Onko kenelläkään tietoa saksan armeijan tarkasta miesvahvuudesta vuosina 1939, 1943, ja 1945.
Saksan armeijan miesvahvuus
paulus
355035
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Muistelen joskus lukeneeni jostakin lähdeteoksesta että toisen maailmansodan alkupuolella armeijaan kuului n.7 miljoonaa ja lopussa yllättävästi n.9 miljoonaa henkeä. Poikien ja vanhojen miesten suhteettoman suuri osuus selittänee oudot luvut.
39 oli käsittääkseni sellainen 2 miljoonaa Puolan hyökkäyksen aikoihin, mutta vuoden alussa puolta vähemmän luulisin.
1943 noin 5-6 miljoonaa.
1945 noin 4-5 miljoonaa.
Tuskin näistä paljon apua, mutta tarkemmin en tiedä.
Ranskaan hyökättiin 2 miljoonan suuruisella osastolla, eli 1940 toukokuussa tarkka vahvuus olisi ollut siinä 3 miljoonaa. 1941 kesällä 4 miljoonaa.
Barbarossaan osallistui alussa 3 miljoonaa.
Puolaan ei koskaan keskitetty kahta miljoonaa.
noin 1,5 miljoonan miehen vahvuudella. Koko Wehrmacht käsitti tuolloin noin kolme miljoonaa miestä.
Liittolaisineen n. 15 miljoonaa miestä. Liittoutuneitten vankeinakin oli Saksan antauduttua n. 12 miljoonaa miestä.
Venäläisiä jäi saksalaisten vangeiksi 5,5 miljoonaa miestä, joista 1,2 miljoonaa liittyi Saksan puolelle ns. Vlasovin armeijaan.
Norjaan oli sijoitettu jopaa 400.000 miestä, Tanskaan paljon vähemmän
http://www.axishistory.com/index.php?id=3633
1940 yli 10miljoonaa
Saksalaisia kuoli enemmän ku juutalaisia,yli 12 miljoonaa ja pommituksissa haavoittuneita ja kadonneita 20 miljoonaa.
kaatuneina noin 5 miljoonaa miestä. Siviilejä kuoli pommituksissa noin 0.5 miljoonaa.
Itä-Euroopan pakolaisia on arvioitu kuolleen jopa kaksi miljoonaa.
Juutalaisia tuhottiin noin kuusi miljoonaa.
Saksa menetti todellisuudessa paljon vähemmän sotilaita
Miten niin? Sodan lopussa kun antautui koko armeija. Yhteensä saksalaisia kaatui tai kuoli sotavankeina noin 5,3 miljoonaa. jonka lisäksi noin 200 000 Neuvostoliiton kansalaista kaatui taistellessaan Stalinia vastaan saksalaisessa univormussa.
Wermach 8,2 miljoonaa sotilasta
Waffen ss yli 950000
Luftwaffesta ei tietoa
Saksan kaikissa asevoimissa oli yhteensä noin 10 miljoonaa miestä ikäluokista
1885-1927. Hitler-Jugendin poikia oli aina ikäluokkaan 1932.
Sodan alun vahvuus oli noin kolme miljoonaa, kasvaen sitten koko ajan.
Barbarossan alkaessa vahvuus oli noin 5 miljoonaa.
Suur-Saksassa oli 1939 lopussa etnisiä saksalaisia lähes 80 000 000. Ikäluokat olivat ennen v. 1934 pieniä, joten armeijaikäisiä oli alle 500 000 / ikäluokka. Kuitenkin olisi voitu mobilisoimalla kaikki 20-42 vuotiaat saatu 11 miljoonaa miestä v.1939. Kuitenkaan näin ei voitu tehdä koska yleinen asevelvollisuus ei ollut voimassa 1919-1935.
Mutta lopulta kuitenkin Puna-Armeijasta löytyi sen verran rekryyttiä että
Suur-Saksan armeijan repaleitten viimeinen taisto käytiin romuttuneessa
Berliinissä. :)
Saksalla ei ollut 1939 aseistusta kunnolla edes silloiselle noin kolmen miljoona miehen asevoimalle. Tsekkoslovakiasta saatiin onneksi aseita, joilla kaikki joukot voitiin varustaa.
Myöhemmin käytettiin puolalaista ja ranskalaista sotasaalista.
Saksan teollisuus ei lainkaan kyennyt täyttämään kaikkia tarpeita, vaan ilma- ja merivoimat jäivät vähille.
Armeijan miesvoimaa rajoitti teollisuuden ja maatalouden tarve.
