Indeksijäädytyksien vaikutukset konkreettisesti

Anonyymi-ap kirjoitti:

Ajatteleeko monikaan miten paljon heikoimmilta oikeasti otetaan kaikkien leikkauksien jälkeen.
Tehdään tämä konkreettiseksi. Ei abstraktia “prosentit syö”, vaan eurot pöydälle.

Alla suuruusluokkaa näyttävä purku (ei yksilöllinen laskelma, vaan realistinen keskiarvoihin perustuva). Juuri tällaisena tätä usein vältellään esittämästä, koska luvut ovat rumia.

1. Kuinka paljon ostovoimaa on oikeasti kadonnut?

Otetaan esimerkiksi perusturvaetuus, jota on jäädytetty useita vuosia (työmarkkinatuki / peruspäiväraha / opintoraha ovat hyvin samanlaisessa asemassa).

Oletus:

Inflaatio keskimäärin ~4 % / vuosi (joina vuosina enemmän, joina vähemmän)

Etuus jäädytetty 3–4 vuotta

Etuuden taso n. 800 €/kk (nettona)

-- Mitä olisi pitänyt tapahtua ilman jäädytyksiä?

Indeksin mukaan:

800 € → ~900–930 € / kk

-- Mitä tapahtui oikeasti?

Etuus pysyi ~800 €:ssa

..... Ero:

–100–130 € / kk

–1 200–1 560 € / vuosi

3–4 vuodessa: –4 000–6 000 €

👉 Ja tämä jää pysyväksi kuopaksi, ei vain tilapäiseksi menetykseksi.

-- Opiskelija (opintoraha)

Opintoraha ~280 €/kk

Reaalinen arvo pudonnut arviolta –20–25 %

Vastaa noin –60–70 €/kk

Opintojen aikana (3–5 v): –2 000–4 000 €

Ja tämä samalla kun:

asuminen kallistui eniten juuri opiskelijakaupungeissa

opintolainan roolia kasvatettiin

-- Asumistuki (erityisen brutaali)

Asumistuki ei “jäädy” samalla tavalla, mutta:

enimmäisasumismenot eivät seuraa todellisia vuokria

indeksivaje kasvaa

Tyypillinen vaikutus:

–50–150 €/kk riippuen paikkakunnasta

pahiten Helsingissä, Tampereella, Turussa

2. Ketkä kärsivät eniten?
-- 1. Perusturvan varassa elävät

Työttömät, pitkäaikaissairaat, pienituloiset opiskelijat.

Miksi pahin isku?

Tulot = lähes kokonaan etuuksia

Ei puskuria

Ei “vaihtoehtoista tulonlähdettä”

👉 Jokainen indeksi-euro on suoraan pois ruoasta, lääkkeistä tai liikkumisesta.

-- 2. Yksin asuvat

Yksi vuokra

Yksi sähkölasku

Ei kulujen jakamista

Yksinasuva perusturvalla elävä kärsii suhteellisesti enemmän kuin lapsiperhe, vaikka lapsiperheellä olisi suuremmat menot.

-- 3. Kaupunkien vuokralaiset

Vuokrat nousseet nopeammin kuin indeksit

Asumistuki ei pysy mukana

👉 Sama etuus riittää maaseudulla juuri ja juuri, kaupungissa ei enää.

-- 4. Ihmiset, joilla ei ole poliittista “ääntä”

Opiskelijat, työmarkkinatuella olevat, pätkätyöläiset.

Ei vahvaa etujärjestöä. Ei lakkoa. Ei pysyvää näkyvyyttä.

3. Ketkä eivät kärsi – tai kärsivät hyvin vähän?
-- 1. Hyvätuloiset palkansaajat

Palkat usein seuraavat (ainakin osittain) inflaatiota

Verotus joustaa

Kulurakenne ei ole yhtä jäykkä

100 € menetys kuussa = harmi
100 € menetys kuussa perusturvalla = kriisi

-- 2. Varallisuutta omistavat

Asunto, sijoitukset, metsää, osakkeita

Inflaatio jopa hyödyttää velallista

Indeksijäädytys ei osu heihin juuri lainkaan.

-- 3. Päätöksentekijät itse

Tämä on karu mutta tosi:

Heidän tulonsa eivät ole jäädytettyjä

He eivät koe päätösten seurauksia omassa arjessaan

-------- Yhteenveto ilman kaunistelua

Indeksijäädytys tarkoittaa käytännössä:

4 000–6 000 € menetystä ihmiselle, jolla ei ole mitään puskuria

pysyvää tason laskua

ja eriarvoisuuden kasvua ilman, että sitä kutsutaan leikkaukseksi

Se ei ole “tekninen ratkaisu”.
Se on tulonsiirto heikoimmilta vahvemmille, hiljaisessa muodossa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä