Raamatun historiaa...

...vain tyypillisiä JT-virheitä aikamääristä :)

theos kirjoitti:

...vain tyypillisiä JT-virheitä aikamääristä :)

tuon lähteen lähinnä, jotta esim. Juhanip löytää sen nopeasti. Sieltä löytyy siis historialliset "perustelut" sille v.587/586eaa. Löytyy myös historialliset kyseenalaistukset sille 587/586eaa. Ja löytyy myös Raamatun perusteet v.607eaa. ja ne perusteet ovatkin mielenkiintoisia.

Kopioija kirjoitti:

tuon lähteen lähinnä, jotta esim. Juhanip löytää sen nopeasti. Sieltä löytyy siis historialliset "perustelut" sille v.587/586eaa. Löytyy myös historialliset kyseenalaistukset sille 587/586eaa. Ja löytyy myös Raamatun perusteet v.607eaa. ja ne perusteet ovatkin mielenkiintoisia.

...tietoa myös noista JT "todisteista", joten turhat löpinät voi niistä jo lopettaa ;)

Johdanto
Vartiotorni-seura (VT-seura) määrää Jehovan Todistajien (JT) teologisen opetuksen rungosta. Tulemme havaitsemaan, että tämä runko tukeutuu täysin vuoteen 1914. Jehovan Todistajien tämänhetkinen opetus on, että Jeesus Kristus sai kuninkuuden taivaissa vuonna 1914 ja alkoi hallita "vihollistensa keskellä" (Ps. 110:2). Myös viimeisten päivien sanotaan alkaneen tuona vuonna.

Marraskuun 1. päivän 1995 Vartiotornin ilmestymiseen asti VT-seura opetti, että jotkut vuoden 1914 tapahtumat nähneistä ihmisistä olisivat elossa ja näkisivät myös maailmanlopun. Kun tämä oppi kumottiin, vuoden 1914 merkittävyys pieneni. Silti monet pääopeista nojaavat vuoteen 1914:

VT-seura väittää, että vuonna 1919 Kristus valitsi JT:ien johdon, eli niin kutsutut "voidellut", toimimaan hänen ainoana tiedonvälityskanavanaan ihmisille. Tämä oppi perustuu siihen olettamukseen, että Kristus palasi vuonna 1914, tarkasti kaikki kristilliset ryhmät kolme ja puoli vuotta myöhemmin, salli VT-seuran johdon joutua "Babylonian vankeuteen" (oikeasti vankilaan) ja lopulta valitsi heidät vuonna 1919. Ilman vuotta 1914 VT-seuralla ei ole mitään erikoisasemaa suhteessaan Kristukseen.
JT:t väittävät, että ainoastaan he täyttävät Matt. 24:14 ennustuksen julistaessaan "hyvää uutista" koko asutussa maassa meidän aikanamme. Tämä "hyvä uutinen" on uutinen siitä, että Kristus alkoi hallita vuonna 1914 ja loppu tulisi "nopeasti". Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin JT:t ovat julistaneet väärää evankeliumia (Gal. 1:6-9).
JT:lla monien Raamatun kohtien tulkinta perustuu ajatukseen Kristuksen näkymättömästä läsnäolosta vuodesta 1914 lähtien. Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin myös heidän Raamatun tulkintansa ovat vääriä ja väitteet Jumalan ohjauksesta tulevat todistetuksi vääräksi.
Ei ole mitään todisteita siitä, että meidän ajallamme olisi mitään Raamatullista erikoismerkitystä jos opetus vuodesta 1914 ei perustu totuuteen.
Jopa oppi kahdesta erilaisesta pelastuvien joukosta, joka on JT:ien oma Raamatun tulkinta, on oikeastaan riippuvainen vuodesta 1914. VT-seura väittää, että "suuren joukon" (ei-voidellut, joilla on odote elää maan päällä) "kokoaminen" alkoi vuonna 1935 ja tämä tapahtui vasta "lopun aikojen" alkamisen jälkeen. Myös tämä outo oppi kumoutuu, jos vuosi 1914 ei perustu totuuteen.
JT:t väittävät, että liikkeen perustaja, Charles T. Russell, ennusti vuoden 1914 tapahtumat jo 1870-luvulta lähtien. Tätä käytetään pääasiallisena todisteena siitä, että Russell toimi Jumalan ohjaamana.

