Vähävaraiset ja työttömät ovat vain poliittinen lyömäase palkansaajille ja puolueille

Anonyymi-ap kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa nousee monesti eteen vähävaraiset ja työttömät ja heidän asemansa yhteiskunnassa. Se on tunnetusti heikko, johon vedotaan usein poliitikkojen ulostuloissa ja kansalaisten puheissa. Somessa kuten myös lehti- ja televisiohaastatteluissa työssäkäyvät kansalaiset ottavat kantaa vetoamalla kulloinkin vallassa olevaan hallitukseen vedoten vähävaraisten ja työttömien asemaan, kuten myös tekevät poliitikot puolueesta riippumatta. Esimerkkinä tästä on viime vuosien aikana vasemmistopuolueiden vetoomukset oppositiossa.

Todellisuudessa yksikään näistä ei ole köyhien puolella. Köyhät ovat heille itselleen vain lyömäase heidän omia etujaan vastustavia puolueita vastaan. Köyhät ovat asia, johon voi kätevästi vedota omassa politiikassa tai oman puolueensa hyväksi. Heidän ahdinkonsa on kätevää vedota sillä se herättää tunteita. Tosiasiassa tavalliset keskituloiset työssäkäyvätkin, jotka lehti- ja televisiohaastatteluissa kertovat olevansa vähävaraisten puolella, eivät sitä todellisuudessa ole. He saattavat itse luulla ja uskotella toisille että he ovat vähävaraisten puolella, mutta todellisuudessa he tekevät niin vain siksi, että heille itselleen tulisi hyvä mieli ja tunne että he ovat oikealla asialla, ja siksi että se lievittää heidän omaa ahdistustaan. Että he saavat itselleen mielihyvää hyvästä työstä ja mielipiteestä. He myös kokevat että asettumalla vähävaraisen puolelle he edesauttavat oman puolueensa menestymistä, joka myös esittää olevansa vähävaraisten asialla. Mutta se ei todellisuudessa ulotu vähävaraisiin saakka.

Jos nämä samat henkilöt kutsuttaisiin työviikon päätyttyä viikonloppuna talkoisiin vähävaraisten vuoksi, niin hyvin harva lähtisi. Tuskin yksikään. Tällöin he sanovat tehneensä jo osansa, ja sen ettei asia ole heidän ja vähävaraisten kuuluu hoitaa itse asiansa. Tai he kiusaantuneina sanovat, ettei aikaa nyt vain ole, jotta ikävästä tilanteesta pääsisi eroon. Vähävaraisten vuoksi toimiminen ei sitten enää kiinnostakaan kun se realisoituu mielipiteitä pidemmälle. Se johtuu myös siksi, että he eivät halua nähdä vähävaraisuutta paikanpäältä, sillä se on ikävää ja kiusallista. Useimmille ihmisille kun jokin asia on poissa silmistä, se on poissa mielestäkin.

Eli vähävaraiset ja työttömät ovat jokaiselle puolueelle ja työssäkäyvälle osalle vain ja ainoastaan kätevä lyömäase vastustajaa vastaan heidän omien etujen puolesta. Todellisuudessa vain harvoja kiinnostaa vähävaraisten hyvinvointi, ja vielä harvempi ryhtyy tekoihin joilla siihen on olemassa tarvittavat resurssit. Vähävaraiset ja työttömien kustannuksella pelataan häikäilemätöntä poliittista peliä omien etujen ajamiseksi. Kun vaalit on voitettu tai hävitty, heidät unohdetaan tyystin. Usein syytetään vähävaraisia tappiosta että syy on heidän; miksi he eivät äänestäneet oikein, miksi he valitsivat väärin jne. He voivat sanoa olevansa vähävaraisten puolella, mutta tosiasiassa heidän huolensa on vain heidän omaansa. Kansalaisten huoli on vain se, että kokevatko he olevansa oikean asian puolella, tai se että voittaako heidän oma puolueensa tukemalla näennäisesti vähävaraisia.

Jokaisen puolueen edustajat hallituksessa, niin oikeisto kuin vasemmisto, ovat osoittaneet etteivät he todellisuudessa välitä tavallisesta vähävaraisesta ihmisestä. Raha on ratkaiseva tekijä kun on tehtävä päätöksiä laeista ja politiikasta. Heille kuten myös heitä äänestäville työssäkäyville, vähävaraisten ääni on tärkeää vain vaaleissa. Sen jälkeen vähävaraiset unohdetaan. Sen vuoksi politiikka on vähävaraiselle täysin hyödytön niin kauan kuin hän on vähävarainen. Hänellä on teoriassa perustuslain mukaan samat oikeudet kuin muilla ja sama ihmisavo kuin muilla. Tämä on aivan oikein. Mutta todellisuudessa ja käytännössä yhteisö ja yhteiskunta on määritellyt heidän asemansa siten, ettei heillä ole todellista arvoa yhteiskunnassa muuten kuin hyväksikäytettyinä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä