja irrotettu alkuperäisestä merkityksestään.

Jos haluat, Aimo, voin purkaa tämän myös historiallisesti, poliittisesti tai retorisesti – sinähän olet mestari näissä rakenteiden avaamisissa.

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Anonyymi00015 kirjoitti:

Paavali tämänkin pilannut



Aimo, tuo lause “Jumala on luonut kansoille rajat joita ihminen ei saa muuttaa” ei ole kristinuskon oma oppi eikä se esiinny Raamatussa tuossa muodossa. Se on myöhempi, poliittinen tulkinta, joka on usein irrotettu asiayhteydestään.

Mistä ajatus oikeasti tulee
Lähin raamatullinen kohta on Apostolien teoissa 17:26, jossa Paavali sanoo Areiopagilla:

> “Hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta ja saanut heidät asumaan kaikkialla maan päällä, ja säätänyt heille määräajat ja heidän asuinsijojensa rajat.”

Mutta Paavalin pointti ei ollut kansallisvaltioiden puolustaminen. Hänen argumenttinsa oli teologinen:
kaikki ihmiset ovat samaa alkuperää, ja Jumala on järjestyksen Jumala, ei kaaoksen.
Rajat tässä tarkoittavat asumisen järjestystä, ei poliittisia valtioita, eikä Paavali esitä mitään kieltoa niiden muuttamiselle.

Miten kristinusko suhtautuu kansoihin ja rajoihin
Ristinuskossa on kaksi yhtä aikaa totta olevaa linjaa:

1. Ihmisillä on oikeus kulttuuriin, kieleen ja yhteisöön
Kristinusko ei kiellä kansojen olemassaoloa. Raamatussa kansat ovat todellisia, ja niillä on oma identiteettinsä.

2. Kristinusko ei pidä rajoja pyhinä eikä muuttumattomina
- Israelin rajat muuttuivat jatkuvasti.
- Paavali itse ylitti rajoja jatkuvasti.
- Kristinusko ei tunne “jumalallista kansallisvaltiota”.
- Kristinuskon ydin on universaali: “Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista”.

Kristinusko siis ei opeta, että poliittisia rajoja ei saa muuttaa.
Se opettaa, että ihmiset ovat yhtä ihmisyyttä, mutta elävät erilaisissa yhteisöissä.

Miksi tuo lause on nykyään suosittu
Se toimii retorisena iskulauseena, koska se antaa poliittiselle mielipiteelle jumalallisen painon.
Mutta teologisesti se on heikko ja irrotettu alkuperäisestä merkityksestään.

Jos haluat, Aimo, voin purkaa tämän myös historiallisesti, poliittisesti tai retorisesti – sinähän olet mestari näissä rakenteiden avaamisissa.

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Lue lisää

Ristiretket ristiriidassa ?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ristiretket ristiriidassa ?

Aimo, jos kysyt olivatko ristiretket ristiriidassa kristinuskon kanssa, vastaus on:
teologisesti kyllä, historiallisesti monimutkaisemmin, ja poliittisesti täysin.

Mutta avaan tämän niin, että näet koko rakenteen — ideologisen, teologisen ja retorisen.

---

🔹 1. Kristinuskon ydinoppi vs. ristiretket
Kristinuskon peruslinja on:

- “Rakasta vihollistasi.”
- “Käännä toinen poski.”
- “Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta.”
- “Autuaita ovat rauhantekijät.”

Näistä ei saa sotaa, ei valloitusta, ei pyhää väkivaltaa.

Ristiretket olivat siis teologisesti ristiriidassa kristinuskon alkuperäisen eetoksen kanssa.

---

🔹 2. Miten ristiretket sitten oikeutettiin?
Tämä on se kiinnostava kohta, jossa teologia taipuu politiikan käyttöön.

Paavit ja ruhtinaat rakensivat kolme perustelua:

1. “Pyhän paikan vapauttaminen”
Jerusalemin valtausta kuvattiin vapautuksena, vaikka se oli sotilaallinen valloitus.

2. “Syntien anteeksianto”
Paavi lupasi ristiretkeläisille täyden aneensuorituksen.
Tämä oli teologinen innovaatio, jota ei löydy Raamatusta.

3. “Jumalan sota”
Sota nimettiin pyhäksi, jotta väkivalta saatiin sopimaan kristilliseen maailmankuvaan.

Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten uskonnollinen kieli valjastetaan poliittiseen projektiin.

---

🔹 3. Miksi ristiretket olivat mahdollisia?
Koska keskiajan Euroopassa kristinusko ei ollut vain uskonto — se oli:

- oikeusjärjestelmä
- valtiofilosofia
- identiteetti
- poliittinen liittouma
- taloudellinen järjestelmä

Kun uskonto on koko yhteiskunnan rakenne, sitä voidaan käyttää oikeuttamaan mitä tahansa, myös sotaa.

---

🔹 4. Oliko ristiretkissä mitään “ristillistä”?
Kyllä — mutta ei siinä mielessä kuin julistettiin.

Ristiretkien logiikka oli:

- symbolinen (risti sotilaan rinnassa)
- rituaalinen (vala, aneet, siunaukset)
- poliittinen (Euroopan yhtenäistäminen paavin alle)
- taloudellinen (kauppareitit, maaomaisuus, verotus)

Mutta ristin teologia – uhrautuminen, väkivallattomuus, armahdus – puuttui lähes kokonaan.

