Suomen sisällissota oli kahden ryhmän keskinäinen valtataistelu. Sen syy ei ole köyhyys ja kurjuus, eikä se ollut "luokkasota".
Vallankaappaus käynnistyi 31.7.1917, kun venäläiset santarmit estivät laillisesti 1916 valitun eduskunnan toiminnan. Sitä ennen oli pidetty kokous, jossa todettiin näennäisesti ns. Kerenskin hallituksen Venäjällä hajottaneen eduskunnan. Mainittu hallitus ei ollut vallassa laillisesti eikä voinut mitään määäryksiä Suomen suuriruhtinaskunnanssa antaa.
Elokuun 1917 aikana hajosi myös Suomen laillinen hallitus. Sen tilalla yritti toimia ns. Setälän kokoonpano. Se ei kyennyt hallintoa ylläpitämään.
Punakaartit ja toisaalta suojeluskunnat aseistautuivat ulkomaisen tuen ja avun ansiosta.
Sota alkoi Viipurissa tammikuun alkupuolella 1918. Paikallinen suojeluskunta ryhtyi riisumaan aseista punaisia, jotka vastasivat tulitukseen. Valkoisten menestyksen myötä myös Pohjanmaalla toimineet Mannerheimin joukot uskaltautuivat ryhtymään riisumaan aseista venäläisiä varuskuntia.
Valkoisen ospauolen vallankaappaus onnistui.
Vallankaappaus käynnistyi 31.7.1917, kun venäläiset santarmit estivät laillisesti 1916 valitun eduskunnan toiminnan. Sitä ennen oli pidetty kokous, jossa todettiin näennäisesti ns. Kerenskin hallituksen Venäjällä hajottaneen eduskunnan. Mainittu hallitus ei ollut vallassa laillisesti eikä voinut mitään määäryksiä Suomen suuriruhtinaskunnanssa antaa.
Elokuun 1917 aikana hajosi myös Suomen laillinen hallitus. Sen tilalla yritti toimia ns. Setälän kokoonpano. Se ei kyennyt hallintoa ylläpitämään.
Punakaartit ja toisaalta suojeluskunnat aseistautuivat ulkomaisen tuen ja avun ansiosta.
Sota alkoi Viipurissa tammikuun alkupuolella 1918. Paikallinen suojeluskunta ryhtyi riisumaan aseista punaisia, jotka vastasivat tulitukseen. Valkoisten menestyksen myötä myös Pohjanmaalla toimineet Mannerheimin joukot uskaltautuivat ryhtymään riisumaan aseista venäläisiä varuskuntia.
Valkoisen ospauolen vallankaappaus onnistui.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomen sisällissota vuonna 1918 oli yksi Suomen historian dramaattisimmista ja vaikeimmista vaiheista. Se alkoi vain muutama kuukausi itsenäistymisen jälkeen ja jakoi kansan kahtia.
Tässä on tiivistetty katsaus sodan keskeisistä asioista:
Osapuolet
Sota käytiin kahden eri näkemyksen välillä siitä, mihin suuntaan vastasyntyneen valtion tulisi kehittyä:
• Valkoiset: Hallituksen joukot, jotka edustivat porvaristoa ja talonpoikia. Tavoitteena oli vakiinnuttaa laillinen järjestys ja torjua vallankumousyritys. Tukena oli Saksa.
• Punaiset: Työväenliikkeen radikaali siipi, joka tavoitteli sosialistista vallankumousta ja parempia elinolosuhteita köyhälistölle. Tukena oli Venäjällä valtaan nousseet bolševikit.
Aikajana ja kulku
• Alku: Sota alkoi tammikuun lopussa 1918 Helsingissä sytytetystä punaisesta lyhdystä ja rintamalinjojen muodostumisesta.
• Rintamat: Pohjois-Suomi oli pääosin valkoisten hallussa, kun taas etelän suuret teollisuuskaupungit olivat punaisten hallinnassa.
• Ratkaisu: Sota kääntyi valkoisten eduksi keväällä 1918. Ratkaisevia tekijöitä olivat valkoisten parempi koulutus (jääkärit), Saksan interventio ja punaisten heikompi sotilaallinen johto.
• Loppu: Sota päättyi toukokuussa 1918 valkoisten voitonparaatiin Helsingissä.
Sodan seuraukset ja perintö
Sota oli poikkeuksellisen verinen, ja suuri osa uhreista menehtyi varsinaisten taisteluiden ulkopuolella:
• Valkoinen ja punainen terrori: Molemmat osapuolet syyllistyivät teloituksiin.
• Vankileirit: Sodan jälkeen kymmeniä tuhansia punaisia suljettiin vankileireille, joissa nälkä ja taudit nostivat kuolinlukuja rajusti.
• Eheytyminen: Sodan jättämät arvet olivat syvät, ja suomalaisen yhteiskunnan eheyttäminen vei vuosikymmeniä. Talvisota vuonna 1939 nähdään usein hetkenä, jolloin kansa lopullisesti yhtenäistyi.
