viljan hinnat nousussa

Australiasta on alkukauden kolmen kuukauden aijalla viety rypsiä 1,295 milj. t.
EU:n osuus laivauksista on jo 0,75 milj. t. , eli päälle puolet viennistä.
Kiina on alkanut ostaa rypsiä laivalastin kuukaudessa, - 124 308 t. on
karttunut.
Australian hinnat ovat hieman nouseet tammikuun alusta ja ovat vuodentakaista
tasoa,
Satokin oli erinomainen Länsi-Australiassa, josta kerrotaan jopa 4,5 -5 tonnin
saalista hehtaarilta.
Aussien rypsisadoksi on arvioitu 7,2 milj. tonnia, joten vähintäänkin
vuodentakainen määrä voidaan viedä.

Kun verrataan vehnän 322 tonnihintaa rypsin noin 726 aussitaalan hintaan,
niin vehnän tuotanto tulee jatkossa vähenemään.
Rypsin hintaa kannattelee SAF käyttö eli "kestävästi tuotettu polttoaine"
lentoliikenteen tarpeisiin, - tämä varsinkin EU:n alueella jossa kaikkien
hyvien ihmisten pitää päästä lentelemään pitkin palloa, - huolta kantamatta
ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.
Nesteen uusi laitos Rotterdamissa on valmistumassa, - jossa EU:n jäterasvat
ja rypsiöljyt saadaan hyvällä kemiallisella hyötysuhteella erinomaiseksi
polttoaineeksi diesel ja suihkuturbiineihin.
https://www.graincentral.com/markets/australia-exports-603990t-canola-in-december/

soija maalis 11,36 touko 11,51
maissi-----4,31------4,41
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,52----5,54---5,77
touko 5,58-----5,66---5,89
Pariisi vehnä
maalis 192,25
maissi 190,50
rapsi
touko 488 elo 466 marras 468

Helmi 5. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 500 100 t. vehnää, josta
seuraavan kauden laivauksiin 13,900 t. - viikolla laivattiin 580 000 t.
Kauden myynti kasvoi 22,31 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,2 milj. t.
Myynti ylittää 2,18 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 90,1 %
osuutta vientiarviosta.
Arvio täyttyy myynnin puolesta 2,12 milj. tonnin myynnillä.
---
Maissia myytiin 2,069 milj. t. ja laivattiin 1,512 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 60,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 26 milj. t.
Myynti ylittää 14,3 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 72,5 %
osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 281 800 t. ja laivattiin 1,128 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 34,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,5 milj. t.
Myynti alittaa 8,43 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 80,6 %
osuutta vientiarviosta.
---
Usan kauppatilaston linkki alkoi takistamaan, joten jätän kommentoinnin
vähiin, - HRW vehnää myytiin edelleen runsaasti, 198 000 tonnia.
Kaikkiaan HRW vehnää oli myyty jo 8 milj. tonnia, josta yli 1 milj. t.
oli laivaamatta.
USDAn arvio HRW viennistä on 8,7 milj. t. joten myyntien tulisi jo olla
vähäisiä, - nykyinen vauhti saavuttaisi arvion helmikuun lopulla.
---
Venäjän vehnän vienti oli karttunut tammikuun lopun tasolla 29,2 milj.
tonniin, jossa miinusta vuodentakaiseen noin 8 %.
Iran on ostanut Venäjältä heinäkuun alusta alkaneella kaudella 1,8
milj. tonnia, mikä on kolminkertainen määrä vuodentakaiseen verraten.
Turkin oma sato aleni kuivuuden vuoksi ja se on ostanut venäjältä
4,78 milj. t. vehnää, - vuosi sitten oli ostettu vain 2,04 milj. t.
Egyptin ostoja on karttunut 6 milj. t. vastaan 6,4 vuosi sitten.

Helmi 8. päättyneellä viikolla 32. vientiin EU:sta 132 602 t. tavallista
vehnää, mikä nosti kauden laivaukset 13,42 milj. tonniin, - vastaan 13,19
ja 20,37 milj. t. edellisillä.
Viikon laivausmäärät ovat puutteellisia ja niihin kertyy vielä lisäystä.
Niimpä täytyy laskea viennin viikottainen keskimäärä yli kauden, ja
saadaan noin 400 000 tonnin viikottaiset laivaukset.
Sama vauhti veisi kauden viennin tavallisen osalta 21,82 milj. tonniin,
mikä vastaisi vuodentakaista tasoa, mutta jäisi noin 10 milj. t. sitä
edeltävää pienemmäksi.
Kuitenkin vuodenvaihteesta lähtien viikottaiset laivaukset ovat 272 000
tonnin tasoa keskimäärin, mutta tilastoinnin viive poistaen keskimäärä
lienee 300 000 tonnin hujakalla, - tämä vauhti jättäisi laivaukset alle
20 milj. tonnin.

Edellisen kauden vienti jäi lähinnä kuivuuden vuoksi pieneksi, - nyt
syynä on laatuvaje.
Myllyvehnää pidetään tiukemmin omissa käsissä, eikä rehulaadun suurta
vientiä tue ainakaan Argentiinan huonolaatuiseksi jäänyt vehnäsato.
Argentiinassa on ollut liian kuivaa ja kuumaa, josta ensimmäiseksi
kylvetty maissi on saanut vioitusta,- myöhemmät kylvöt voivat vielä
toipua hyväänkin satoon, - jos sataa.
---
Australiasta vietiin alkukauden kolmen kuukauden aikana 5,11 milj. t.
vehnää, josta joulukuussa 2,28 milj. t. , - joulukuun vienti oli
vuodentakaista tasoa.
Kiinaan laivattiin joulukuussa 459 043 tonnia, - vastaan 74 942 t.
marraskuussa.
Marraskuun laivauksiin ei ollut vielä saatavissa merkittävää määrää
myllylaatua aussien oman etunojaisen kysynnän vuoksi.
Kiinan voi arvella ostavan vastaavia laivauksia ainakin kesäkuulle asti,
joten noin 2,5 - 3 milj. t. ei olisi suuri ihme.
https://www.graincentral.com/markets/australia-exports-2-29mt-wheat-in-dec-to-show-china-surge/
---
Pariisin huumoripörssissä rypsin futuureja on ninnoiteltu ylöspäin.
Syynä lienee Australiasta tuodun rypsin suurempi hinta.
Pariisi vehnä
maalis 191,50 touko 191,25
maissi
maalis 189,25 kesä 188,50
rapsi
touko 491,50 elo 467 marras 469,50 helmi 470,25

Kiina on jatkanut vehnän ostojaan Argentiinasta, - kuluvan vuoden puolella
on jo laivattukin 360 000 tonnia.
Lisääkin varmaan laivataan, riippuen siitä mitä laatua Kiina hyväksyy.

Ohran hinnat ovat planeetan viljakaupassa nouseet monessa tapauksessa
yli myllyvehnän hintojen.
Viimeisimpiä kauppoja oli Tunisian ostama 50 000 tonnin erä joka jakaantuu
25 000 tonnin laivauksiin, hinnaksi rahteineen tuli 276 - 278 doll. t.
Hinnakkain myyntitarjous oli 285 doll. t.

Jordania osti 50 000 t. ohraa toukokuun laivauksiin hintaan 284 doll. t.
Myyjänä oli Ameropa pulju joka toimii muistaakseni Romaniassa.

Argentiinassa maissin kylvöjä aloiteltiin syyskuun lopulla pohjoislaidalta
alkaen, ja kylvöalan puoliväli saavutettiin ennen joulua.
Viimeiset 10 % kylvettiin tammikuussa.
Kuivuus on aloitellut ja tässä vaiheessa noin puolet kylvöalasta on
joko tavanomaisen kuivaa taikka kuivuuden piirissä.
Vuosi sitten tämä osuus oli 26 % tasolla.
Kuivuus ja korkeat lämpötilat ovat pudottaneet satotoiveita, mutta tämä
osuus rajoittuu loka marraskuun kylvöihin, joiden osuus on noin 25-30 %
kylvöalasta.

Argentiinan taloudellinen tilanne on nopeasti elpymässä, josta kuitenkin
vinkupissisten valtaama Bloomberg tietotoimisto hehkuttaa että
huipputasoinen 32,4 % inflaatio vaikeuttaa jo väestön ruokahuoltoa.
"Uutista" on kommentoitu huomauttamalla että edellisen hallinnon
vasemmistolainen meno johti vuodella 2023 peräti 211 % inflaatioon ja
vuodella 2024 uuden hallinnon aloitellessa inflaatio oli vielä 118 %.
Viime vuodella kuukausittainen inflaatio oli alimmillaan toukokuussa
1,5 % tasolla ja se saatiin vuositasollakin pudotettua 31 prosenttiin,
- mikä vastaa 3 % kuukausittaista hintojen nousua.
Inflaatioon vaikuttavat eniten palkkojen nousut, jotka viiveellä
siirtyvät hintoihin.
Oma kasvanut öljyntuotanto suojaa jo hieman energian hintojen nousun
vaikutukselta, ja loput hoitaa elinkeinojen rahoituskulujen lasku,
- eikä vähimpänä ole talouden ennustettavuuden paraneminen, mikä jo
sinänsä tekee tarpeettomaksi myytävien tavaroiden hinnoittelussa
piilevän varautumisen tuleviin korkeampiin ostohintoihin.

Eli inflaatiossa kauppias joutuu hinnoittelemaan myymänsä kenkäparin
siihen hintaan millä arvelee saavansa hankituksi seuraavalle
asiakkaalle kengät , - ja lisää oman taloutensa nouseviin kuluihin.
Jos nykyinen noin 3 % inflaatio sataisiin säilymään, niin varsinkin
nopeasti kiertävien elintarvikkeiden hintoihin inflaatioon varautumisen
vaikutus jää käytännössä pois.
Lisäksi elinkeinojen rahoituskulujen suuri poistuva osuus kattaa osan
palkkojen nousun aiheuttamasta inflaatiopaineesta.
Eli Argentiinan vaurastumiselle ei ole estettä, - varsinkin kun
Argentiina on kiristämässä maahanmuuton ja kansalaisuuden saamisen
vaatimuksia.
Argentiina on esimerkki miten "hyvä saadaan kiertämään".

Täällä Suomessa on vaikeampaa tyhmien äänestäjien vuoksi, - täällä
tarvitaan vähintään turpeen käytön massiivinen lisääminen kotimaisten
polttonesteiden tuotantoa varten, sähköntuotantoon kaukolämmön kera,
ja muuta säästöä tuontikulujen puolella.
Tarjolla olisi vähintään 4-6 miljardin potti vuodessa, - maailman tappiin
saakka, ja tämä lisä kiertäisi kotimassa, se kehittäisi valtiolle
verotuloja, vähentäisi työttömyyttä ja muuta nyt valtion verotulojen
varassa olevaa riesaa.
Kaikkine kerrannais-vaikutuksineen potti kasvaisi yli 10 miljardiin
vuodessa, ja tämäkin "maailman tappiin"
Hyvä alkaisi kiertämään täällä Suomessakin.

Turpeen käytön hirmuisuudesta oli puhetta linkin katsausletkassa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18305784/viljan-hinnat-nousussa

Länsi-Australian viljasadosta julkaistiin GIWA:n raportti jonka luvuista
löytyy taulukko linkin artikkelista.
Vehnää saatiin 13,3 milj. t. ohraa 7.64 milj. t. ja rypsiä 4,37 milj. t.
Paljonko määrästä voidaan viedä, vaatii rukkaskurssin menetelmiä, - asiaan
vaikuttaa paljonko tarvitaan siirtoja muualle Australiaan, ja omaan
siemenviljan ja rehujen käyttöön.

Vehnän laadusta raportti mainitsee että maakunnan eteläosassa laatu
oli sekavaa, - itämistä esiintyi ja alhaista tilavuuspainoa ja valkuaista.
Pahiten tätä vaivaa esiintyi Esperancen alueella jolta saatiin 3,5 milj.
tonnin osuus sadosta.
Muualla missä sateet jäivät vähäisiksi jyvien täyttymisen aikana, - esiintyi
pienijyväisyyttä ja satotaso heikkeni tästä syystä.
Laadunkin kerrotaan heikentyneen hehtopainon laskun vuoksi.
Tarpeeksi sateita saaneella alueella hidas jyvien täyttyminen kasvatti
kyllä jyväkokoa, mutta valkuaisen kustannuksella.
Raportista jää vaikutelmaksi että suuresta sadosta huolimatta kelpaa vehnää
vientiin korkeintaan sama määrä kuin edellisellä kaudella.

Maakunnan viljoista enimmät ostava ja tuottajien omistama CBH kertoo
keränneensä 24,2 milj. tonnin saaliin, eli lähes kokonaan vehnän, ohran
ja rypsin yhteismäärän, - mikä oli Giwan rapotissa 25,31 milj. tonnia.
https://www.graincentral.com/news/giwa-estimate-for-record-crop-settles-on-27-35mt/
---
Australiassa viljajätti Cargillin omistama GrainCorp tunnustaa saaneensa
ostetuksi vain 10,6 milj. tonnia kauden 2025/26 sadosta.
Edellisellä kaudella ostettiin 11 milj, tonnia.
Yhtiö ostaa nyt durraa joka kuuluu jo seuraavan kauden tilastoon.

Entinen Viterra, nyt Bunge, - ei ole vielä julkaissut lopullisia tuloksia,
mutta sen ostot näyttivät tammikun alun perusteella jäävan 5,5-6 milj.
tonnin hujakalle.
Eli Australian itäpuolen yhtiöt ostivat noin 16,5 milj. tonnia sekalaista
lajia viljoja sekä palkokasveja.
Paljonko ostivat vehnää ? . - se pitää laskea ABARESin satoarvion
perusteella, ja olettaa aluksi kokeeksi että sadon suhteessa on ostettu
vehnää ja muita.
Sellainen epäilys itää että vähemmän viedään vehnää kuin edellisellä
kaudella, - ainakin myllylaatua.
---
Soija maalis 11,41 touko 11,56
maissi------4,26-----4,36
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,63---5,66---5,82
touko 5,69----5,77---5,94
heinä 5,77----6,89---6,07
syys 5,88-----6,03---6,24
Pariisi vehnä
maalis 193,75 touko 195 syys 197,75 joulu 205
maissi
maalis 189,75 kesä 190 elo 194
rapsi
touko 492,75 elo 473 marras 476

Helmi 12. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 288 000 t. vehnää, ja
laivattiin 322 600 t. , - lisäksi seuraavan kauden myyntiä oli 18 500 t.
Kauden myynti kasvoi 22,598 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,17 milj.t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 2,9 milj. tonilla, ja edustaa 92,2 %
osuutta vientiarviosta.
Arvio täyttyy myynnin puolesta 1,89 milj. tonnin myynnillä, - mikä
vaatisi keskimäärin 126 000 tonnin viikottaisen myynnin.
Viikottaisten laivausten tulisi olla 470 000 tonnin tasoa.
---
Maissia myytiin 1,469 milj. t. ja laivattiin 1,626 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 62,27 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,91 milj.t.
Myynti ylittää 14 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 74,2 %
osuutta USDAn uudesta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 798 200 t. ja laivattiin 1,290 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 35,37 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,02 milj. t.
Myynti alittaa 8,1 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 82,5 %
osuutta vientiarviosta.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnän myynti hyytyi 15 000 tonniin, - johon kylläkin
vaikutti Indonesian peruma 70 000 tonnin kauppa.
Ufomiesten potista siirtyi Colombiaan 10 000 tonnin erä HRW vehnää.
HRW vehnän myynnissä ylitettiin 8 milj. tonnin raja, joten sen vientiarvio
täyttyy myynnin puolesta noin 700 000 tonnin myynnillä.

HRW vehnää on myyty 3,31 milj. tonnia vuodentakaista enemmän, ja tämä
ylitys vastaa kokonaan vehnän myynnin lisästä, - kaikkia muita lajeja on
myyty vuodentakaista vähemmän.
---
Metsäveljellä oli aikomus käsitellä huomenna Suomessa kehitettyä
kiinteän elektrolyytin omaavaa ihme-akkua.
Jätän sen myöhemmäksi koska maanantaina on luvassa VTT:n toimesta
tehtyjen testien tulokset.
Akun kehittänyt yritys ei ole kertonut minkälaiseen kemiaan akku
perustuu, eikä julkaistu video akkukennon lataamisesta anna eväitä
muuhun kuin ihmettelyyn.
Metsäveli on ihmetellyt oikein urakalla ja eräiden ideoiden pohjalta
on päätynyt varovaiselle kannalle että akku on olemassa ja toimii, mutta
onko ilmoitettu kapasiteetti jo saavutettu, vaiko vasta potentiaalisena
toiveena selviää maanantaina.
Jätän kertomatta mitä arvelen kemiasta, - hemmot eivät itse ole kertoneet
monista hyvistä syistä johtuen juuri mitään, ja kannatuksen vuoksi
jätän omat spekulaatiot sikseen.

Akkukennolle kehutaan kovat arvot, - 400 wattituntia kiloa kohti energiaa,
Nopea lataus onnistuu, ja latauskertoja akku kestäisi peräti 100 000
kappaletta.
Harva nykyisten akkujen komponentti kestää noin paljon, mutta eräs titaaniin
perustuva keramiikka kestää kennon anodipuolella enemmänkin.
Metsäveljelläkin on malliksi käynnistysakkuna tällainen LTO, taikka
litium-titanaatti-oksidi akku jolla on pakkasessakin kovat arvot, lataus
onnistuu pikana ja latauksiakin se kestää käytöstä riippuen 10 000 -20 000
kappaletta.

Muut uudesta akusta kerrotut arvot ovat nekin kovaa luokkaa, toimii kovassa
pakkasessakin täydellä rähyllä ja kestää 100 astetta lämpöäkin.
Liian hyvää ollakseen totta, - on asiaa tuntevien ensimmäiset arviot.

Linkin videossa "akkutohtorin" arvelut akusta, - en moiti, erittäin hyvä
esitys, ja mitä asiasta kerrottujen seikkojen perusteella voi päätellä.
Akkutohtori tunnustaa olevansa ymmällä, ja jättää spekulaatiot siitä
miten kenno saattaisi toimia pois.
Metsäveljen ei tarvitse välittää maineensa menetyksestä, vaan voi siksi
tehdä villejä päätelmiä joiden mukaan videosta ilmenevät kummallisuudet
selittyvät.
https://www.youtube.com/watch?v=OwaMOaQNafs

Usan vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,75----5,73---5,87
touko 5,81-----5,86---6,00
heinä 5,88-----5,98---6,12
syys 5,99------6,11---6,30
Pariisi vehnä
maalis 197 touko 199 syys 201 joulu 207,75
maissi
maalis 191,75 touko 199 syys 201 joulu 207,75
rapsi
touko 488,50 elo 468,50 marras 471 helmi 471,50

Uuden Suomessa kehitetyn akun ominaisuuksista saatiin VTT:n tutkimuksissa
saatiin se mitä akun toimittaja on kehunut.
Ensin kuitenkin EU:n tilasto vehnän viennistä.

Helmi 15. päättyneellä viikolla 33. vietiin EU:sta 197 308 t. tavallista
vehnää, mikä nosti kauden laivaukset 15,10 milj. tonniin, - vastaan
13,64 ja 20,80 milj. t. edellisillä.
Edellisen viikon vienti oli korjattu 300 173 milj. tonniin ja sitä
edeltävä 216 686 milj. tonniin.
Tavallisen vehnän tuonti on alle puolet edellisen kauden tuonnista, ja
määrältään 2,47 milj. t. , - vastaan 5,37 ja 6,14 edellisillä.
---
Palataan uuden akun ominaisuuksien pariin, ja ensin VTT:n kokeen tuloksiin.
VTT:n raportti on englanniksi joten suomentelen sitä.
Kenno jota kokeiltiin oli kapasiteetiltaan 26 ampeeritunnin kokoa.
Kokeilussa pääpaino oli latauksissa, joita tehtiin erisuurilla virroilla.
Latausvirrat olivat suorastaa tappovirtoja tavallisille litium - ioni
kennoille, eli jopa 268 ampeerin virta upposi kennoon ja saatiin purettaessa
takaisin kennon kapasiteetin kokoisena.
Eli virta oli sitä luokkaa että puikkohitsauksessa 3,5 millin puikko
kävisi pieneksi.

Kokeitavan kennon purkausjännite oli keskimäärin 3,6 volttia ja sen
energiasisältö oli 94 wattituntia, purkausvirtana testissä käytettiin 24
ampeeria, - eli tunnissa tyhjäksi.
Kennon painoa ei vielä kerrottu, joten oliko se kehuttu 400 wattituntia
kiloa kohti, - jäi vielä selviämättä.
Raportin käyristä selviää paljon siitä miten kenno eroaa muista nyt
markkinoilla olevista, - jätän tämän selvittämisen pois liian pitkän
selityksen vaativana.
Kenno käyttäytyminen purkauksessa on varsin poikkeuksellinen mutta ei
aseta estettä käytölle, - vastaa nyt autokäytössä olevia kennoja
tarpeeksi hyvin.
Kennon lataus-purkaus hyötysuhde oli varsin hyvä, noin 90 % vaikka suuri
latausvirta väistämättä sitä heikentää.

Nyt julkaistiin vasta kennon käyttäytyminen pikalatauksissa, ja sen
energiasisältö, mutta viikon päästä julkaistaan lisää VTT:n testejä.

VTT: testaaja toi esiin kennon poikkeuksellisuuden sen säilyttäessä
ulkomittansa kovassa rääkissä ja ilman mitään vyötteitä tai puristimia.
Muiden valmistajien kiinteän elektrolyytin kennojen yritelmien suhteen
asia on kovasti toinen.
Näitä kennoja on pidettävä puristuksessa kaiken aikaa, ja asiaa
hankaloittaa se että silti pitää sallia suurehko tilavuuden muutos.
Tarvitaan monimutkainen ja painoa lisäävä haarniska, mikä sitten pudottaa
paljon akkupaketin teho-paino suhdetta.
Tilavuuden muutokset rapauttavat nopeasti kennon suorituskyvyn, ja
pahimpana seurauksena on sisäinen oikosulku.
Tähänastisen tiedotuksen perusteella voi sanoa että erittäin lupaava ja
koko akkukemiaa ja valmistusteollisuutta mullistava akkukeksintö on
kyseessä.
Yrityksen sivusto:
https://www.donutlab.com/
VTT raportti:
https://pub-fee113bb711e441db5c353d2d31abbb3.r2.dev/VTT_CR_00092_26.pdf

Pariisi vehnä
maalis 196 touko 197 syys 200,75 joulu 207,75
maissi
maalis 191 kesä 197,75 syys 200,75 joulu 207,25
rapsi
touko 490,25 elo 470,75 marras 473,25

Linkin artikkelissa on äänessä Grains Australia järjestön patu ja aiheena
on varsinkin Länsi- Australian viljojen viennin näkymät ja muuta asiaan
liittyvää.
Alkajaisiksi kehutaan että maakunnan viennin arvo on kasvanut 10-12 vuoden
aikana 30 %.
Jatkosta nähdään että EU:n rypsin tarve biopolttoaineisiin on merkittävä,
ja vehnän osalta rehulaadun kasvava kysyntä Aasian maiden suunnalla.
Rehulaadunkin kysynnän lisäyksen taustalla olisi epäsuoralla tavalla
biopolttoaineet, niiden valmistamiseen käytetyn maissin vuoksi.

Myllyvehnän osalta sanellaan yllättävästi että Bangladeshin kysyntä
on suuntautunut siihen, ja että Usa on tullut kauppoihin mukaan
äskettäisen tullisopimuksen ansiosta.
Länsi-Australian vehnän kysyntä on aiemmin kohdistunut nuudelien
valmistukseen varsinkin Japanissa ja muualla.
Tämän markkinan kasvun ei uskota jatkuvan ainakaan Japanin suunalla
sen väestön alkaessa vähetä.

Sensijaan rypsin ja rehulaadun määrien ja varsinkin niiden viennistä
saatavan tulon uskotaan edelleen kasvavan.
Tämän totemuksen tueksi artikkelista löytyy kuvaaja jossa tonnien
sijasta näytetään taloudellinen tulos Australian dollareissa.

Ensimmäinen pylväs näyttää tuloksen kausilta 2011-2013 ja toinen
tuoreempi 2023 ja 2025.
Nähdään että vehnä on pysynyt 3,7 miljardissa aussitaalassa, ohran
arvo näyttää noin 600 miljoonan lisäystä, mutta rypsin tulos on
kasvanut päälle kaksinkertaiseksi 2,6 miljardiin dollariin.

Asiaa kommentoidaan että nähtävissä on kilpailu rehulaadun käyttäjien
ja arvokkaampien energiakasvien käyttäjien kesken.
Asiasta oli äskettäin puhetta rypsin hintojen yhteydessä, - eli kuka
kylvää vehnää ja kärsii rypsiin verraten suuren tappion.