"Pakanain ajat" - Opin historia
On totta, että vuodella 1914 oli tärkeä osuus Russellin aikalaskelmissa. Hän ennusti tuoksi vuodeksi maailmanloppua ja Jumalan valtakunnan täyttä perustamista maan päälle. Näin ei tietenkään käynyt, mutta JT:t kuitenkin väittävät, että jotakin tärkeää tapahtui samaan aikaan kun I maailmansota syttyi.

Mitä ajanlaskun todisteita Russell sitten käytti? Perusteet aikalaskelmilleen hän lainasi täysin adventisti Nelson Barbourilta. Heillä oli pitkä lista päivämääriä, joista yksi oli 1914.

Barbour rakensi kaikki perustelunsa yhtenäiseen Raamatun aikalaskelmaan, jossa Adamin luominen oli ajoitettu vuoteen 4127 eKr. Barbour (ja Russell) ajatteli, että numeroita sisältävät monet Raamatun jakeet olivat "koodattuja" viestejä Jumalalta, joista saisi selville erilaisten tapahtumien päivämäärät.

Yksi näistä teksteistä on Danielin 4. luku. Siinä profeetta Daniel sanoo kuningas Nebukadnessarille:

Dan. 4:22 "Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta ("seitsemän aikaa", Uuden Maailman käännös [UM], Dan. 4:25) vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo." [KR92]

Jostakin syystä Barbour (ja JT:t nykyään) tulkitsevat tämän Raamatun kohdan tarkoittavan jotakin muuta kuin vuosia, jotka Nebukadnessar vietti mielisairaana. UM käyttää termiä "aika" myös Ilm. 12:6,14 käännöksissään. Jakeet tulkitaan siten, että kolme ja puoli aikaa vastaa 1260 päivää. Yksi "aika" määritellään 360 päiväksi ja vastaavasti 7 aikaa on 2520 päivää. Sitten VT-seura vetoaa "päivä vuotta kohden" -sääntöön, joka perustuu 4. Moos. 14:34 ja Hes. 4:6 (mielenkiintoisesti sääntö ei olekaan enää voimassa tulkittaessa Ilmestyksen 12. lukua!) ja saa tulokseksi 2520 vuotta.

Mutta mikä tapahtuma kesti 2520 vuotta? Ilman sen enempiä todisteita Barbour sovelsi tämän ajan koskemaan Jeesuksen ennustusta Jerusalemin tuhosta, joka tapahtui vuonna 70 jKr.:

Luuk. 21:24 "Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika ("kansojen määräajat", UM) täyttyy."

Huolimatta siitä tosiasiasta, että Jeesuksen sanojen mukaan "pakanain ajat" / "kansojen määräajat" alkavat silloin kun Jerusalem tuhoutuu tulevaisuudessa, Barbour esitti, että "pakanain ajat" alkoivat Jerusalemin joutuessa babylonialaisten alaisuuteen jo vuosisatoja aikaisemmin, kuningas Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena (Jer. 52:12). Milloin oli tämä hallitusvuosi?

Barbour sanoi Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 606 eKr.

Laskettaessa 2520 vuotta eteenpäin vuodesta 606 eKr. päädytään vuoteen 1914 jKr., eikö niin?

Väärin.