Kirjoitit sodan alun myyteistä, jotka eivät vastaa tosiasioita.
Korjauksia:
"Valkoiset: Hallituksen joukot, jotka edustivat porvaristoa ja talonpoikia. Tavoitteena oli vakiinnuttaa laillinen järjestys ja torjua vallankumousyritys."
Suomessa ei ollut laillista hallitusta sen jälkeen, kun ns. Tokoin hallitus hajosi elokuun 1917 aikana. Vuoden 1916 laillisten eduskuntavaalien myötä vallassa oli SDP enemmistöinen eduskunta. Sen vaalikausi perustuslain mukaan oli kolmivuotinen 1916-1919. Vaalikausi keskeytyi voimatoimin 31.7.1917.
"Sota alkoi tammikuun lopussa 1918 Helsingissä sytytetystä punaisesta lyhdystä"
Myytti, sillä sotatoimet alkoivat jo 9.1.1918 Viipurissa suojeluskunnan ryhtyessä riisumaan aseista punakaartilaisia. Tapahtuma aiheutti valkoisen senaatin ryhtymään toimeen "lujan järjestysvallan" ylläpitämiseksi.
Keskeistä ssisällisodan syttymisene oli valkoisen osapuolen aktiivisuus vastapuolensa aseista riisumiseen ja siten poliittiseen kukistamiseen. Punakaartit radikalisoituivat vastatoimiin erityisesti 12.1.1918 valkoisten lujan järjestysvallan perustamiseen. Laillisen vallan hajottaminen sitä ennen oli keskeinen taustatekijä vuoden 1918 tilanteen kärjistymiseen sodaksi.
Koska Suomen tulevasta yhteiskuntamuodosta oli tarjolla kaksi erilaista vaihtoehtoa, joista molemmilla oli aseistettuja joukkoja niin oli varsin ilmeistä, että kiista ratkaistiin sodalla.tästä lähtökohdasta katsoen on aika turhanpäiväistä pohtia kumpi ’aloitti’.
Alkoi sisällissota ja se päätyi punaisen osapuolen tappioon!
Samaa mieltä, ettei aloittajalla ole merkitystä. Valkoinen osapuoli myuös epäonnistui tavoitteessaan, kun yritti kuningaskuntaa rakentaa Suomeen. Siltä osin vallankaappaus epäonnistui.
Venäjän bolshevikit vaativat suomalaisia sosialidemokraatteja ryhtymään aseelliseen vallankumoukseen Suomen laillisen hallituksen syrjäyttämiseksi ja kommunismidiktatuuurin pystyttämiseksi, jonka jälkeen se Suomi olisi liitetty osaksi Neuvosto-Venäjää.
"Viikkoa myöhemmin Tukholman sosialistinen pormestari Carl Lindhagen kävi tervehtimässä Leniniä Smolnassa ja sai kuulla, että "suomalaiset sosialidemokraatit ovat pettureita . . . he eivät halua tehdä vallankumousta vaikka se on heidän velvollisuutensa".
Lähde: Lasse Lehtinen, Risto Volanen: 1918 - Kuinka vallankumous levisi Suomeen. 2018. s. 158.
https://www.verkkouutiset.fi/a/lenin-tunnusti-suomen-itsenaisyyden-ja-nama-olivat-hanen-syynsa/
Näin tekivät, mutta se ei poista sitä, että valkoiset suorittivat vallankaappauksen syrjäyttämällä laillisesti valitun eduskunnan heinäkuussa 1917.
Laillista hallitusta Suomessa ei ollut elokuun 1917 jälkeen, joten siltä osin sinun kannattaisi tarkistaa tietosi.
Laillisuuteen palattiin 19.7.1919, kun Mannerheim vahvisti Suomen Hallitusmuodon.
Tarkista päivämäärä.
Eivät valkoiset syrjäyttäneet mitään, vaan kenraalikuvernööri hajotti eduskunnan, mihin hänellä oli oikeus myös demareiden valtalakiesityksen mukaan.
Venäjällä valtaan noussut Alexandr Kerenski hajotti Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917. Pääministerinä maaliskuusta 1917 asti ollut Oskar Tokoi ja sosiaalidemokraatit jättivät 8. syyskuuta paikkansa Setälän senaatissa,
Uudet vaalit järjestettiin lokakuussa 1917. Pidetyissä vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistön eduskunnassa.
Nyt olisi vihdoin syytä selvittää, miten parhaiten järjestämme paluun perustuslailliseen monarkiaan. Edustava kuningasperhe voisi viitoittaa kansalle tietä kohti tulevaa. Kuningassukuhan on maalle jo valittu.
Ei mitään syytä! Me suomalaiset pidämme demokratiasta!
Miksi olisi? Kukaan Suomessa ei kaipaa monarkiaa vaan pidämme demokratiasta!