---

🔹 5. Oliko ristiretket siis ristiriita?
Kyllä, jos katsotaan Jeesuksen opetuksia.
Ei, jos katsotaan keskiajan kirkon valtarakennetta.

Kristinusko on aina elänyt kahdessa tasossa:

| Tasolla | Logiikka |
|--------|----------|
| Teologinen | Rakkaus, anteeksianto, rauha |
| Poliittinen | Valta, maa, liittoumat, sotilaallinen voima |

Ristiretket syntyivät jälkimmäisestä, mutta puettiin ensimmäisen kieleen.

---

🔹 6. Retorinen ydin
Ristiretket ovat klassinen esimerkki siitä, miten:

Uskonnollinen symboli (risti)
+ poliittinen tarve (valta, maa, kauppa)
= pyhitetty väkivalta.

Tämä on sama mekanismi, joka toistuu kaikissa uskonnoissa ja kaikissa valtajärjestelmissä.

---

Jos haluat, Aimo, voin purkaa tämän myös:

- poliittisen teologian näkökulmasta
- retorisena rakenteena (“pyhä sota” -diskurssi)
- historian ironiana
- tai vertailla nykyisiin “pyhitetyn politiikan” muotoihin

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Anonyymi00017 kirjoitti:

Aimo, jos kysyt olivatko ristiretket ristiriidassa kristinuskon kanssa, vastaus on:
teologisesti kyllä, historiallisesti monimutkaisemmin, ja poliittisesti täysin.

Mutta avaan tämän niin, että näet koko rakenteen — ideologisen, teologisen ja retorisen.

---

🔹 1. Kristinuskon ydinoppi vs. ristiretket
Kristinuskon peruslinja on:

- “Rakasta vihollistasi.”
- “Käännä toinen poski.”
- “Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta.”
- “Autuaita ovat rauhantekijät.”

Näistä ei saa sotaa, ei valloitusta, ei pyhää väkivaltaa.

Ristiretket olivat siis teologisesti ristiriidassa kristinuskon alkuperäisen eetoksen kanssa.

---

🔹 2. Miten ristiretket sitten oikeutettiin?
Tämä on se kiinnostava kohta, jossa teologia taipuu politiikan käyttöön.

Paavit ja ruhtinaat rakensivat kolme perustelua:

1. “Pyhän paikan vapauttaminen”
Jerusalemin valtausta kuvattiin vapautuksena, vaikka se oli sotilaallinen valloitus.

2. “Syntien anteeksianto”
Paavi lupasi ristiretkeläisille täyden aneensuorituksen.
Tämä oli teologinen innovaatio, jota ei löydy Raamatusta.

3. “Jumalan sota”
Sota nimettiin pyhäksi, jotta väkivalta saatiin sopimaan kristilliseen maailmankuvaan.

Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten uskonnollinen kieli valjastetaan poliittiseen projektiin.

---

🔹 3. Miksi ristiretket olivat mahdollisia?
Koska keskiajan Euroopassa kristinusko ei ollut vain uskonto — se oli:

- oikeusjärjestelmä
- valtiofilosofia
- identiteetti
- poliittinen liittouma
- taloudellinen järjestelmä

Kun uskonto on koko yhteiskunnan rakenne, sitä voidaan käyttää oikeuttamaan mitä tahansa, myös sotaa.

---

🔹 4. Oliko ristiretkissä mitään “ristillistä”?
Kyllä — mutta ei siinä mielessä kuin julistettiin.

Ristiretkien logiikka oli:

- symbolinen (risti sotilaan rinnassa)
- rituaalinen (vala, aneet, siunaukset)
- poliittinen (Euroopan yhtenäistäminen paavin alle)
- taloudellinen (kauppareitit, maaomaisuus, verotus)

Mutta ristin teologia – uhrautuminen, väkivallattomuus, armahdus – puuttui lähes kokonaan.

---

🔹 5. Oliko ristiretket siis ristiriita?
Kyllä, jos katsotaan Jeesuksen opetuksia.
Ei, jos katsotaan keskiajan kirkon valtarakennetta.

Kristinusko on aina elänyt kahdessa tasossa:

| Tasolla | Logiikka |
|--------|----------|
| Teologinen | Rakkaus, anteeksianto, rauha |
| Poliittinen | Valta, maa, liittoumat, sotilaallinen voima |

Ristiretket syntyivät jälkimmäisestä, mutta puettiin ensimmäisen kieleen.

---

🔹 6. Retorinen ydin
Ristiretket ovat klassinen esimerkki siitä, miten:

Uskonnollinen symboli (risti)
poliittinen tarve (valta, maa, kauppa)
= pyhitetty väkivalta.

Tämä on sama mekanismi, joka toistuu kaikissa uskonnoissa ja kaikissa valtajärjestelmissä.

---

Jos haluat, Aimo, voin purkaa tämän myös:

- poliittisen teologian näkökulmasta
- retorisena rakenteena (“pyhä sota” -diskurssi)
- historian ironiana
- tai vertailla nykyisiin “pyhitetyn politiikan” muotoihin

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Lue lisää

Lisää rajoista

Aimo, tämä on erinomainen kysymys, koska se paljastaa koko sen teologis‑poliittisen ristiriidan, jonka varaan keskiajan Eurooppa rakensi oman itseymmärryksensä.

Kysymys kuuluu:
Jos Jumala olisi antanut kansoille rajat, miten ristiretket voisivat olla oikeutettuja?

Vastaus:
Ne eivät olisi. Ja siksi ajatus “jumalallisista rajoista” ei koskaan ollut kristinuskon oma oppi, vaan myöhempi poliittinen tulkinta.

Puretaan tämä rakenteellisesti.

---

1. Raamatun “rajakohta” ei tue ristiretkiä
Ainoa kohta, johon tuo ajatus perustuu, on Apostolien teot 17:26.
Mutta siinä:

- ei puhuta valtioista
- ei puhuta kansallisvaltioiden rajoista
- ei puhuta muuttumattomuudesta
- ei anneta kieltoa rajojen muuttamiselle

Paavali puhuu asumisen järjestyksestä, ei geopoliittisesta kartasta.

Jos tätä kohtaa tulkittaisiin kirjaimellisesti poliittisena rajana, ristiretket olisivat suoraan Jumalan tahdon rikkomista, koska ne ylittivät, mursivat ja laajensivat rajoja väkivalloin.

---

2. Ristiretket perustuivat ajatukseen, että rajoja saa muuttaa
Ristiretkien logiikka oli:

- “Jumalan valtakuntaa” voidaan laajentaa
- kristityillä on oikeus vallata alueita
- poliittinen ja sotilaallinen ekspansio on pyhää

Tämä on täsmälleen päinvastainen ajatus kuin väite “Jumala on antanut kansoille rajat joita ei saa muuttaa”.

Ristiretket perustuivat rajojen muuttamiseen, ei niiden kunnioittamiseen.

---

3. Miksi ristiretket eivät törmänneet tähän “rajaoppiin”?
Koska keskiajalla ei ollut mitään oppia, jonka mukaan Jumala olisi antanut kansoille muuttumattomat rajat.

Se ajatus syntyi vasta:

- nationalismin aikakaudella (1700–1800-luku)
- kun haluttiin antaa kansallisvaltioille pyhä oikeutus
- ja kun poliittinen retoriikka käytti uskontoa legitimoimaan rajoja

Toisin sanoen:
ristiretket eivät olleet ristiriidassa tuon ajatuksen kanssa, koska tuo ajatus ei ollut olemassa.

---

4. Jos ajatus otetaan kirjaimellisesti, ristiretket ovat täydellinen ristiriita
Jos joku nykyään väittää:

> “Jumala on antanut kansoille rajat joita ei saa muuttaa.”

…niin hän tulee samalla sanoneeksi:

- ristiretket olivat synti
- kolonialismi oli synti
- kaikki rajojen muutokset ovat synti
- Israelin rajojen muuttuminen Raamatussa oli synti
- Rooman valtakunnan laajeneminen oli synti
- kaikki sodankäynti on synti

Tämä johtaa absurdiin lopputulokseen, jota yksikään historiallinen kristillinen valtio ei ole hyväksynyt.

---

5. Retorinen ydin
Ajatus “jumalallisista rajoista” on moderni poliittinen iskulause, ei kristinuskon oppi.

Ristiretket taas olivat keskiajan poliittinen projekti, joka puettiin uskonnolliseen kieleen.

Kun nämä kaksi yhdistetään, syntyy väistämätön ristiriita:

Ristiretket = rajojen muuttamista väkivalloin
“Jumalan antamat rajat” = rajojen muuttamisen kielto

Ne eivät sovi samaan teologiaan, eivät samaan historiaan, eivät samaan logiikkaan.

---

Jos haluat, Aimo, voin seuraavaksi purkaa tämän myös:

- poliittisen teologian näkökulmasta
- nationalismin syntyhistorian kautta
- tai retorisena mekanismina, jolla uskontoa käytetään rajojen pyhittämiseen

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ristiretkillä saatiin hengiltä tuskin miljoonaa ihmistä kolmenkymmenen vuoden aikana. Natsismi ja kommunismi muutamassa vuodessa monikymmenkertainen määrä.
Varma Tieto

Lue lisää

Natsisimiin vetoaminen kristinuskon pahoja tekoja vähätellessä on tyhmää, koska natsit olivat kristittyjä. Joten natsien tekemät pahat teot olivat kristittyjen pahoja tekoja. Kommunismin aiheuttamat kuolemat taas tapahtuivat pääosin Neuvostoliitossa ja Kiinassa, jossa vallassa oli häikäilemätön ja murhanhimoinen diktaattori. Ja Kiinan kuolemista merkittävä osa johtui nälkäkuolemista kun liiallinen panostaminen teräksen tuotantoon johti pahaan ruokapulaan.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kristinusko kieltää ristiretkien tapaiset matkat. Jumala on antanut kansoille rajat joita ihminen ei saa muuttaa.
Varma Tieto

Kristinusko on aina niin kuin sen kukin tulkitsee. Ristiretkien aikaan sitä tulkittiin sillä tavalla.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ristiretkillä saatiin hengiltä tuskin miljoonaa ihmistä kolmenkymmenen vuoden aikana. Natsismi ja kommunismi muutamassa vuodessa monikymmenkertainen määrä.
Varma Tieto

Lue lisää

”Ristiretkillä saatiin hengiltä tuskin miljoonaa ihmistä kolmenkymmenen vuoden aikana.”

Ristiretket ja Uuden maailman valloitus ovat täysin eri asioita. Uuden maailman valloituksessa tuhottiin kokonaisen pallonpuoliskon eli Amerikoiden ja Oseanian kultuurit…ja toki hävitettiinhän siinä vanhan maailman Afrikkaa ja Aasiaakin paljon.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Natsisimiin vetoaminen kristinuskon pahoja tekoja vähätellessä on tyhmää, koska natsit olivat kristittyjä. Joten natsien tekemät pahat teot olivat kristittyjen pahoja tekoja. Kommunismin aiheuttamat kuolemat taas tapahtuivat pääosin Neuvostoliitossa ja Kiinassa, jossa vallassa oli häikäilemätön ja murhanhimoinen diktaattori. Ja Kiinan kuolemista merkittävä osa johtui nälkäkuolemista kun liiallinen panostaminen teräksen tuotantoon johti pahaan ruokapulaan.

Lue lisää

Aimo, tuo väite on kiinnostava, mutta se menee helposti ohi olennaisesta historiallisesta mekanismista.

Natsien ja kristinuskon suhde ei ollut yksinkertainen “natsit olivat kristittyjä” -asetelma, vaan pikemminkin poliittinen, opportunistinen ja ideologisesti ristiriitainen liitto, jossa:

- osa natsijohtajista oli nimellisesti kristittyjä, koska se oli kulttuurinen normi
- osa (kuten Himmler, Rosenberg, Bormann) ajoi avoimesti kristinuskon vastaista, neopakana ja valtiokeskeistä ideologiaa
- Hitler itse käytti kristillistä kieltä poliittisena työkaluna, mutta yksityisesti suhtautui kristinuskoon vihamielisesti
- natsien valtio pyrki pitkällä aikavälillä heikentämään kirkkojen valtaa ja korvaamaan ne omalla “kansallissosialistisella uskonnollisuudella”

Historiantutkimuksessa tätä kutsutaan usein “instrumentaaliseksi kristinuskon käytöksi”: uskontoa käytettiin mobilisaation välineenä, ei moraalisena perustana.

Siksi kristinuskoon vetoaminen natsien tekojen selittämiseksi on ongelmallista kahdesta syystä:

1. Se sekoittaa kulttuurisen identiteetin ja ideologisen motiivin
Se, että joku on kastettu tai käyttää kristillistä retoriikkaa, ei kerro mitään siitä, mikä todella ohjaa hänen poliittista toimintaansa.
Natsien ydinideologia – rotuoppi, Führer-periaate, antisemitismi, totalitarismi – ei nouse kristinuskosta.

2. Se antaa väärän kuvan siitä, mitä kristinusko historiallisesti opettaa
Kristinuskon omat moraaliset periaatteet ovat täysin ristiriidassa natsien tekojen kanssa.
Siksi kristinuskon käyttäminen natsien tekojen “selityksenä” on retorisesti kömpelöä ja historiallisesti epätarkkaa.

Voisi sanoa näin:

Natsit eivät tehneet tekojaan siksi, että olivat kristittyjä, vaan siksi, että olivat natseja.
Kristinusko oli heille joko kulissi, väline tai vastustaja – ei ideologinen moottori.

Jos haluat, Aimo, voin purkaa myös sen, miksi tämä argumentti toistuu nykykeskusteluissa ja millaisia psykologisia ja retorisia funktioita sillä on. Se on oma kiinnostava kerroksensa.

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Anonyymi00023 kirjoitti:

Aimo, tuo väite on kiinnostava, mutta se menee helposti ohi olennaisesta historiallisesta mekanismista.

Natsien ja kristinuskon suhde ei ollut yksinkertainen “natsit olivat kristittyjä” -asetelma, vaan pikemminkin poliittinen, opportunistinen ja ideologisesti ristiriitainen liitto, jossa:

- osa natsijohtajista oli nimellisesti kristittyjä, koska se oli kulttuurinen normi
- osa (kuten Himmler, Rosenberg, Bormann) ajoi avoimesti kristinuskon vastaista, neopakana ja valtiokeskeistä ideologiaa
- Hitler itse käytti kristillistä kieltä poliittisena työkaluna, mutta yksityisesti suhtautui kristinuskoon vihamielisesti
- natsien valtio pyrki pitkällä aikavälillä heikentämään kirkkojen valtaa ja korvaamaan ne omalla “kansallissosialistisella uskonnollisuudella”

Historiantutkimuksessa tätä kutsutaan usein “instrumentaaliseksi kristinuskon käytöksi”: uskontoa käytettiin mobilisaation välineenä, ei moraalisena perustana.

Siksi kristinuskoon vetoaminen natsien tekojen selittämiseksi on ongelmallista kahdesta syystä:

1. Se sekoittaa kulttuurisen identiteetin ja ideologisen motiivin
Se, että joku on kastettu tai käyttää kristillistä retoriikkaa, ei kerro mitään siitä, mikä todella ohjaa hänen poliittista toimintaansa.
Natsien ydinideologia – rotuoppi, Führer-periaate, antisemitismi, totalitarismi – ei nouse kristinuskosta.

2. Se antaa väärän kuvan siitä, mitä kristinusko historiallisesti opettaa
Kristinuskon omat moraaliset periaatteet ovat täysin ristiriidassa natsien tekojen kanssa.
Siksi kristinuskon käyttäminen natsien tekojen “selityksenä” on retorisesti kömpelöä ja historiallisesti epätarkkaa.

Voisi sanoa näin:

Natsit eivät tehneet tekojaan siksi, että olivat kristittyjä, vaan siksi, että olivat natseja.
Kristinusko oli heille joko kulissi, väline tai vastustaja – ei ideologinen moottori.

Jos haluat, Aimo, voin purkaa myös sen, miksi tämä argumentti toistuu nykykeskusteluissa ja millaisia psykologisia ja retorisia funktioita sillä on. Se on oma kiinnostava kerroksensa.

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Lue lisää

Natsit tekivät propagandaelokuvan Ikuinen juutalainen, jota esittivät dokumenttina. Tietyllä tavalla tämä olikin dokumentti kertoessaan vuosisataisesta eurooppalaisesta kristillisestä kansantarinasta, jossa juutalaismies pilkkasi ristiinnaulittua Jeesusta ja oli siksi kirottu vaeltamaan elävänä maan päällä Jeesuksen toiseen tulemiseen asti.

Kristinusko ja Martti Lutherin antisemitismi ovat tunnettuja esimerkkejä siitä kuinka aabrahamilaiset lahkot ovat kaikista raaimpia heimoveljiään kohtaan. Se on sellaista tuo pronssikautinen vuohipaimenusko. On aiheuttanut ihmiskunnan pahimmat kansanmurhat.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Aimo, jos kysyt olivatko ristiretket ristiriidassa kristinuskon kanssa, vastaus on:
teologisesti kyllä, historiallisesti monimutkaisemmin, ja poliittisesti täysin.

Mutta avaan tämän niin, että näet koko rakenteen — ideologisen, teologisen ja retorisen.

---

🔹 1. Kristinuskon ydinoppi vs. ristiretket
Kristinuskon peruslinja on:

- “Rakasta vihollistasi.”
- “Käännä toinen poski.”
- “Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta.”
- “Autuaita ovat rauhantekijät.”

Näistä ei saa sotaa, ei valloitusta, ei pyhää väkivaltaa.

Ristiretket olivat siis teologisesti ristiriidassa kristinuskon alkuperäisen eetoksen kanssa.

---

🔹 2. Miten ristiretket sitten oikeutettiin?
Tämä on se kiinnostava kohta, jossa teologia taipuu politiikan käyttöön.

Paavit ja ruhtinaat rakensivat kolme perustelua:

1. “Pyhän paikan vapauttaminen”
Jerusalemin valtausta kuvattiin vapautuksena, vaikka se oli sotilaallinen valloitus.

2. “Syntien anteeksianto”
Paavi lupasi ristiretkeläisille täyden aneensuorituksen.
Tämä oli teologinen innovaatio, jota ei löydy Raamatusta.

3. “Jumalan sota”
Sota nimettiin pyhäksi, jotta väkivalta saatiin sopimaan kristilliseen maailmankuvaan.

Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten uskonnollinen kieli valjastetaan poliittiseen projektiin.

---

🔹 3. Miksi ristiretket olivat mahdollisia?
Koska keskiajan Euroopassa kristinusko ei ollut vain uskonto — se oli:

- oikeusjärjestelmä
- valtiofilosofia
- identiteetti
- poliittinen liittouma
- taloudellinen järjestelmä

Kun uskonto on koko yhteiskunnan rakenne, sitä voidaan käyttää oikeuttamaan mitä tahansa, myös sotaa.

---

🔹 4. Oliko ristiretkissä mitään “ristillistä”?
Kyllä — mutta ei siinä mielessä kuin julistettiin.

Ristiretkien logiikka oli:

- symbolinen (risti sotilaan rinnassa)
- rituaalinen (vala, aneet, siunaukset)
- poliittinen (Euroopan yhtenäistäminen paavin alle)
- taloudellinen (kauppareitit, maaomaisuus, verotus)

Mutta ristin teologia – uhrautuminen, väkivallattomuus, armahdus – puuttui lähes kokonaan.

---

🔹 5. Oliko ristiretket siis ristiriita?
Kyllä, jos katsotaan Jeesuksen opetuksia.
Ei, jos katsotaan keskiajan kirkon valtarakennetta.

Kristinusko on aina elänyt kahdessa tasossa:

| Tasolla | Logiikka |
|--------|----------|
| Teologinen | Rakkaus, anteeksianto, rauha |
| Poliittinen | Valta, maa, liittoumat, sotilaallinen voima |

Ristiretket syntyivät jälkimmäisestä, mutta puettiin ensimmäisen kieleen.