Barbour oli, kuten Russellkin, varsin tietämätön ajanlaskusta ja historiasta. Kun nykyisin käytössä oleva kalenteri (juliaaninen, myöhempien parannusten jälkeen gregoriaaninen) tehtiin, niin käytössä ei ollut 0-vuotta, joten vuotta 1 eKr. seurasi 1 jKr. 2520 vuotta laskettuna vuodesta 606 eKr. antaa tulokseksi 1915, jota Russell itseasiassa käyttikin jonkin aikaa vuoden 1914 sijasta. Mutta sitten I maailmansota alkoi 1914. Russell oli ennustanut jotakin tapahtuvaksi vuonna 1914, ja koska jotakin tosiaan tapahtui niin Russell ajatteli olleensa oikeassa. Russell "unohti" 0-vuoden ja vaihtoi aikalaskelmansa osoittamaan takaisin vuoteen 1914.

Ennemmin tai myöhemmin tämä virhe piti kuitenkin korjata. Miten? Jerusalemin tuhoa muutettiin yhdellä vuodella vuodesta 606 eKr. vuoteen 607 eKr. Tämä on helppoa tehdä paperilla.

VT-seuran kirja Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä! (1988) lainaa Barbourin vanhaa kirjasta sivulla 105:

"'Vuonna 606 eKr. Jumalan valtakunta päättyi, otsaripa otettiin pois ja koko maapallo luovutettiin pakanoille. 2520 vuotta vuodesta 606 eKr. päättyivät vuonna 1914 jKr.' - The Three Worlds, julk. 1877, s. 83."

Alaviite jatkaa:

"Onneksi nuo raamatuntutkijat eivät olleet tajunneet, että 'eKr.':n ja 'jKr.':n välillä ei ole nollavuotta. Kun tutkimukset tekivät myöhemmin tarpeelliseksi oikaista vuosi 606 eKr. vuodeksi 607 eaa., tuo nollavuosi poistettiin samalla, joten vuotta '1914 jKr.' koskeva ennustus piti yhä paikkansa. - Ks. Jehovan todistajien vuonna 1943 (suom. 1945) julkaisemaa kirjaa "Totuus on tekevä teidät vapaiksi", s. 243, 244."

Varsin vaikuttavaa, vai mitä? "Onneksi" - Jumalan ohjauksessa - he olivat tehneet kaksi virhettä, jotka kumosivat toisensa!

Mitä oli se uusi "tutkimus", joka siirsi Jerusalemin tuhoutumisen päivämäärää? Sellaista tutkimusta ei tietenkään ollut. VT-seuran kirjallisuudesta ei löydy mitään todisteita tälle uudelle päivämäärälle.

Päivämäärän siirtäminen oli tarpeellista ainoastaan pitämään vuosi 1914 paikallaan, jonka varassa kaikki muut VT-seuran oppirakennelmat lepäävät.

Tosiasia on, että Jerusalem joutui babylonialaisten valtaan vuonna 587 eKr. eikä 607. Barbourin ja Russellin tietämättömyys ajanlaskusta ja historiasta on aiheuttanut VT-seuralle melkoisen ongelman. VT-seuran usein lainaama lähdeteos The Encyclopedia Britannica sanoo asiasta seuraavasti (vapaa käännös):

"Vuonna 587/586 eaa. kaupunki ja sen temppeli tuhottiin perusteellisesti Nebukadnessarin toimesta ja pakkosiirtolaisuus alkoi. Se [pakkosiirtolaisuus] loppui vuonna 538 eaa., kun Babylonian vallannut persialainen Kyyros Suuri antoi juutalaisten palata maahansa Serubbabelin, Daavidin sukuhaaraan kuuluvan miehen, johdolla."

VT-seura tunnustaa olevansa yksin väittäessään Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 607 eKr. Syyksi tarjotaan kuitenkin selitystä siitä, että ainoastaan he tukeutuvat täysin Raamattuun "maallisten" tietolähteiden sijasta.