Vietnamista mainitaan sen olevan Australian ainoa leipävehnän markkina,
- sen ostettua viime kaudella noin 1,5 milj. tonnia.
Osto kohdistui APW vehnään mikä on aussien paras laatu H1 ja H2 laatujen
ohella, - ostavat myös ajoittain rehulaatua mutta enemmän muualta.
Artikkelin toisessa kuvaajassa näytetään vientimaiden osuudet dollareissa
mitaten, mutta nyt prosentteina eri viljojen viennistä saadusta tulosta.

https://www.graincentral.com/markets/grdc-update-growth-seen-in-asian-feedgrain-demand/

Jatketaan edelleen täällä Suomessa kehitetyn akkukennon parissa.
Jos kenno on kehujensa mukainen ja massatuotantoon sopiva, niin sillä
on suuri merkitys maataloudenkin puolella.
Onko kenno suomipoikien keksintöä, on päässyt hämärtymään koska Donut
pulju on rekisteröity Viroon.
Virallisesti asiaa ei ole välitetty täsmentää, mutta varsin varmaa
on että kehitys liittyy Nordic Nano yritykseen joka sijoittuu Imatralle.
Ainakin kolme yliopistoa on ainakin hengessä mukana puljussa.
Mitäpä merkillistä tiedetään akusta taikka on ainakin epävirallisesti
huhuiltu ?
Kennon toiminnan keskiössä on kiinteä elektrolyytti, joka päästää
lävitseen metalli-ioneja, - käytännössa helpoiten litium, kalium tai
natrium ioneja, - mutta ei johda itse sähköä.
Elektrolyytin valmistusmenetelmäksi kerrotaan lähelle nanomittaa tehty
painatukseen vertautuva menetelmä.
Tällaisella menetelmällä saadaan liitettyä mukaan säännöllisellä tavalla
haluttuja aineita, eli ei ole kysymys mistään laastin sekoittamisesta.
Näin saadaan aikaan poikkeuksellinen rakenne, joka voi sisältää
erilaisia aineita anodi tai katodipuolella kennoa.
Se miksi ylipäätään on yritelty maailmalla näitä keramiikkoja, johtuu
anodipuolen ongelmista, joista pahin on "dentriittien" muodostuminen.
Nämä metallimuodossa olevat piikit tunkeutuvat läpi jopa heikoista
keraamisista erottimista ja oikosulkevat sähköisesti kennon.

Tästä uudesta akusta on huhuiltu että ongelma on pystytty poistamaan
pinnoittamalla keramiikan anodipuoli titaanioksidilla.
Tämä toimii siten että syntymässä oleva dentriitti "sammuu" ja tämä
koska se alkaakin muodostaa LTO materiaalia, eli alkaakin toimia latauksen
avustavana säilyttäjänä.
Tässä kohtaa kannattaa mainita että keramiikan yhteydessä voidaan
käyttää anodissa sen virtajohteen pinnalle latauksessa kerrostuvaa
metallia.
Eli hankala grafiittianodi jää kokonaan pois painoa lisäämästä.
Katodipuolella tarvitaan edelleen jokin ioneita sisuksiinsa hinkuva
yhdiste, joita löytyy lukuisia ja sellaisiakin joita ei voida käyttää
nestemäisen elektrolyytin yhteydessä.
Eli tässä on kaikki mitä on vähin erin huhuttu, - omat arvelut jätän
pois etten vahingossa osu oikeaan ja pilaa vielä tarpeellista asian
salaisena pitoa.
Mitäpä maailmalla arvellaan donut kennosta ?
Epäusko on vieläkin suurta , ja valitus on että jotain mätää on asiassa
koska selvästi kemian ja fysiikan lakeja rikkova epeli on kyseessä jos
se toimii niinkuin on kehuttu.
Fysiikan ja kemian lait ovat edelleen mukana, syy epäilyyn on kaavamaisesti
ja huonosti opittu akkukemia jonka potentiaalista on vasta vähäinen osa
vallattu apinansuvun käyttöön.
---

helmi 15. päättyneellä viikolla 28. vietiin Kanadasta 220 300 t. tavallista
vehnää, - vastaan 528 200 t. edellisellä viikolla.
Kauden vienti kasvoi 14,28 milj. tonniin, - vastaan 12,98 milj. t. vuosi
sitten.
Kevätvehnän myllylaatujen osuus viennistä oli karttunut 10,51 milj. tonniin.

Tavallisen vehnän osalta tilastoinnin kattama Kanadan kulutus on vaatinut
2,31 milj. tonnia, vastaan 2,72 vuosi sitten.
Näistä voi laskea tavallisen vehnän poistumaksi 16,59 milj. tonnia.
Kaudesta on jäljellä kahta viikkoa vaille puolet, joten samaa vauhtia
jatkamalla poistuma päätyisi noin 31 - 32 milj. tonniin.

Tavallista vehnää oli joulu 31. tasolla varastoissa 22,15 milj. tonnia.
Vienti oli tuolloin karttunut 11,49 milj. tonniin ja oma kulutus 2,2 milj.
tonniin, eli tuolloinen poistuma oli tasolla 13,69 milj. t.
Tästä seuraa että tammikuun plus 2 viikon poistumaksi saadaan 2,9 milj. t.
Miinustetaan tämä poistuma joulu 31. varastoista ja saadaan nykyiseksi
tavallisen vehnän määräksi 19,25 milj. tonnia.
Tästä tulisi vielä miinustaa vuodenvaihteen jälkeen tapahtunut farmien
kulutus.
Tästä laskelmasta seuraa että vientiä ei voida jatkaa entistä vauhtia,
ja että loppuvarasto jää edellisvuosien vaatimattomaan kokoon.
Tässä kannattaa huomata että tuntematon määrä on jo kaupattukin ja
odottaa laivausvuoroaan.
---
Venäjän tuottajien varastoissa oli helmi 1. tasolla 11,7 % vähemmän
vehnää kuin vuosi sitten, - eli nyt 16,5 milj. tonnia.
Joulu 1. tasolla oli 22,9 milj. t. joten kahden kuukauden poistumaksi
saadaan 6,4 milj. tonnia.
Kaudesta oli jäljellä 5 kuukautta, joten poistuman vauhti miinustaisi
tuottajien varastot nollille.
Nämä tiedot ovat peräisin Venäjän tilastolaitokselta.
Kaikea muutakin on vuodentakaista vähemmän, - maissilla 8,3 % miinus
ja öljykasvien siemeniä 10,6 % vähemmän.

Helmi 19. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 243 000 t. vehnää kuluvan
kauden laivauksiin, ja 107 000 t. kesäkuun alusta alkavan, - viikolla
laivattiin 540 000 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 22,84 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,87 milj. t.
Myynti ylittää 2,9 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 93 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 685 800 t. ja laivattiin 1,967 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 62,95 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,6 milj. t.
Myynti ylittää 14,31 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 75 %
osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 407 100 t. ja laivattiin 811 500 t.
Kauden myynti kasvoi 35,65 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,61 milj. t.
---
Viikon vehnäkaupassa ufomiesten potista lohkaistiin 101 800 tonnia
hätäisille ostajille.
Pottiin jäi vieä 924 400 t. sekalaista lajia, - loppumassa olevaa HRW
vehnää oli ufomiehillä 196 600 tonnia.
---
Öljykasvien siemenien nousseet hinnat tietenkin harmittavat niitä
käyttävää teollisuutta.
Bulgariassa tämä on kärjistynyt auringonkukan siemenien tuontiin
Argentiinasta.
Linkin artikkeli kertoo että ensimmäinen 40 000 tonnin laivaus on jo
saapunut, ja kaikkiaan on aikomus tuoda 400 000 tonnia.
Mikä lieneekään hinta ? - sitä ei kerrota, ja vaikka se olisikin oman
maan tuottajahintaa korkeampi, niin teollisuuden kannalta tämäkin tuo
voittoa, ja tämä koska tuonnin avustuksella voidaan surutta juntata
Bulgarian jussien tuottajahintoja.
https://ukragroconsult.com/en/news/first-ship-of-argentine-sunseed-arrives-in-bulgaria/

Pariisin huumoripörssissä maaliskuun maissifutuuri pompsahti 203,5 euroon
tonnilta, - vastaan maaliskuun myllyvehnä 193,25
Toukokuun rapsi 484,26 elo 470,75