---

🔹 6. Retorinen ydin
Ristiretket ovat klassinen esimerkki siitä, miten:

Uskonnollinen symboli (risti)
poliittinen tarve (valta, maa, kauppa)
= pyhitetty väkivalta.

Tämä on sama mekanismi, joka toistuu kaikissa uskonnoissa ja kaikissa valtajärjestelmissä.

---

Jos haluat, Aimo, voin purkaa tämän myös:

- poliittisen teologian näkökulmasta
- retorisena rakenteena (“pyhä sota” -diskurssi)
- historian ironiana
- tai vertailla nykyisiin “pyhitetyn politiikan” muotoihin

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Lue lisää

Ja unohdettiin selkeä lielto, Älä tapa. Jeesus kielsi tarttumasta miekkaan. Kristitty ei opettel sotimaan eikä ahnehdi toisen omaa. Toisin toimimisella ei ole Jumalan hyväksyntää vaikka se olisi mikä tahansa instituutio

Anonyymi00026 kirjoitti:

Ja unohdettiin selkeä lielto, Älä tapa. Jeesus kielsi tarttumasta miekkaan. Kristitty ei opettel sotimaan eikä ahnehdi toisen omaa. Toisin toimimisella ei ole Jumalan hyväksyntää vaikka se olisi mikä tahansa instituutio

Lue lisää

Jos olisit lukenut Raamattua, tietäisit, ettei tuo kielto niin selkeä ole.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Paavali tämänkin pilannut



Aimo, tuo lause “Jumala on luonut kansoille rajat joita ihminen ei saa muuttaa” ei ole kristinuskon oma oppi eikä se esiinny Raamatussa tuossa muodossa. Se on myöhempi, poliittinen tulkinta, joka on usein irrotettu asiayhteydestään.

Mistä ajatus oikeasti tulee
Lähin raamatullinen kohta on Apostolien teoissa 17:26, jossa Paavali sanoo Areiopagilla:

> “Hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta ja saanut heidät asumaan kaikkialla maan päällä, ja säätänyt heille määräajat ja heidän asuinsijojensa rajat.”

Mutta Paavalin pointti ei ollut kansallisvaltioiden puolustaminen. Hänen argumenttinsa oli teologinen:
kaikki ihmiset ovat samaa alkuperää, ja Jumala on järjestyksen Jumala, ei kaaoksen.
Rajat tässä tarkoittavat asumisen järjestystä, ei poliittisia valtioita, eikä Paavali esitä mitään kieltoa niiden muuttamiselle.

Miten kristinusko suhtautuu kansoihin ja rajoihin
Ristinuskossa on kaksi yhtä aikaa totta olevaa linjaa:

1. Ihmisillä on oikeus kulttuuriin, kieleen ja yhteisöön
Kristinusko ei kiellä kansojen olemassaoloa. Raamatussa kansat ovat todellisia, ja niillä on oma identiteettinsä.

2. Kristinusko ei pidä rajoja pyhinä eikä muuttumattomina
- Israelin rajat muuttuivat jatkuvasti.
- Paavali itse ylitti rajoja jatkuvasti.
- Kristinusko ei tunne “jumalallista kansallisvaltiota”.
- Kristinuskon ydin on universaali: “Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista”.

Kristinusko siis ei opeta, että poliittisia rajoja ei saa muuttaa.
Se opettaa, että ihmiset ovat yhtä ihmisyyttä, mutta elävät erilaisissa yhteisöissä.

Miksi tuo lause on nykyään suosittu
Se toimii retorisena iskulauseena, koska se antaa poliittiselle mielipiteelle jumalallisen painon.
Mutta teologisesti se on heikko ja irrotettu alkuperäisestä merkityksestään.

Jos haluat, Aimo, voin purkaa tämän myös historiallisesti, poliittisesti tai retorisesti – sinähän olet mestari näissä rakenteiden avaamisissa.

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Lue lisää

Kyllä täällä määrää Suo.men maallinen laki,jos teet jatkuvasti toiselle pahaa,olet hullu ja joudat psykiatriseen hoitoon! Uskotko gubbe,taas eilen teit jotain vuorostaan taas oikeaan silmään,en hyväksy tällaista,olet kateellinen piru,valehtelija,saat niin paljon muitakin mukaan,olet todella saastainen valehtelija!Ei sun ongelmat ole toisten syy.....!Hoida se pääs kuntoon,joz se on mahdollista!!

Anonyymi00006 kirjoitti:

Alkuperäiskansat kuolivat kulkutauteihin.

Maalliset kuninkaat lähettivät laivoja hakemaan kultaa, mausteita ja muita rikkauksia. Nämä lähetetyt olivat pakkovärvättyjä tai rikollisia, eivät suinkaan kiilusilmäisiä uskonsotureita. Sama vika oli ristiretkeläisillä. Kuningas palkkasi ritarikuntien porukkaa ajamaan islamia takaisin, kun se tunkeutui laajalle länteen.

Kiitos kun apukoululainen todistit asiasta.

Lahkot nimittäin ovat myös kristinuskoa.

MOT

Koko kristinusko oli alunperin juutalaisuuden lahko.

Tulessa polttamalla varmistettiin se, ettei ruumis pääse ylösnousemukseen. Se oli siis lopullinen tuho tuon ajan uskomusten mukaan. Mitään ikuista piinahelvettiä ei jumalattomille tuolloin ollut. Se on myöhempi oppi kuin Mooseksen kirjat.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Tulessa polttamalla varmistettiin se, ettei ruumis pääse ylösnousemukseen. Se oli siis lopullinen tuho tuon ajan uskomusten mukaan. Mitään ikuista piinahelvettiä ei jumalattomille tuolloin ollut. Se on myöhempi oppi kuin Mooseksen kirjat.

Lue lisää

Ylösnousemususkokin on vasta pakkosiirtolaisuudessa omaksuttua. Se ei määritä judaismia. Uudesta testamentista saat lukea, että saddukeukset, jotka pitäytyivät vain Tooraan, eivät siihen uskoneet.

>> Aika pehmoilijoita ovat nykyisin jälkeläisensä

Nykyisin Pohjoismaat ovatkin sekularisoituneimpia yhteiskuntia maailmassa. Toista oli silloin, kun oltiin niin kristittyä, niin kristittyä ja riehuttiin Keski-Euroopassa.

Tuo lause on klassinen esimerkki siitä, miten anonyymit keskustelufoorumit – kuten Suomi24 – voivat tuottaa yleistyksiä, jotka eivät kerro mitään todellisuudesta vaan enemmänkin kirjoittajan omasta kokemuksesta, vihasta tai provokaatiosta.

Muutama näkökulma, Aimo:

🔹 1. Yleistys ei koskaan kuvaa ryhmää
Kristityt ovat valtavan monimuotoinen joukko: eri maita, kulttuureita, kirkkokuntia, poliittisia näkemyksiä, temperamentteja. Heitä on miljardeja.
Väite “kristityt ovat ihmisvihaajia ja epärehellisiä” on yhtä looginen kuin väite “kaikki ateistit ovat pyhimyksiä” tai “kaikki suomalaiset ovat neroja”.
Se ei ole analyysi vaan tunnepurkaus.

🔹 2. Suomi24 ei ole mittari todellisuudelle
Suomi24:n keskustelut ovat usein:
- kärjistettyjä
- provosoivia
- tunnepitoisia
- anonyymiyden suojaamia

Siellä syntyy helposti “me vastaan ne” -retoriikkaa, jossa ryhmistä puhutaan kuin ne olisivat yhtenäisiä blokkeja.

🔹 3. Kritiikki uskontoa kohtaan on eri asia kuin ihmisryhmän demonisointi
On täysin sallittua ja jopa hyödyllistä kritisoida:
- kirkon valtarakenteita
- oppeja
- historiallisia vääryyksiä

Mutta kun kritiikki muuttuu väitteeksi, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti pahoja, ollaan jo vihapuheen ja retorisen sumutuksen puolella.

🔹 4. Retorinen mekanismi: “ryhmästä tehdään moraalisesti kelvoton”
Tuo väite toimii samalla logiikalla kuin mikä tahansa ryhmää demonisoiva puhe:
1. Valitaan ryhmä
2. Annetaan sille negatiivinen moraalinen ominaisuus
3. Esitetään se totuutena
4. Luodaan vastakkainasettelu

Se on psykologisesti tehokasta, mutta älyllisesti heikkoa.

Jos haluat, voin purkaa tuon väitteen retorisen rakenteen vielä tarkemmin – se on itse asiassa aika opettavainen esimerkki siitä, miten keskustelukulttuuri polarisoituu.

Ystävällisesti
Varma Tieto
Ateistisen tyhmyyden torjuntayhdistys
Nimesi on Varma

Varma, tuo lause kuulostaa siltä kuin se olisi suoraan keskiaikaisen propagandan oppikirjasta — ja juuri siksi se on niin kiinnostava. Todellisuus oli huomattavasti monimutkaisempi.

🌒 Ristiretkeläiset eivät olleet yhtenäinen joukko hartaita uskovaisia
Historiallinen tutkimus on aika yksimielinen siitä, että ristiretkeläisten motiivit vaihtelivat valtavasti:
- Osa oli aidosti uskonnollisesti motivoituneita, kyllä.
- Osa lähti taloudellisista syistä: velkaantuneet ritarit, maattomat nuoremmat pojat, seikkailunhaluiset soturit.
- Osa lähti poliittisen paineen vuoksi: paavin lupaukset synninpäästöstä, aatelisten valtapelit.
- Osa oli käytännössä palkkasotureita, joille uskonnollinen retoriikka oli vain kehys.

Keskiajalla uskonto oli toki kaikkialla läsnä, mutta se ei tarkoita, että jokainen ristiretkeläinen olisi ollut harras tai edes kovin tietoinen teologisista perusteista.

⚔️ “Miekan voimalla levittäminen” – totta, mutta ei koko totuus
Ristiretkien ideologia perustui ajatukseen, että väkivalta voi olla pyhää, jos se tehdään “oikean uskon” puolesta. Mutta:
- Ristiretket eivät olleet vain kristinuskon levittämistä, vaan myös valtapolitiikkaa, kauppareittejä ja alueiden hallintaa.
- Monissa tapauksissa kohteena olivat toiset kristityt (esim. neljäs ristiretki ja Konstantinopolin ryöstö).
- Paikalliset liittoumat olivat sekavia: kristityt ja muslimit tekivät liittoja toisia kristittyjä ja muslimeja vastaan.

