Ajatteleeko monikaan miten paljon heikoimmilta oikeasti otetaan kaikkien leikkauksien jälkeen.
Tehdään tämä konkreettiseksi. Ei abstraktia “prosentit syö”, vaan eurot pöydälle.
Alla suuruusluokkaa näyttävä purku (ei yksilöllinen laskelma, vaan realistinen keskiarvoihin perustuva). Juuri tällaisena tätä usein vältellään esittämästä, koska luvut ovat rumia.
1. Kuinka paljon ostovoimaa on oikeasti kadonnut?
Otetaan esimerkiksi perusturvaetuus, jota on jäädytetty useita vuosia (työmarkkinatuki / peruspäiväraha / opintoraha ovat hyvin samanlaisessa asemassa).
Oletus:
Inflaatio keskimäärin ~4 % / vuosi (joina vuosina enemmän, joina vähemmän)
Etuus jäädytetty 3–4 vuotta
Etuuden taso n. 800 €/kk (nettona)
-- Mitä olisi pitänyt tapahtua ilman jäädytyksiä?
Indeksin mukaan:
800 € → ~900–930 € / kk
-- Mitä tapahtui oikeasti?
Etuus pysyi ~800 €:ssa
..... Ero:
–100–130 € / kk
–1 200–1 560 € / vuosi
3–4 vuodessa: –4 000–6 000 €
👉 Ja tämä jää pysyväksi kuopaksi, ei vain tilapäiseksi menetykseksi.
-- Opiskelija (opintoraha)
Opintoraha ~280 €/kk
Reaalinen arvo pudonnut arviolta –20–25 %
Vastaa noin –60–70 €/kk
Opintojen aikana (3–5 v): –2 000–4 000 €
Ja tämä samalla kun:
asuminen kallistui eniten juuri opiskelijakaupungeissa
opintolainan roolia kasvatettiin
-- Asumistuki (erityisen brutaali)
Asumistuki ei “jäädy” samalla tavalla, mutta:
enimmäisasumismenot eivät seuraa todellisia vuokria
indeksivaje kasvaa
Tyypillinen vaikutus:
–50–150 €/kk riippuen paikkakunnasta
pahiten Helsingissä, Tampereella, Turussa
2. Ketkä kärsivät eniten?
-- 1. Perusturvan varassa elävät
Työttömät, pitkäaikaissairaat, pienituloiset opiskelijat.
Miksi pahin isku?
Tulot = lähes kokonaan etuuksia
Ei puskuria
Ei “vaihtoehtoista tulonlähdettä”
👉 Jokainen indeksi-euro on suoraan pois ruoasta, lääkkeistä tai liikkumisesta.
-- 2. Yksin asuvat
Yksi vuokra
Yksi sähkölasku
Ei kulujen jakamista
Yksinasuva perusturvalla elävä kärsii suhteellisesti enemmän kuin lapsiperhe, vaikka lapsiperheellä olisi suuremmat menot.
-- 3. Kaupunkien vuokralaiset
Vuokrat nousseet nopeammin kuin indeksit
Asumistuki ei pysy mukana
👉 Sama etuus riittää maaseudulla juuri ja juuri, kaupungissa ei enää.
-- 4. Ihmiset, joilla ei ole poliittista “ääntä”
Opiskelijat, työmarkkinatuella olevat, pätkätyöläiset.
Ei vahvaa etujärjestöä. Ei lakkoa. Ei pysyvää näkyvyyttä.
3. Ketkä eivät kärsi – tai kärsivät hyvin vähän?
-- 1. Hyvätuloiset palkansaajat
Palkat usein seuraavat (ainakin osittain) inflaatiota
Verotus joustaa
Kulurakenne ei ole yhtä jäykkä
100 € menetys kuussa = harmi
100 € menetys kuussa perusturvalla = kriisi
-- 2. Varallisuutta omistavat
Asunto, sijoitukset, metsää, osakkeita
Inflaatio jopa hyödyttää velallista
Indeksijäädytys ei osu heihin juuri lainkaan.
-- 3. Päätöksentekijät itse
Tämä on karu mutta tosi:
Heidän tulonsa eivät ole jäädytettyjä
He eivät koe päätösten seurauksia omassa arjessaan
-------- Yhteenveto ilman kaunistelua
Indeksijäädytys tarkoittaa käytännössä:
4 000–6 000 € menetystä ihmiselle, jolla ei ole mitään puskuria
pysyvää tason laskua
ja eriarvoisuuden kasvua ilman, että sitä kutsutaan leikkaukseksi
Se ei ole “tekninen ratkaisu”.
Se on tulonsiirto heikoimmilta vahvemmille, hiljaisessa muodossa.
Tehdään tämä konkreettiseksi. Ei abstraktia “prosentit syö”, vaan eurot pöydälle.
Alla suuruusluokkaa näyttävä purku (ei yksilöllinen laskelma, vaan realistinen keskiarvoihin perustuva). Juuri tällaisena tätä usein vältellään esittämästä, koska luvut ovat rumia.
1. Kuinka paljon ostovoimaa on oikeasti kadonnut?
Otetaan esimerkiksi perusturvaetuus, jota on jäädytetty useita vuosia (työmarkkinatuki / peruspäiväraha / opintoraha ovat hyvin samanlaisessa asemassa).
Oletus:
Inflaatio keskimäärin ~4 % / vuosi (joina vuosina enemmän, joina vähemmän)
Etuus jäädytetty 3–4 vuotta
Etuuden taso n. 800 €/kk (nettona)
-- Mitä olisi pitänyt tapahtua ilman jäädytyksiä?
Indeksin mukaan:
800 € → ~900–930 € / kk
-- Mitä tapahtui oikeasti?
Etuus pysyi ~800 €:ssa
..... Ero:
–100–130 € / kk
–1 200–1 560 € / vuosi
3–4 vuodessa: –4 000–6 000 €
👉 Ja tämä jää pysyväksi kuopaksi, ei vain tilapäiseksi menetykseksi.
-- Opiskelija (opintoraha)
Opintoraha ~280 €/kk
Reaalinen arvo pudonnut arviolta –20–25 %
Vastaa noin –60–70 €/kk
Opintojen aikana (3–5 v): –2 000–4 000 €
Ja tämä samalla kun:
asuminen kallistui eniten juuri opiskelijakaupungeissa
opintolainan roolia kasvatettiin
-- Asumistuki (erityisen brutaali)
Asumistuki ei “jäädy” samalla tavalla, mutta:
enimmäisasumismenot eivät seuraa todellisia vuokria
indeksivaje kasvaa
Tyypillinen vaikutus:
–50–150 €/kk riippuen paikkakunnasta
pahiten Helsingissä, Tampereella, Turussa
2. Ketkä kärsivät eniten?
-- 1. Perusturvan varassa elävät
Työttömät, pitkäaikaissairaat, pienituloiset opiskelijat.
Miksi pahin isku?
Tulot = lähes kokonaan etuuksia
Ei puskuria
Ei “vaihtoehtoista tulonlähdettä”
👉 Jokainen indeksi-euro on suoraan pois ruoasta, lääkkeistä tai liikkumisesta.
-- 2. Yksin asuvat
Yksi vuokra
Yksi sähkölasku
Ei kulujen jakamista
Yksinasuva perusturvalla elävä kärsii suhteellisesti enemmän kuin lapsiperhe, vaikka lapsiperheellä olisi suuremmat menot.
-- 3. Kaupunkien vuokralaiset
Vuokrat nousseet nopeammin kuin indeksit
Asumistuki ei pysy mukana
👉 Sama etuus riittää maaseudulla juuri ja juuri, kaupungissa ei enää.
-- 4. Ihmiset, joilla ei ole poliittista “ääntä”
Opiskelijat, työmarkkinatuella olevat, pätkätyöläiset.
Ei vahvaa etujärjestöä. Ei lakkoa. Ei pysyvää näkyvyyttä.