Usan vehnän runsauden hirmuisuus on häätänyt Ardent Mills puljun ostamaan
lisää Argentiinasta.
Näin ainakin väitetään markkinapuheissa, joiden mukaan lasti saapuu
Floridan Tampa hujakalle.
Usan itärannikon rehumyllyt ovan ostaneet usein Euroopankin puolelta, joten
osto Argentiinasta ei ole kovon merkillistä.
Argentiinan päässä määräksi kerrotaan 40 000 tonnia, ja että Cargill
viljajätti on järjestänyt kaupan.
Argentiinan vehnän FOB hinnaksi kerrotaan 210-220 dollaria tonni, mutta
rahdilla lisäten hinta päätyy päälle 250 taalaa.
Kansasin vehnän hinnaksi kerrotaan 280-287 doll.t.
---
Ukrainan vehnäsadosta suuri osa päätyi rehulaatuun, joten vehnää on
varastoissa noin 30 % vuodentakaista enemmän.
Helmi 1. tasolla vehnän määrä oli 6,8 milj. t.
---
soija maalis 11,56 touko 11,70
maissi------4,38-----4,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,90----5,75---5,99
touko 5,91-----5,83---6,12
heinä 5,99-----5,96---6,27
syys 6,10------6,11---6,43
Pariisi vehnä
maalis 197 50 touko 201,50 syys 206 joulu 211,75
maissi
maalis 214,50 kesä 197,25 elo 200,50 marras 200
rapsi
touko 487 elo 471,25 marras 473,75 helmi 474

myyntien tonnihintoja näkyviin kiitos
ja usd /ton muunnos eur /ton

Helmi 22. päättyneellä viikolla 34. vietiin EU:sta 102 741 t. tavallista
vehnää, mikä nostaa kauden laivaukset 15,38 milj. tonniin, - vastaan
14,01 ja 21,3 edellisillä.
Kauden yli laskettu viikottainen vientimäärä asettuu keskimääränä 452 454
milj. tonniin, mikä jatkuessaa veisi viennin 23 milj. tonniin.

Viennin kohdemaiden ykkösenä on Marokko 2,5 milj. tonnilla, toisena Egypti
1,2 milj. t. ja seuravana Saudi-Arabia 1,02 milj. t.
Viime kaudella Nigeria oli ostanut 2,06 milj. tonnia, - nyt 0,83 milj. t.
Kiinaan ei olla viety vehnää lainkaan, mutta ohraa on viety 0,89 milj.
tonnia, vastaan 0,32 vuosi sitten.
Saudi-Arabian on myskin viety vuodentakaista enemmän, nyt 1,32 milj. t.
- vastaan vuodentakainen 0,85 milj. t.
---
Donut Lab julkaisi uuden VTT:n raportin jossa kokeiltiin kennon varauksen
säilymistä huoneen lämmössä eli 20 asteessa ja 80 sekä 100 asteessa.
Edellinen raportti keskittyi kennon käyttäytymiseen latauksien aikana.

Nyt ladattiin kennoa 24 ampeerin virralla kunnes kennon jännite kasvoi
4,15 volttiin, jonka jälkeen koelaite piti jännitteen samassa tasossa
kunnes latausvirta hiipui 1,2 ampeeriin.
Kenno jätettiin tunniksi asettumaan, jonka jälkeen sitä purettiin 24 ampeerin
virralla kunnes tunnin kuluttua kennon jännite oli laskenut 2,7 voltiin.

Kenno ladattiin tunnin kuluttua uudelleen täyteen, mutta nyt jatkettiinkin
ulkoisella lämmityksellä kunnes kennon lämpötila saatiin plus 80 asteeseen.
Kenno pidettiin tässä lämpötilassa kahden tunnin ajan, jonka jälkeen
varaus purettiin kuten aiemminkin, eli tunnissa jännitteeseen 2,7 volttia.

Seuraavaksi kennon annettiin jähtyä 20 asteeseen, ja se ladattiin uudelleen,
jonka jälkeen se purettiin mutta nyt vain 12 ampeerin virralla ja kahden
tunnin aikana tyhjäksi.

Uudelleen ladattu kenno lämmitettiin peräti 100 asteeseen, jossa lämmössä
se pidettiin 2 tuntia.
Turkasen kuuma kenno purettiin tyhjäksi 12 ampeerin virralla, jonka jälkeen
jäähtynyt kenno ladattiin täyteen ja purettiin puoliksi säilytystä varten.

Viimeisessä kokeessa huomattiin kennon häiriö jossa ulommainen pussikuori
oli jossain vaiheessa menettänyt vuodon takia alipaineensa, - kenno
ladattiin silti täyteen kapasiteettiin.
Ei merkitse juuri mitään, - joko kennon liimasauma taikka lämmöllä
sulatettu saumaus on pettänyt kovassa kuumuudessa.
Näitä sattuu kaiken uuden kokeilussa, ja niistä on merkittävää hyötyä.

Kokeilusta saatiin paljon kuvaajia ihmeteltäviksi, joista selviää paljon
kennon käyttäytymisestä.
Lataus-purkaus hyötysuhde on varsin hyvä ja parhaimmillaa 80-100 asteen
lämmössä.
Mitenkään erityisen huono se ei ole 20 asteen vaiheillakaan.
Kaikkiaan erittäin lupaava akkutyyppi on kyseessä, ja lisää selviää
seuraavissa julkaisuissa.
Lisättäköön tässä että näin rankoissa kokeissa kaikki muut akkutyypit
olisivat "entisiä" - pahimmillaa pitkin seiniä ja seinät tulessa.

Tähänastisissa juutuuppi kommenteissa on vauhkottu että sisältö
on kaasuuntunut ja paine puhkaissut kennon.
Tämä on täyttä pötyä, - no korkentaan liimasauman liima on kuplinut,
- jos nyt sitä on satuttu käyttämään.

Linkin videon lopulla näytetään hieman löystynyt kenno.
Alipaineen käytön syynä on kennon jäähdyttämisen parantamisen lisäksi
pussimaisen kennon pakkaamisen helpottaminen, sen ansiosta ulkomitat
säilyvät, ja sisällä on vielä muita kerroksia joita ulommainen
kuori suojaa.
https://www.youtube.com/watch?v=m3zbpym6-1U
---
Pariisi vehnä
maalis 195,50 touko 201,25 syys 205,75 joulu 211,50
maissi
maalis 216,75 kesä 198,75 elo 202,50
rapsi
touko 494 elo 476,75 marras 478,75 helmi 478,75

Saudi-Arabia osti 794 000 t. vehnää hintaan 266-283 doll.t.
Markkinapuheiden mukaan Venäjän vehnää toimitetaan kauppaan, hinnat
ovat vielä "vanhoja" hintoja.
---
Linkistä löytyy kuvaaja viljajätien omistamien rahastojen pelin
politiikan väliaikaisesta häiriöstä.
Kyse on Chicagossa pelattavan SRW vehnän asemista, jotka olivat helmikuun
puolella päälle 100 000 futuurin verran mielikuvituksen puolella, - eli
shorttiasemisssa.
Futuuri on kooltaan 136 tonnia, joten mielikuvitusta oli 13,6 milj. tonnin
verran, eli enemmän kuin viimeksi saatu SRW vehnän sato.
Koska pelissä on pääosin rahastoja, niin shorttiasemien poisto näkyi
vain vähän futuurien hinnoissa.
https://x.com/sizov_andre/status/2028474881428332720

Usan futuurit tonneiksi ja muunnos euroiksi oli tilauksessa.
Futuurit ovat alla olevassa listassa bushelia kohti, ja ne saadaan
tonnihinnaksi kertoimella 36,743 , ei noin monta bushelia tarvitaan tonniin.

Tämänpäiväinen toukokuun taalahinta saadaan Chigagon pörssin osalta
210 dollariin, Kansasin HRW vehnä 210 dollariin ja Minneapoliksen
kevätvehnä 220 dollariin.
Tämä hinta koskee pörssin valtuuttamaan varastoon toimitettua vehnää.
Peli on mennyt Usassa jamaan jossa pörssin varastoon toimittavat vain
ne joiden intresseissä on muiden kuin Usan rahastojen savustaminen
ulos pörssipelistä rahastojen sopupeliä pilaamasta.
Toimii kuin junan vessa, ja rahastot saavat shorttinsa selvitettyä
kivuttomasti ja ilman riskiä, lisäksi "pappa maksaa" on lisätakeena.

Tämänpäiväinen euron kurssi dollaria vastaan oli 1,16 , - jolla jakamalla
saadaan toukokuun kevätvehnän hinnaksi Usan peräkorvessa 189 euroon tonni.
Vientihintojen Fob hinnat ovat lähtösatamassa päälle 250 euroa tonni,
ja vaikkapa täällä suomenrannassa lähempänä 300 euroa.