Saksan rahat ja voimavarat menivät n. 1400 sukellusveneen ja kahden taistelulaivan, Bismarck ja Tirpitz´n, rakentamiseen. Sukellusveneet lähes kaiki upotettiin. Bismarck upotettiin heti merelle lähdettyään. Tirpitz lymyili piilossa ja upotettiin lopulta Norjan vuonoon.
Sama virhe tehtiin myös Suomessa. Kaksi panssarilaivaa ja viisi turhaa sukellusvenettä. Niistä Ilmarinen upposi melkein heti ja sukellusveneetkin etupäässä lymyilivät piilossa. Samaan aikaan tykistö oli vanhaa ja kärsi ammuspulasta. Osalla jalkaväkeä oli Talvisodassa siviilivaatteet ja vain kivääri ja kokardi armeijan vatusteina. Panssarintorjunta oli Talvisodassa koivuhalkojen ja polttopullojen varassa.
http://uboat.net/boats/listing.html
Saksa rakensi mm. 120 000 lentokonetta ja 40 000 erilaista panssariajoneuvoa.
Suomen laivasto-ohjelma toteutettiin 1932 mennessä. Aikaa maavoimien ja ilmavoimien varustamiselle oli riittävästi.
"Samaan aikaan tykistö oli vanhaa ja kärsi ammuspulasta."
Tämä koski vain Talvisotaa.
"Osalla jalkaväkeä oli Talvisodassa siviilivaatteet ja vain kivääri ja kokardi armeijan vatusteina."
Tämän asian merkitystä on liioiteltu.
"Panssarintorjunta oli Talvisodassa koivuhalkojen ja polttopullojen varassa."
Valetta. Sodan alkaessa oli käytössä 112 pst-tykkiä ja sodan päättyessä useita satoja.
Halkojen käyttö on myytti. Polttopulloilla tuhottiin joitain vaunuja.
Joopa, joo. Aikaa olisi ollut, mutta rahat oli tuhlattu turhiin sukellusveneisiin ja kahteen panssarilaivaan.
Talvisodassa tykistön ammuspula maksettiin usean tuhannen suomalaisen sotilaan verellä.
Tuo 112 pst-tykkiä tarkoittaa, että tykkejä oli vähemmän kuin pataljoonia. Jos pataljoonassa ei ollut edes yhtä pst-tykkiä, niin kovin kaksinen ei silloin panssarintorjunta voinut olla.
1932 jälkeen oli edessä nousukausi ja aina uudet budjetit. Ei menneillä hankinnoilla ollut merkitystä
"Tuo 112 pst-tykkiä tarkoittaa, että tykkejä oli vähemmän kuin pataljoonia."
Juuri valehtelit, ettei ollut yhtään pst-tykkiä.
Kannaksella oli sodan alussa keskimäärin neljä-kuusi tykkiä divisioonaa kohti, jossain enemmänkin.
Tykkejä miehistöineen tuli koko ajan lisää.
Panssarivaunuja tuhottiin tai vaurioitettiin kaikkiaan noin 3 000. Jonkin sortin panssarintorjuntaa ilmeisesti oli?
Koeta valehdella taas lisää.
"Panssarintorjunta oli Talvisodassa koivuhalkojen ja polttopullojen varassa."
Listaan voisi lisätä yhden todella hyödylliseksi osoittautuneen kepakon eli brittien Boys-kiväärin, joka näyttää jääneen vähemmän hyödyllisten välineiden varjoon.
Mikä idiootti siellä nyt huutelee. Kuka täällä on kirjoittanut, ettei pst-tykkejä ollut yhtään ? Ei koivuhalkojen ja polttopullojen varassa tarkoita, etteikö jokunen tykkikin saattanut jossain olla.
"Ei koivuhalkojen ja polttopullojen varassa tarkoita, etteikö jokunen tykkikin saattanut jossain olla."
Siis se ongelma oli juuri siinä, että se ei ollut koivuhalkojen ja polttopullojen varassa. Aktiivisen pst:n ydin olivat juuri ne paikasta toiseen kiikutetut harvat tykit, joilla oli kantamaa saavuttaa panssarit, toisin kuin lähitorjunta-aseilla. Boys-kiväärit löysivät roolin tavallaan siinä välimaastossa mahdollistaen paremman liikkuvuuden, mutta vähäisemmän läpäisykyvyn kuin varsinaiset pst-tykit.
Saksan ja Neuvostoliiton sotilaiden tappiosuhde oli aina 1945 kevääseen asti 1/6. Saksan eduksi. Kun tiedetään että 1939 väestön suhde oli 1/2 , täytyy todeta että Saksa olisi tuhonnut Neuvostoliiton jos se olisi sotinut vain Itä-rintamalla.