Eli “Jumalan sanan levittäminen” oli usein retorinen kuori, jonka sisällä kulki hyvin maallinen agenda.

🌗 Miksi myytti hartaan ristiretkeläisen yhtenäisyydestä elää?
Koska se on:
- yksinkertainen
- moraalisesti selkeä
- poliittisesti käyttökelpoinen
- kulttuurisesti romantisoitu (erityisesti 1800-luvulla)

Todellisuus on aina sotkuisempi — ja juuri siksi kiinnostavampi.

Jos haluat, voin purkaa myös sen, miten ristiretkien retoriikkaa käytettiin vallan välineenä, tai miten keskiajan ihmiset itse ymmärsivät “pyhän sodan” käsitteen.

Varma Tieto

Kristityt ovat nykyään parhaita uskonnoista.

>> mutta se ei ole ristinuskon mukaista toimintaa

Kristinuskosta on niin montaa erilaista käsitystä, että melkein mikä tahansa on aina jonkun mielestä juuri sitä kristinuskoista toimintaa.

Ramavit kirjoitti:

>> mutta se ei ole ristinuskon mukaista toimintaa

Kristinuskosta on niin montaa erilaista käsitystä, että melkein mikä tahansa on aina jonkun mielestä juuri sitä kristinuskoista toimintaa.

Lue lisää

Ensimmäinen käsky Rakasta Jumalaa yli kaiken lähimmäistäni kuin itseäsi
Tämä on Raamatun ydin muuten selitystä

mutta kun ei tämä tapahtunut kun ihminen on syntinen niin tarvittiin Jeesus joka sovitti maailman synnit joka Häneen uskoo hän pääsee Jumalan luokse

tässä on puite missä pitää pysyä!

Anonyymi00052 kirjoitti:

Ensimmäinen käsky Rakasta Jumalaa yli kaiken lähimmäistäni kuin itseäsi
Tämä on Raamatun ydin muuten selitystä

mutta kun ei tämä tapahtunut kun ihminen on syntinen niin tarvittiin Jeesus joka sovitti maailman synnit joka Häneen uskoo hän pääsee Jumalan luokse

tässä on puite missä pitää pysyä!

Lue lisää

On toki Raamatussa sellainenkin kohta, mutta kuten hyvin tiedät, joillekin kristityille jotkin muut kohdat ovat tärkeämpiä. Myös sekä lähimmäinen, että rakastaa voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Joillakin lähimmäisiksi luetaan vain oma porukka, tai täydellinen hylkääminenkin voidaan selitellä rakkaudeksi.

Ramavit kirjoitti:

On toki Raamatussa sellainenkin kohta, mutta kuten hyvin tiedät, joillekin kristityille jotkin muut kohdat ovat tärkeämpiä. Myös sekä lähimmäinen, että rakastaa voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Joillakin lähimmäisiksi luetaan vain oma porukka, tai täydellinen hylkääminenkin voidaan selitellä rakkaudeksi.

Lue lisää

Veli on tietysti lähin ja syntisen hylkääminen on rakkautta häntä kohtaan, jotta tekisi parannuksen ja uskoisi.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Veli on tietysti lähin ja syntisen hylkääminen on rakkautta häntä kohtaan, jotta tekisi parannuksen ja uskoisi.

Suomessa on uskonnon vapaus,sen puolesta et voi tehdä pahaa,niin paljon ku olet tehnyt ja tämä on gubelle! Gubbe kuuluu hoitolaitokseen,eivät varmaan siellä karjalassakaan ole pärjänneet ton kaa,ei se ole pärjännyt naapureiden kans muuallakaan! Kiusannut ja satuttanut.....varastanut ym.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Suomessa on uskonnon vapaus,sen puolesta et voi tehdä pahaa,niin paljon ku olet tehnyt ja tämä on gubelle! Gubbe kuuluu hoitolaitokseen,eivät varmaan siellä karjalassakaan ole pärjänneet ton kaa,ei se ole pärjännyt naapureiden kans muuallakaan! Kiusannut ja satuttanut.....varastanut ym.

Lue lisää

Kyttää tuolla naapurissa,pelottava on!

Anonyymi00055 kirjoitti:

Kyttää tuolla naapurissa,pelottava on!

Menköön sinne venäjälle tekeen tuota pahuutta,rintamalla voi sitä tehdä ei siviilissä!

Ramavit kirjoitti:

On toki Raamatussa sellainenkin kohta, mutta kuten hyvin tiedät, joillekin kristityille jotkin muut kohdat ovat tärkeämpiä. Myös sekä lähimmäinen, että rakastaa voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Joillakin lähimmäisiksi luetaan vain oma porukka, tai täydellinen hylkääminenkin voidaan selitellä rakkaudeksi.

Lue lisää

Eläköön ite kukanenki miten haluaa,täällä ei ole voimassa raamatun lait,kymmenen käskyä kylläkin!

Vainoaminen on rikos suomen laissa!

Mitä ne oli? Oliko ne vain marjastamassa vai grillaamassa, vai?