Soija maalis 11,55 touko 11,70
maissi-----4,34-------4,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,72---5,70---6,01
touko 5,74----5,78---6,13
heinä 5,83----5,91---6,27
syys 5,96-----6,06---6,44
Pariisi vehnä
maalis 197,25 touko 203,25 syys 208,50 joulu 214
maissi
maalis 210,50 kesä 201,25 elo 204,50 marras 202,25
rapsi
touko 399 elo 481 marras 483 helmi 482,50

Linkistä löytyy kuva Kanadan Regina hujakalta, jossa Cargill viljajätti
aikoo tehdä lisää rahaa omistajilleen rypsiä puristamalla.
Peräti 1 milj. tonnin siivu Kanadan rypsisadosta on aikeena kaapata
tällä laitoksella.
Ihan heti ei ala rahapuu varistaa käpyjä, koska laitoksen hinnaksi
kerrotaan 350 miljoonaa dollaria.
Toisaalta voi käydä että muutamassa vuodessa saadaan sijoitus takaisin.
Tämä koska biodieselin tuotantohan touhun takana on, ja dieselin pulan
nostamat rypsiöljyn hinnat.
Jos nyt kokeeksi lasketaan että rypsitonnin puristamisesta saadaan vaikka
vain 70 dollaria tuloa, niin laitoksen perustamisen kustannus saadaan
viidessä vuodessa takaisin.
https://x.com/buperac/status/2028907608615338266

EU:n komission ennuste tavallisen vehnän viennistä laski 1 milj. tonnia,
ja nyt povataan 28,5 milj. tonnin vientiä.
Miinuksen syynä on tietenkin tähänastinen laivausten vähäinen määrä,
joka ei ennusta nyt tehtyä povaustakaan.
---
Venäjän hallinto pudotti vehnän kuljetusten taksoja Siperiasta peräisin
olevalle vehnälle, - hyöty vastaisi noin 5 dollaria tonnia kohti.
Nytpä kuitenkin on niin että Siperiasta ei ole tulossa muuta kuin
rehulaatua, ja sen suuri asiakas Iran on päätynyt huonoksi maksajaksi.
---
Pariisin huumoripörssin maaliskuun futuureiden pompsaukset ja rumpsaukset
johtuvat niinen menosta selvitykseen.
Pariisi vehnä
maalis 192,75 touko 199,50 syys 205,25 joulu 211,25
maissi
maalis 204 kesä 200 elo 203,50 marras 201
rapsi
touko 495,50 elo 477,50 marras 480 helmi 479,25

Helmi 26. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 203 100 t. vehnää kuluvan
kauden laivauksiin ja 55 000 t. seuraavan, viikolla laivattiin 348 900 t.
Kauden myynti kasvoi 23,04 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,73 milj. t.
Myynti ylittää 2,8 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 94 %
osuutta vientiarviosta.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 0,37 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 2,02 milj. t. ja laivattiin 1,69 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 64,98 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,95 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 15,4 milj. tonnilla, ja edustaa 77,5 %
osuutta vientiarviosta.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 1,17 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 383 500 t. ja laivattiin 1,11 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 36 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,88 milj. t.
---
Durran myynti on karttunut 4,04 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,86
milj. tonnia.
Kiinan osuus durran myynnistä on 2,14 milj. t. - eli yli puolet.
Kiina ei ole ostanut Usasta maissia lainkaan, ja vehnääkin vain 263 000 t.
---
Usan vehnäkaupassa myytiin HRW vehnää Indonesiaan 52 000 t. ja muille
yhteensä 5 300 tonnia.
Sitä laivattiin pikkuerissä 130 900 tonnia.
Juuri nyt USDA kyselee seuraavaa varastoraporttia varten tietoja, ja
ne tulevat näyttämään että kaikkea myytyä ei saada laivauksiin, vaan
edellisten kausien tapaan kauppojen peruutukset ja niiden siirto
seuraavan kauden murheeksi on pelin henki.
---
Linkin artikkelissa kerrotaan lähi-idän tapahtumien seurauksia, joista
esimerkkinä Puolassa typpilannoitteita valmistava Grupa Azoty on
toistaiseksi pysäyttänyt maaliskuun toimituksiin myynnin.
Selityksenä on maakaasun hintojen 35-50 % tasoinen nousu, johon tulee
vielä 30 % verran lisähintaa.
Seoslannoitteita vielä myydään koska niissä typen osuus on vähäisempi.
https://ukragroconsult.com/en/news/the-second-largest-producer-of-nitrogen-fertilizers-in-the-eu-has-suspended-sales/

Metsäveljen saarnoilla turpeen käytön lisäämisestä on tuskin ollut
vaikutusta eilen käytyy keskusteluun eduskunnassa.
Perussuomalaiset vastustivat aikoinaan vihervasemmiston ja keskustan
ajamaa turvetuotannon tuhoa, ja ovat nyt olleet vaatimassa suunnanmuutosta.
Persuilla on näköjään muutenkin hyvät tiedot asiasta ja lisää tietoa
perätään tutkimuspuolelta.
Eli puolueeton selvitys turpeen käytön vaikutuksesta hiilitaseeseen,
jossa otetaan myös huomioon turpeen käytön avulla vähennetty fossiilisten
polttoaineiden käyttö.
https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-turpeella-tarkea-rooli-suomen-huoltovarmuudessa-ruoantuotannossa-ja-energiaturvallisuudessa/

Vielä kun selvitettäisiin tuontipolttoaineiden ostamiseen tarvittavien
varojen hankkimisessa kuluneet energiapanokset, jotka siis ovat kaikkea
muuta kuin teerin kukerrusta ja hauen possauksia.
Metsäveljen laskema 6,3 kwt määrä ansaittua ja tuontitavaroiden ostossa
hävitettyä euroa kohti on jo lähellä oikeaa.

Tästäpä saadaan lasketuksi hiilijalanjälki tuonnin maksamiselle, lentelylle
pitkin palloa, - EU:n jäsenmaksulle sekä ulkomailta otettujen lainojen korkojen
ja kuoletusten maksulle.
Juu ja vihervasemmiston maailman pelastuksen kuluille...

Millä perusteella tuo 6,3 on eräänlainen kansantalouden vakio, on
selitetty alla olevan linkin katsausletkassa.
Missä kohtaa ?- saarna alkaa näin:
Suomen energiatalous on jaettavissa osiin vaikkapa kansalaisten kuluttaman,
ja teollisuuden kuluttaman energian kesken.
Tämä on kuitenkin enempi huumoria, ja tämä koska teollisuus ei toimi ilman
yhteiskuntaa, mikä takaa sille koulutetun työvoiman, terveydenhoidon, ym.
- ja on myös kansalaistensa myötä teollisuuden tuotteiden asiakas.
Niimpä Suomen energiankulutusta on pidettävä yhtenä kokonaisuutena.
Tästä voidaan sitten tuottaa laskelmia suuntaan taikka toiseen, sekä
riidellä siitä että kuka on suurin syntinen, ja kuka onneton pannaan ensiksi
ensiksi verolle, syömään ituja, - taikka peräti pihalle töistään.
Tällainen sinänsä hyödyllinen viihde ei kuitenkaan tuota syvempää ymmärrystä
siitä mikä asiassa on olennaista.
Jatkossa lasketaan asiaa...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15526755/viljan-hinnat-nousussa

soija maalis 11,63 touko 11,79
maissi------4,41--------4,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,82---5,85---6,08
touko 5,83----5,92---6,19
heinä 5,93 ---6,05---6,33
syys 6,04----6,19---6,50
Pariisi vehnä
maalis 196,25 touko 202 syys 208,25 joulu 214,25
maissi
kesä 201,75 elo 205 marras 202,50 maalis 204
rapsi
touko 503 elo 585 marras 586,50 helmi 585,75

Iranin hujakalla aloitettu selkkaus vaikuttaa jo öljyn ja maakaasun
hintoihin koska suuri osa raakaöljystä kuljetetaan salmen läpi jossa
ohjukset ja muut epelit lentelevät.
Iranin oma tuotanto samassa ahtaassa, mutta sen osalta on haittaa
eniten Kiinalle, joka on pääosassa Iranin öljynviennissä.

Iranin öljyntuotannon huippu oli Shaahin hallinnon aikana 1975 hujakalla.
Tuolloin tuotettiin keskimäärin 5,6 miljoonaa barrelia päivässä, josta
on tultu alas noin 4,2 milj. barreliin.
Iranin oma öljyn kulutus ei ole laskenut, vaan on kasvanut noin 40 %
osuuteen koko tuotannosta.
Shaahin ajan öljyhuipun aikana kulutus oli noin 0,6 miljoonaa barrelia
päivässä, josta se on kolminkertaistunut lähes 2 milj. barreliin päivää
kohti.

Tilanteesta on seurannut että öljyn viennistä saadut tulot ovat vähentyneet
erittäin paljon tuotannon laskun ja oman kulutuksen kasvun miinustaessa
viennin määrää.
Vielä enemmän miinusta on tullut asukasta kohti laskettujen öljytulojen
kohdalla, - ja tämä nopean väestönkasvun vuoksi.
Iran on köyhtynyt koko ajan järjettömän uskonnollisen liivijengin vuoksi,
- eikä edes hallinnon vaihtaminenkaan suurta muutosta tuo muuhun kuin
kansalaisten vapautumiseen äkkiväärän uskonnon sorron alta.
Eipä tämäkään takaa rauhallista menoa, paljon on kertynyt kostettavaa,
ja kostojengien jäljiltä lisääkin kertyy.

Aiemmin öljyn viennin tukema oma valuutta on ollut inflaation heikentämä,
ja lisänä sen ulkoisen arvon laskun kourissa vuodesta 2024 saakka, - viime
aikoina se on ollut muuttumassa lähes arvottomaksi.
Kansalainen ei aina saa arvottomalla rahallaan arvokasta ruokakaan, ja
tähän on ollut vaikuttamassa ruuan tuotannon lasku kuivuuden vuoksi.
---
Joskus aiemissa katsauksissa oli puhetta Australian polttoaineiden saannin
epävarmuuksista, joita lisää oman jalostuskapasiteetin alas ajo.
Australia onkin lähes täysin muualla jalostettujen polttoaineden tuonnin
varassa.
Raakaöljy jalostetaan muualla, mutta jalostamojen vaatimasta raakaöljystä
noin puolet kulkee Hormuzin salmen kautta.

Linkin artikkelissa käydään läpi tilanteen piirteitä, ja sitä miten
menossa oleva selkkaus vaikuttaa polttoaineiden saantiin.
Maatalouden ja kuljetusten tarvitseman dieselin varastot riittävät
ilman täydennystä vain 25 päivän käyttöön, ja tässä on mukana vielä
veden varassa olevat laivojen varastot, - muut jakeluketjun varastot,
sekä vähäisiksi käyneiden omien jalostamojen tuotteet.
Alimmillaan nämä varastot olivat ajalla jolloin aussien oma jalostamojen
toiminta oli suurta, - vain 14 päivän ajaksi riittäviä.
Valmiiden polttoaineiden tuonti on kasvanut jyrkällä kulmalla vuodesta
2004 saakka.
Nykyinen 12 kuukauden yli laskettu dieseljakeen tuontimäärä yltää noin
2,7 miljoonaan litraan kuukautta kohti, taikka noin 0,53 milj. barreliin
päivää kohti.
https://crudeoilpeak.info/australias-diesel-import-dependency-on-strait-of-hormuz-is-around-50

soija maalis 11,85 touko 12,01
maissi-----4,47------4,60
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,11---6,11---6,31
touko 6,18----6,25---6,43
heinä 6,26----6,36---6,56
syys 6,37-----6,50---6,71
Pariisi vehnä
maalis 199,50 touko 208 syys 214,25 joulu 219,75
maissi
kesä 205,50 elo 208,75 marras 206 maalis 207
rapsi
touko 509,25 elo 491,25 marras 493 helmi 491,75

Tämä on hyvää tietoa kiitos selventää paljon
usan hintoja muunnetuna eur/ton valuutta kertoimella korjattuna
jos saisi vielä lukemat näkyviin viikoittain

kopio ylempänä olevasta laskenta kaavasta

Usan futuurit tonneiksi ja muunnos euroiksi oli tilauksessa.
Futuurit ovat alla olevassa listassa bushelia kohti, ja ne saadaan
tonnihinnaksi kertoimella 36,743 , ei noin monta bushelia tarvitaan tonniin.

Tämänpäiväinen toukokuun taalahinta saadaan Chigagon pörssin osalta
210 dollariin, Kansasin HRW vehnä 210 dollariin ja Minneapoliksen
kevätvehnä 220 dollariin.
Tämä hinta koskee pörssin valtuuttamaan varastoon toimitettua vehnää.
Peli on mennyt Usassa jamaan jossa pörssin varastoon toimittavat vain
ne joiden intresseissä on muiden kuin Usan rahastojen savustaminen
ulos pörssipelistä rahastojen sopupeliä pilaamasta.
Toimii kuin junan vessa, ja rahastot saavat shorttinsa selvitettyä
kivuttomasti ja ilman riskiä, lisäksi "pappa maksaa" on lisätakeena.

Tämänpäiväinen euron kurssi dollaria vastaan oli 1,16 , - jolla jakamalla
saadaan toukokuun kevätvehnän hinnaksi Usan peräkorvessa 189 euroon tonni.
Vientihintojen Fob hinnat ovat lähtösatamassa päälle 250 euroa tonni,
ja vaikkapa täällä suomenrannassa lähempänä 300 euroa.

linkki täältä näkyy jotain
https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/ia-raakaainemarkkinat

https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/ia-raakaainemarkkinat-2040339/

Tänään saatiin jälleen uudet koetulokset donut akkukennosta, - selostan
alempana mitä käyristä voi päätellä.

Ensin viljapuolen uutisia ja aluksi EU:n alueelle tuotujen lannoitteiden
tilasto helmikuulta.
Typpilannoitteiden tuonti on pudonnut kolmannekseen normaalista noin
1 milj. tonnin määrästä helmikuun ajalla.
Tästä ei vielä voi povata suurta pulaa koska EU:n oma tuotanto tulee
tähän päälle.
Kuitenkin EU:n tuotanto on enimmiltään nesteytetyn maakaasun tuonnin
varassa nyt kun Venäjältä ei tuoda.
Tilanne voi vielä huomattavasti kiristyä ja hintojen nousuhan on jo
tapahtunut ja lisääkin samaa voi povata.
---

Donut kennon kokeilussa oli vuorossa kennon latauksen säilyminen.
Kennon kapasiteetista otetiin ensin selvyys lataamalla sitä ilman
mitään lämmönsäätöa tai painoja, eli kenno oli sinällään kokeilussa.
Ulkoinen lämpötila pidettiin 25 asteen tuntumassa.
Latausvirtana käytettiin 24 ampeeria jolla akkukenno tuli tunnissa täyteen.

Lataus purettiin ja ladattiin uudelleen kunnes 6,66 ampeerituntia oli
saatu sisään eli noin 25 % täydestä latauksesta.
Kennon annettiin olla sinällään, mutta mitattiin jännitteen alenemista.
Tämä on normaalia kaikissa akkutyypeissä ja alenemisen nopeudesta voi
päätellä monenlaista.
Jännite laski kohtalaisen nopeasti, mistä voi päätellä että kiinteä
elektrolyytti ei vielä suuresti "polarisoitunut" ja voi varastoida itse
ioneja.
Tämä kokeen osa tuotti "sormenjäljen" joka todistaa että elektrolyytti
on todellä kiinteä eikä nestemäinen taikka puolikiinteä mitä on
epäilty monissa kommenteissa.

Tunnin kuluttua ladattiin uusi 6,66 ampeerin erä sisään, eli kenno
oli nyt 50 % täynnä.
Nyt ei ladattu enää lisää, vaan odotettiin 10 vuorokautta mitaten
koko ajan jännitteen laskua.
Lataus oli päättynyt noin 3,85 jännitepiikkiin jolla siis saatiin kenno
puolilleen ja sen jännite päätyi 3,78 volttiin.
Nyt kenno oli jo siksi täynnä että jännite tasaantui tunnin kuluessa
noin 3,75 voltin tasolle josta se laskin 10 vuorokauden aikana
3,73 volttiin.
Tästä voi päätellä että kennon "työjännite" on vähintään se mitä on kehuttu.

Kiireisimmät kommentoijat ovat jo moittineet että energiaa karkasi enemmän
kuin tavallisista litium-ion kennoista.
Jännite ei kuitenkaan kerro tästä puolesta mitään, koska ampeereista ei
ole mitään havaintoa.
Ne saatiin selville kun kenno purettiin kokeen lopulla, jolloin saatiin
97,7 % sisään ladatusta energiasta takaisin.
Erinomainen saavutus, ei voi moittia.
Käytännön töissä jännite vaihtelee kaiken aikaa kuormituksen mukaan, eli
millä ampeerimäärällä kennoa puretaan.
Viikon kuluttua selviää lisää.
---
Vähän lisää kommentointia, mutta nyt siitä miten suomipoikia pyritään
väheksymään.
Eli raamatusta peräisin oleva heitto sopii hyvin , - "voiko Nasaretista
tulla mitään hyvää".
Suomi on kuitenkin täynnä hemmoja joilla on hyviä ideoita, mutta ei
rahaa.
Rahaa ei saada jatkossakaan jos ideoiden esteenä on väheksynnän ja
huonojen asiantuntijoiden veisaileva ompeluseura.
---
Rehuvehnän hintatasosta on havainto Filippiinien ostettua Australiasta
50 000 t. rehuvehnää hintaan 250 dollaria tonni.
Kesäkuussa tulee toimittaa.

soija maalis 11,80
maissi 4,37
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,98---6,07---6,34
touko 6,02----6,18---6,46
heinä 6,12----6,31---6,58
syys 6,24-----6,46---6,73
Pariisi vehnä
maalis 195,75 touko 209,75 syys 216 joulu 221,25
maissi
kesä 207,75 elo 211 marras 208 maalis 209,75
rapsi
touko 514 elo 496 marras 498 helmi 497,50

Maalis 8. päättyneellä viikolla 36. vietiin EU:sta 337 316 t. tavallista vehnää,
mikä nostaa kauden laivaukset 16,5 milj. tonniin, - vastaan 15,1 ja 22,5 milj. t
edellisillä.
Kauden yli laskettu viikottainen vienti on keskimääränä 458 000 t.
Viennistä Romanian osuus on 5,35 milj. t. Ranskan 4,55 milj. t. , Puolan 1,84
Latvian 1,8 ja Saksan 1,29 milj. t.
---
Diesel polttoaineet ovat vähissä öljyntuottaja Brasiliassakin, eli jakeluketjun
edustaja kertoo että dieseliä riittää vain 15 päivän käyttöön, - jos täydennystä
ei saada tasaisesti.
Hinnat pompsahtelevat ja huippuhinnaksi on jollain Brasilian hujakalla kirjattu
8 realia litralta, mikä kuitenkin vastaa vain 1,3 euroa litraa kohti.
Lienee niin että halpaa ei kannata varastoida, - josta seuraa ongelmia, eli
jollain hujakalla on jo rajoitettu toimituksia.

Brasilia joutuu tuomaan noin 30 % käyttämästään dieselistä koska omat jalostamot
sijoittuvat ehtymässä olevien vanhojen kenttien yhteyteen.
Kaukana merellä tapahtuva uusi tuotanto laivataan suurelta osin Usaan tai muualle
jalostettavaksi.
---
Saudi-Arabia osti 794 000 t. vehnää keskihintaan 272,52 doll. t. jossa mukana
rahti, - toimitus toukokuulta alkaen.
Hinnakkain tarjous kauppaan oli 283 doll. t.
Pari viikkoa sitten Algerian ostamassa 550 000 tonnin kaupassa hintataso oli
257- 260 doll. t.
---
Soija maalis 11,87
maissi-----4,36
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,84----5,96---6,22
touko 5,93-----6,10---6,35
heinä 6,05-----6,24---5,48
syys 6,18------6,39---6,64
Pariisi vehnä
touko 204 syys 209,50 joulu 214 ,75maalis 218
maissi
kesä 203 elo 204,50
rapssi
touko 501 elo 483,75 marras 485,50 helmi 484,50

Marokossa on sadellut usein mutta 30 vuorokauden kertymä on jäänyt 25-50 milliin,
- mikä on hieman alle normaalin suurimmalla osalla viljan tuotannon alasta.
Ohra on osittain tähkällä ja vehnän tähkä tekeillä korren sisällä.
Viljoilla ei vielä ole suurta hätää, mutta veden tarve kasvaa kaiken aikaa.

Euroopassa viimeiset merkittävät sateet olivat parin viikon takaisia, sen
jälkeen on ollut kuivaa Espanjaa lukuunottamatta.
Syysviljojen talvihorros on osittain poistunut Puolaan saakka.
Puolasta lähtien Mustanmeren suuntaan on ollut vielä yöpakkasia aina miinus 5
asteeseen saakka.

Intiassa vehnä oli alkukauden aikana enimmäkseen hyvässä kunnossa, mutta
viikon verran on ollut liian kuumaa.
Intiassa on povattu hyvää satoa, mutta on muistutettu että liiat lämmöt voivat
vielä tulla esteeksi.
Sääennuste povaa kuivaa ja lämmintä, eli viikoksi tasaiset 33-40 asteen
päivälämmöt ja alimmillaan 16 - 22 asteen yölämmöt.

Usassa syysvehnän alueet ovat osittain kuivuuden piirissä, mutta viljojen
veden tarve ei vielä ole suurta.
Kuivinta on ollut Teksasissa ja Oklahomassa, lisäksi lämpötilat ovat
käväisseet päälle 30 asteen.
---
Brasiliassa tuotetaan vaihtelevia määriä vehnää mutta tuontia on vähintäänkin
puolet tarpeesta.
Ilmeisesti Argentiinan huonolaatuiseksi päätynyt vehnäsato on nostanut
Brasiliassa tuotetun myllylaatuisen vehnän hinnat 240 dollaria vastaavaan
hintaan.
Helmikuussa onnistuttiin tuomaan vain noin 200 000 tonnin verran, - vastaan
noin 0,9 - 1 milj. tonnin kuukausittainen tarve.
Helmikuun tuonti oli alin 18 vuoteen, - vuosi sitten tuotiin helmikuussa
enemmän kuin puolet Brasilian kuukauden tarpeesta.
---
soija maalis 12,00 touko 12,14
maissi------4,45-------4,60
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,88---6,01---6,25
touko 5,96----6,14---6,38
heinä 6,07----6,28---6,51
syys 6,20-----6,43---6,67
Pariisi vehnä
touko 206 syys 211,50 joulu 216,75 maalis 220
maissi
kesä 206,25 elo 207,75 marras 204,,25 maalis 206,25
rapsi
touko 512,25 elo 494,75 marras 496 helmi 495

Maalis 5. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 455 400 t. vehnää kuluvan kauden
laivauksiin, ja 40 400 t. seuraavan, - viikolla laivattiin 432 000 t.
Kauden myynti kasvoi 23,49 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,75 milj. t.
Myynti ylittää 2,4 milj. tonnilla vuodentakaisen, - Usdan vientiarvio
täyttyy myynnin puolesta 1 milj. tonnin myynnillä.
---
Maissia myytiin 1,53 milj. t. ja laivattiin 1,71 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 66,51 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,77 milj. t.
Myynti ylittää 16 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 79,3 % osuutta
vientiarviosta
---
Soijaa myytiin 456 700 t. ja laivattiin 995 300 t.
Kauden myynti kasvoi 36,49 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,34 milj. t.
Myynti alittaa 8,3 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 80,4 %
osuutta vientiarviosta.
---
Viikon vehnäkaupan taivaanmerkkinä voi pitää Kiinan ostamaa 66 800 tonnin
erää kevätvehnää, - sitä kuitenkin laivattiin 101 800 tonnia, mikä selittyy
aiemmin ostetun erän lisäämisellä laivaukseen.
Ufomiehiltä siirtyi laivauksiin 57 200 tonnia kevätvehnää suuntana
Etelä-Korea ja Taiwan.
Usan kevätvehnä on pompsahtanut noin 280 dollariin FOB hintana.

Ufomiehille myytiin 36 400 tonnin erä HRW vehnää, joten hätäinen ostaja
voi saada jatkossa ylennyshinnalla laivauksen.
Ufomiesten pottiin jäi viikon päättyessä vielä 871 200 tonnia eri vehnälajeja.
---
Hormuzin salmen hujakan selkkauksella on sen pitkittyessä vaikutusta urean
saatavuuteen, - siellä missä alueella tuotettua ureaa on käytetty.
Salmen läpi rahdataan 35 % osuus maailmankaupan piirissä liikkuvasta ureasta.
Intia ja Pakistan lienevät suurimmassa pulassa, - muutenkin kuin kohonneiden
hintojen vuoksi.
---
Huomenna julkaistaan USDA:n uusin raportti ja uusi katsausletka alkaa.
---
soija maalis 12,13 touko 12,25
maissi------4,48------4,62
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,92---6,01---6,21
touko 5,97----6,12---6,34
heinä 6,08----6,26---6,48
syys 6,21-----6,41---6,64
Pariisi vehnä
touko 209,25 syys 215,25 joulu 220,25 maalis 223,50
maissi
kesä 210,25 elo 211,75 marras 206,75 maalis 208,50
rapsi
touko 515 elo 498 marras 499,50 helmi 497,50