Kirjan Tulkoon sinun valtakuntasi (1981) sivulla 187 sanotaan:

"Raamattuun uskovat kristityt ovat kerran toisensa jälkeen havainneet, että sen sanat kestävät runsaan kritiikin kokeen ja että ne on todistettu täsmällisiksi ja luotettaviksi. He ymmärtävät, että koska se on Jumalan henkeytetty sana, sitä voidaan käyttää mittakeppinä arvioitaessa maallista historiaa ja maallisia näkemyksiä."

Tämä kuulostaa kristitystä varmasti mukavalta, mutta onko se totta? Pitääkö VT-seura Raamattua tosiaan "täsmällisenä ja luotettavana"? Käyttävätkö he Raamattua mittapuunaan?

Opettaako Raamattu Jerusalemin tuhoutuneen vuonna 607 eKr?
Raamattu ei sisällä mitään absoluuttisia/kiistattomia päivämääriä, koska nykyisin käyttämäämme kalenteria ei ollut keksitty vielä Vanhan Testamentin kirjoittamisen aikoihin. Tästä syystä ei ole mahdollista määritellä tapahtumien ajankohtia suoraan. Sen sijaan Raamattu antaa monia suhteellisia (toisiin tapahtumiin liittyviä) päivämääriä.

Esimerkiksi:

Dan. 1:1 "Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen."

Tämän jälkeen seuraa selostus siitä, kuinka temppelin pyhät esineet vietiin Babyloniaan ja joitakin merkittäviä israelilaisia - heidän joukossaan Daniel - otettiin vangiksi. Jerusalemia ei tuhottu vielä tässä vaiheessa. Samalla tavoin löydämme Dan. 2:1 tapahtuman, jonka ajankohta oli Nebukadnessarin toinen hallitusvuosi. Loogisesti päätellen tämä tarkoittaa sitä, että Danielin ja muiden pakkosiirto tapahtui Nebukadnessarin hallinnon valtaannousuvuotena (teoreettisesti tämä on 1. vuosi, mutta kuten Dan. 1:5 osoittaa, niin kolmen vuoden opetusjakso tapahtui Dan. 1:1 ja 2:1 välisenä aikana).

Näin tapahtumia siis kirjattiin raamatullisina aikoina. Mikäli me pystymme määrittämään kuninkaiden hallitusajat, tässä tapauksessa siis Jojakimin ja Nebukadnessarin, niin me pystymme määrittämään myös muiden tapahtumien ajankohdat.

Mikä tahansa ajanlaskun määrittäminen tarvitsee siis tuekseen jotakin Raamatusta riippumatonta todistelähdettä. Ainoastaan suhteelliset päivämäärät saadaan itse Raamatusta. Tarkastelemme myöhemmin sitä, kuinka nämä päivämäärät voidaan saada selville.

Puolustaako Vartiotorni-seura Raamatun aikajärjestystä?
Kuten olemme nähneet, VT-seura väittää noudattavansa Raamattua ja puolustavansa sitä kritiikkiä vastaan. Onko tämä totta? Ehkä toisinaan, mutta ei tässä tapauksessa.

Huomasimme kuinka Dan. 1:1 kertoo Nebukadnessarin ottaneen vankeja Jerusalemista Jojakimin kolmantena hallitusvuotena (kts. valtaannousuvuosi-järjestelmä).

Vartiotornin aikajärjestyksen mukaan tämä ei ole mahdollista.

VT-seuran julkaisema Raamatun tietosanakirja Insight on the Scriptures sanoo 1. osan sivulla 1269:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Danielin 1:1:ssä Daniel selvästi viittaa Jojakimin kolmanteen hallitusvuoteen Babylonian alaisena vasallikuninkaana/sijaishallitsijana. Se ei voinut olla Jojakimin 11-vuotisen Juudan hallituskauden 3. vuosi, koska tuolloin Jojakim ei ollut Babylonian alainen, vaan Egyptin farao Nekon alainen vasallikuningas." "Evidently it is to this third year of Jehoiakim as a vassal king under Babylon that Daniel refers at Daniel 1:1. It could not be Jehoiakim's third year of his 11-year reign over Judah, for at that time Jehoiakim was a vassal, not to Babylon, but to Egypt's Pharaoh Necho."