Berliini ei ollut viimeinen taisto. Kaupunki antautui 2.5 1945 ja Saksan asevoimat vasta 8.5.1945. Pieniä yhteenottoja oli toukokuun puoliväliin asti.
Pst-tykkejä oli todella surkean vähän eikä niihin ollut liioin montaa ammusta. Yleisin pst-tykki oli ruotsalaista alkuperää oleva 37 mm:n Bofors-tykki, jota valmistettiin myös Suomessa lisenssillä, Se riitti hyvin ps-vaunun tuhoamiseen Talvisodassa, mutta oli jo melko hyödytön Jatkosodassa. Talvisodassa saatiin sotasaaliiksi kymmeniä (ellei satoja) neukkujen 45 mm:n pst-tykkiä, jotkka pantiin heti käyttöön. Sen läpäisykyky oli Boforsia parempi ja riitti vielä Jatkosodan alussa, mutta ei enää läpäissyt vuodesta 1942 lähtien rintamalle ilmaantuvia venäläisiä T-34 vaunuja puhumattakaan raskaammista KV-1-vaunuista.
Vähän sinne päin. KV-1 eli Klim oli venäläisillä käytössä jatkosodan alusta alkaen.
Esimerkiksi minulla on tässä vieressä isäni jäämistöstä valokuvia
Kutismajoen taisteluista 3.-18.8.1941 sotasaaliiksi saadusta Klimistä. Klim meni miinaan ja poikki mennyt telaketju korjattiin. Vaunu on nykyään Parolan panssarimuseossa.
Kertomusta et tietenkään usko, mutta asian voit tarkistaa majuri Eino Tirrosen kirjoittamasta kirjasta Jylisevät tykit, sivu 140.
`Jessoilan ja Alekon välillä oli tiellä tuhottuja panssarivaunuja, mm. yksi Klim, jollaisen näin nyt ensi kertaa´.
Faija taas kävi vielä ennen kuolemaansa Parolassa katsomassa kyseistä vaunua.
Lasketaanko homot ja juutalaisetkin?
Juutalaisia oli Saksan valtakunnassa n. 500 000 ja homot palvelivat siinä kuin tavalliset saksalaiset, paitsi silloin jos jäivät kiinni homoilusta, päätyivät keskitysleiriin ja sotilaina ammuttiin.
Voisin puolestani miesmääriin liittyen laittaa yhden kysymyksen, sivun aloittaja voisi vaikka vastata, tähän ei sitten sisälly mitään piikittelyä, kompia tms.: Miten on selitettävissä, että suomen armeijan kokonaisvahvuus jatkosodassa oli noin 100000 suurempi kuin talvisodassa. Talvisotaanhan haalittiin jo tietysti kaikki sopivat, kun miehiä siinä sodassa lisäksi kaatui ja haavoittui enää sotaan kelpaamattomiksi, miten oli mahdollista että hetkeä myöhemmin kasaan saatiiinkin noin paljon enemmän väkeä?. Korostan että esim. Lotat tai ylipäätään naiset eivät sisälly vastaukseen!.
perinpohjin esim. Talvisodan historia 4:ssä Kotijoukkojen toiminta ss. 159-171.
Lyhyesti sanoen: huhtikuuhun 1940 mennessä armeijaan kutsuttiin kaikkiaan
506 000 miestä.
Kenttäarmeijan vahvuus oli sodan alussa noin 330 000. Täydennystä toimitettiin kaikkiaan 111 300 miestä. Lisäksi koulutuskeskuksissa oli sodan päättyessä 53 515 miestä. Huhtikuun kutsunnat nostivat määräksi 106 355.
Kun kokonaistappiot olivat noin 50 000 miestä, oli sodan päättyessä rintamajoukkojen vahvuus noin 388 000 miestä eli 13 divisioonaa ja kaksi prikaatia sekä meri- ja ilmavoimat.
Jatkosodan alun kenttäarmeija oli noin 474 000. Ilmasuojelu, työjoukot ja lotat nostivat määräksi yli 600 000.
Palvelukseen kutsuttiin välirauhan aikana vielä puolet ikäluokasta 1921.
Niin, paljonhan oli asekuntoisia miehiä kouluttamatta 1939. Syyksi sanottiin puolustusbudjetin niukkuutta ja punaisten epäluotettavuutta.
Poliittisista+syistä+ei+palveluksesta+vapautettu+kuin+kansalaisluottamusta+vailla+olevat.+Lisäksi+noin+1+500+miestä+kieltäytyi+kokonaan+asepalveluksesta.