3. Ketkä eivät kärsi – tai kärsivät hyvin vähän?
-- 1. Hyvätuloiset palkansaajat
Palkat usein seuraavat (ainakin osittain) inflaatiota
Verotus joustaa
Kulurakenne ei ole yhtä jäykkä
100 € menetys kuussa = harmi
100 € menetys kuussa perusturvalla = kriisi
-- 2. Varallisuutta omistavat
Asunto, sijoitukset, metsää, osakkeita
Inflaatio jopa hyödyttää velallista
Indeksijäädytys ei osu heihin juuri lainkaan.
-- 3. Päätöksentekijät itse
Tämä on karu mutta tosi:
Heidän tulonsa eivät ole jäädytettyjä
He eivät koe päätösten seurauksia omassa arjessaan
-------- Yhteenveto ilman kaunistelua
Indeksijäädytys tarkoittaa käytännössä:
4 000–6 000 € menetystä ihmiselle, jolla ei ole mitään puskuria
pysyvää tason laskua
ja eriarvoisuuden kasvua ilman, että sitä kutsutaan leikkaukseksi
Se ei ole “tekninen ratkaisu”.
Se on tulonsiirto heikoimmilta vahvemmille, hiljaisessa muodossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksi etuudet sidottiin indeksiin alun perin?
Indeksisidonnaisuus tehtiin useasta syystä:
Ostovoiman turvaaminen
Inflaatio syö rahaa hiljaa mutta varmasti. Ilman indeksiä etuuden arvo laskisi vuosi vuodelta, vaikka nimellissumma pysyisi samana. Indeksi varmistaa, että tuella saa suunnilleen saman verran ruokaa, asumista jne. myös tulevaisuudessa.
Poliittisen mielivallan vähentäminen
Kun korotukset tapahtuvat automaattisesti indeksin mukaan, ei tarvitse joka vuosi käydä erillistä poliittista vääntöä siitä, “annetaanko köyhille jotain vai ei”. Tämä nähtiin reilumpana ja ennustettavampana järjestelmänä.
Ennustettavuus ihmisille
Ihmiset voivat luottaa siihen, että jos he joutuvat etuuksien varaan, niiden arvo ei romahda ajan myötä ilman mitään virallista päätöstä.
Hallinnollinen selkeys
Indeksi on tekninen, laskennallinen ratkaisu: ei tarvitse keksiä korotusprosentteja fiilispohjalta.
Miksi etuuksia sitten jäädytetään?
Tässä tullaan siihen “mutta”-kohtaan.
Julkisen talouden säästöt
Indeksijäädytys on poliitikoille helppo säästökeino:
– Etuuksia ei varsinaisesti leikata
– Mutta niiden ostovoima heikkenee
Tämä on poliittisesti helpompaa myydä kuin suora leikkaus.
Ideologiset syyt
Osa ajattelusta lähtee siitä, että etuuksien ei “pitäisi” nousta samaa tahtia kuin palkat tai hinnat, jotta työnteko olisi aina taloudellisesti kannattavampaa. Indeksijäädytys on tapa painaa etuuksien tasoa alas ilman, että sanotaan sitä ääneen.
Poikkeustilanteet venyvät pysyviksi
Jäädytykset perustellaan usein tilapäisinä (talouskriisi, velkaantuminen), mutta niitä jatketaan vuodesta toiseen. Lopputulos: alkuperäinen indeksiperiaate murenee.
Eli oliko jäädyttäminen “tarkoitus”?
Ei.
Indeksisidonnaisuus keksittiin nimenomaan estämään se, että etuudet jäävät jälkeen elinkustannuksista. Jäädyttäminen on tietoinen poliittinen päätös poiketa tästä periaatteesta – ei järjestelmän bugi vaan tarkoituksellinen override.
Pienin työttömyyskorvaus verojen jälkeen on 640 €. Esim. omistusasunto estää saamasta muita tukia. Työttömyys voi suistaa nopeasti järkyttäviin tilanteisiin, eikä näistä puhuta mediassa.
Toisaalta on ymmärrettävää, että harva haluaa tulla omalla naamallaan kertomaan, millaisessa helvetissä sinnittelee. Silloin 100€ on todella suuri summa rahaa, kun taas muutaman tonnin kuussa tienaava ei välttämättä huomaa verotuksensa keventyneen sen verran.