"Selvästi", he sanovat. Henkilö joka ei ole hyvin perillä Raamatusta saattaa pitää mahdollisena, että Daniel viittaa "kolmanteen hallitusvuoteen" laskien jostakin kuninkaan hallituskauden erikoistapahtumasta. Mutta kun tiedämme miten aikaa laskettiin noina päivinä, niin ymmärrämme tämän olevan erittäin epätodennäköistä. Otetaanpa esimerkki: Olisiko mahdollista, että joku nykypäivänä elävä ihminen määrittelisi II maailmansodan alkaneeksi vuonna 1869 ainoastaan siksi, että hänen mielestään Jerusalemin kukistuminen roomalaisten käsissä (70 jKr.) olisi mielenkiintoisempi tapahtuma aloittaa vuosikalenteri kuin Kristuksen (oletettu) syntymä? Jos Daniel olisi antanut vastaavan oudon lausunnon, olisi hän ymmärtänyt, että muut käsittäisivät hänet varmasti väärin. Sitäpaitsi Daniel, kuten monet muutkin Raamatun kirjoittajat, käyttää toistuvasti tätä samaa päiväystyyliä (Dan. 7:1; 8:1; 9:1; 10:1; 11:1).

Dan. 2:1 kertoo profeetan selittäneen Nebukadnessarin unet hänen 2. vuotenaan. Jälleen kerran VT-seuran täytyy turvautua melkoiseen akrobatiaan, kun teksti selvästi kuuluu "Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar...", eikä epäselvyyksiä pitäisi syntyä.

Kieltäytyminen laittamasta Raamattua opinkappaleiden edelle tulee erityisen nololla tavalla esiin kirjassa Tulkoon sinun valtakuntasi, joka yrittää kumota VT-seuran aikalaskelmia vastaan esitetyn kritiikin. Sivulla 188 he yrittävät kumota Berossoksen babylonialaisten aikakirjojen arvon:

"Vaikka Berossos väittääkin Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja valtaannousunsa vuonna, niin mitkään nuolenpääkirjoitukset eivät tue sitä."

Eikö olekin hämmästyttävää huomata, että vain muutamia kappaleita sen jälkeen kun VT-seura mainostaa itseään Raamatun ainoaksi puolestapuhujaksi, he tarkoituksellisesti kieltäytyvät tunnustamasta sitä, että Raamattu itse, Danielin kirjassa, kannattaa Berossosta VT-seuran aikalaskelmia vastaan?

Nämä eivät ole ainoita esimerkkejä. Profeetta Sakarja tuo esiin kaikkein pahimman iskun VT-seuran aikalaskelmia vastaan.

Sak. 1:7 "Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle."

Tällä kertaa VT-seura on muiden lähteiden kanssa samaa mieltä siitä, että tapahtuma ajoittuu helmikuuhun 519 eKr. Käyttäähän VT-seuran vuosi 607 Kyyroksen hallituskautta eräänlaisena kiinnepisteenä, joten olisi epäviisasta kieltää tätä.

Mitä profeetta Sakarja näki ja kuuli?

Sak. 1:12 "Sen kuultuaan enkeli lausui: 'Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta.'"

Kyllä, 70 vuotta Jumala oli ollut vihoissaan Juudan kaupungeille. Tämä vie meidät vuoteen 589 eKr. VT-seuran aikajärjestyksen mukaan mitään merkittävää ei tapahtunut tuona vuotena. Kuitenkin vakiintuneen aikajärjestyksen mukaan tämä oli se vuosi, jona Nebukadnessar aloitti Jerusalemin piirityksen (2. Kun. 25:1; Hes. 24:1,2; Jer. 52:4).

Sitä paitsi olisi ollut merkityksetöntä enkelin sanoa, että kaupungit olivat olleet vihan alaisena "seitsemänkymmentä vuotta", jos tämä ajanjakso alkoi kahdeksantoista vuotta pääkaupungin täydellisen tuhoutumisen jälkeen! Toisaalta jos enkeli puhui seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksosta vuosien 607 ja 537 eKr. välillä - kuten JT:t epäilyksettä väittävät - niin miksi enkeli kysyisi "kuinka kauan kestää"? Nämä sanat osoittavat, että siinä vaiheessa "vihastumisen" ajanjakso ei ollut vielä päättynyt. Ja koska ajanjakso jatkui edelleen, sen on täytynyt alkaa jollakin merkittävällä tapahtumalla vuonna 589 eKr.

Kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi, Sakarja tarjoilee vielä kohtalokkaamman iskun VT-seuran aikalaskelmille:

Sak. 7:1-5 "Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: 'Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?' Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 'Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?'"

Näiden jakeiden aikajärjestykseen liittyvät todisteet ovat hämmästyttävät ja antavat runsaasti tietoa. Jopa VT-seuran kirjallisuudessa myönnetään, että tapahtumat, joiden vuoksi juutalaiset surivat ja paastosivat, on selvästi merkitty Raamattuun. He olivat paastonneet viidennessä kuussa: "Paastoa vietettiin ilmeisesti tuon kuukauden (aabin) kymmenentenä päivänä sen muistoksi, että Nebukadnessarin henkivartioston päällikkö Nebusaradan sinä päivänä, kahden päivän tarkastuksen jälkeen, poltti poroksi Jerusalemin kaupungin ja sen temppelin", kuten sanotaan VT-seuran kirjassa Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta! sivulla 232. He paastosivat myös seitsemännessä kuussa: "Yksi näistä oli seitsemännen kuukauden (tisrin) kolmantena päivänä käskynhaltija Gedaljan salamurhan muistoksi, Gedaljan, joka kuului kuningas Daavidin kuninkaalliseen sukuun ja josta Nebukadnessar oli tehnyt maan käskynhaltijan niitä köyhiä juutalaisia varten, joiden sallittiin jäädä maahan Jerusalemin tuhon jälkeen." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 232).

Tämä johtaa VT-seuran ilmeiseen ongelmaan, koska he väittävät tämän tapahtuneen vuonna 607 eKr. Marraskuu 518 eKr. (Dareioksen neljäs hallitusvuosi), jolloin Sakarja sai näkynsä, on 90 vuotta 607 eKr. jälkeen. VT-seura myöntää, että seitsemänkymmenen vuoden suruaika alkoi kun Jerusalem tuhottiin. Edellä oleva Raamatun kohta osoittaa erittäin selvästi, että seitsemänkymmentä vuotta osuvat vuoteen 518 eKr. Israelilaiset kysyivät pitäisikö heidän jatkaa (vuosittaista) paastoamistaan. Jos he olisivat lopettaneet sen kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, tässä kysymyksessä ei olisi ollut mitään järkeä. UM käyttää Sak. 1:12 sanamuotoa "nämä seitsemänkymmentä vuotta" ("these seventy years") sen sijaan, että käytettäisiin sanamuotoa "ne seitsemänkymmentä vuotta" ("those seventy years"). Jälkimmäinen olisi ollut sanavalinta, jos ajanjakso olisi loppunut jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin (Sak. 7:5 RSV käännöksen mukaan sanoo "for these seventy years", NIV sanoo "for the past 70 years").

Kuinka VT-seura vastaa tähän aikajärjestystään koskevaan vakavaan vastaväitteeseen? Sakarjan 1. luvussa esiintyvään enkeliin liittyen he sanovat:

"Tarkoittiko enkeli siis sitä, että nuo seitsemänkymmentä vuotta eivät olleet vielä päättyneet tai että ne olivat päättyneet aivan äsken? Se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 129; lihavointi lisätty)

Todellakin! Jokainen historian tutkija ja Raamatun selitysteos, joiden tukena on tuhansia nuolenpääkirjoituksia, muinaisia asiakirjoja ja kaiverruksia, toteaa että vuosi 586/7 eKr. on Jerusalemin tuhon oikea päivämäärä. Sitten kun Jumala ja Jumalan enkeli sanovat saman asian profeetta Sakarjan kautta, niin VT-seura hävyttömästi toteaa, että "se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa".

Lisäesimerkit tuskin ovat enää välttämättömiä osoittamaan sitä millä tavoin VT-seura tukeutuu Raamattuun.

Tutkitaanpa kuitenkin vielä niitä perusteluja, joita VT-seura käyttää vuoden 607 eKr. tueksi.

Babylonian 70 vuotta
Saadakseen vastapainoa runsaille aikajärjestystään vastaan puhuville todisteille, VT-seura vetoaa joihinkin Raamatun kirjoituksiin. Tulkoon sinun valtakuntasi sanoo sivulla 187-8:

"Profeetta Jeremia ennusti, että babylonialaiset tuhoaisivat Jerusalemin ja tekisivät kaupungin ja maan autioksi. (Jer. 25:8,9) Hän lisäsi: 'Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.' (Jer. 25:11) Nuo 70 vuotta kuluivat umpeen, kun Kyyros Suuri (Raamatussa Koores) ensimmäisenä vuotenaan vapautti juutalaiset, ja he palasivat kotimaahansa. (2. Aik. 36:17-23) Me uskomme, että totuudenmukaisin tulkinta Jeremian 25:11:stä ja muista raamatunkohdista on, että nuo 70 vuotta alkoivat babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin ja jättäessä Juudan maan autioksi."

Jeremian 70 vuotta on tässä kohden sovellettu täysin ajanjaksoon, joka alkoi Nebukadnessarin tuhottua Jerusalemin ja päättyi juutalaisten saadessa luvan palata Babyloniasta takaisin omaan maahansa. Babylonian joutuminen Kyyroksen valtaan tapahtui vuonna 539 eKr. Tämä asia on kiistaton. VT-seura sanoo, että juutalaiset palasivat kotimaahansa vuonna 537 eKr. Tämä on mahdollista, vaikkakin 538 eKr. on todennäköisempi vuosi. VT-seura väittää, että tästä johtuen Jerusalem tuhoutui 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eKr.

Seitsemänkymmentä vuotta on Jeremian käyttämä profeetallinen ajanjakso, joten on luonnollista tutkia ensin miten tätä ilmaisua on käytetty hänen kirjassaan. Ensimmäinen maininta on Jer. 25:11, kuten yllä olevasta voidaan nähdä. Teksti ei kuitenkaan sano sitä, mitä VT-seura väittää sen sanovan.

Jer. 25:11 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta."

Huomaamme heti, että Jeremia ei missään kohdin sano Jerusalemin olevan autiona seitsemääkymmentä vuotta. Nämä seitsemänkymmentä vuotta olivat palveluksen aikaa, eivätkä autioitumisen. Vaikka tekstiyhteys puhuukin autioitumisesta, seitsemänkymmentä vuotta soveltuvat pelkästään palvelusaikaan. Edellä lainatun Tulkoon sinun valtakuntasi -kirjan teksti jättää tämän täysin huomioimatta. Lisäksi palvelusaika ei rajoittunut israelilaisiin, vaan "nämä kansat" luonnollisesti sisältävät useimmat, ellei kaikki, Syyrian-Palestiinan alueella eläneet kansat.

Mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan "seitsemänkymmentä vuotta"? Luonnollisesti ilmaisu voi viitata tarkalleen 70 vuoden ajanjaksoon, eikä esim. 71 tai 69 vuoteen. Tällä tavoin se on ymmärretty VT-seurassa ja siinä he ovat mitä luultavimmin oikeassa.

Kuitenkin yhtä hyvin tämä saattaa olla pyöristetty numero ja soveltua likimääräiseen ajanjaksoon. Yksi esimerkki on Ps. 90:10 teksti: "Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä." Tämän tekstin perusteella tuskin kukaan väittää, että ihmisen iän pituus on tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Jes. 23:15 osoittaa, että "seitsemänkymmentä vuotta" samaistetaan "yhden kuninkaan eliniän" kanssa, joka luonnollisesti on arvio. Tämä Jeremiankin tietämä periaate saattaa yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että hän sanoi kansojen palvelevan Babyloniaa elinikänsä, eli noin seitsemänkymmentä vuotta.

"Nämä kansat" aloittivat Nebukadnessarin palvelemisen viimeistään vuonna 605 eKr., jolloin - kuten olemme nähneet - hän otti jopa vankeja ja sotasaalista Jerusalemista. Samana vuonna Nebukadnessar kukisti farao Nekon (Jer. 46:2) ja siitä lähtien alueen kansat joutuivat maksamaan veroa Babylonian kuninkaalle. Aikakausi loppui äkisti vuonna 539 eKr., kun Kyyros kukisti Babylonian. Näin ollen palveluksen aika oli 66 vuotta, joka pyöristettynä on 70.

On kuitenkin mahdollista soveltaa seitsemänkymmenen vuoden ajanjakso alkaneeksi vuodesta 609 eKr., joka antaisi tulokseksi tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Tuona vuonna kukistui Harran, ja Assyrian kuningaskunta oli tällä alueella selvästi joutunut luovuttamaan valta-asemansa Babylonialle. Niinpä vuonna 609 eKr. "näiden kansojen" hallinta siirtyi Assyrialta Babylonialle. Jotkut kansat joutuivat Babylonian alaisuuteen heti, mutta toiset seurasivat nopeasti perässä. [Alaviite 1]

Ei ole kuitenkaan mahdollista tietää aivan tarkasti mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan. Huomaa kuitenkin, että valitsimmepa seitsemänkymmenen vuoden tulkinnaksi mitä tahansa, niin "kaikkein luonnollisin tapa lukea" Jer. 25:11 antaa seitsemänkymmenen vuoden päättymisvuodeksi 539 eKr., jolloin Kyyros valloitti Babylonian. Lisäksi näiden vuosien alkamisella ei ollut mitään tekemistä Jerusalemin tuhoutumisen kanssa, vaan ne liittyvät Babylonian johtoaseman saavuttamiseen.

Jeremia mainitsee seitsemänkymmentä vuotta toisessakin jakeessa.

Jer. 29:10 "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne."

Jer. 29:10 "Sillä näin on Jehova sanonut: Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa (engl. at Babylon) minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät takaisin tähän paikkaan." [UM]

Tässä kohdin UM osoittaa puolueellisuutensa VT-seuran tulkintojen puolesta. On kuitenkin huomattava, että puhuttaessa "seitsemästäkymmenestä vuodesta", tämä on ainoa kohta jossa UM:n tulkinta on kiistanalainen.

Huomioonottamatta vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä ja sen perusteella tehtyjä uudempia käännöksiä, UM on täysin yksin kääntäessään tämän kohdan "at Babylon" ("Babylonissa").

Kaikissa muissa käsiimme saamissa käännöksissä tekstissä sanotaan "for Babylon" ("Babylonian") tai samansuuntaisesti:

Jer. 29:10 "For thus says the LORD: When seventy years are completed for Babylon, I will visit you, and I will fulfil to you my promise and bring you back to this place." [RSV]

Carl Olof Jonsson lähetti kirjeen useille pohjoismaissa tunnustetuille heprean kielen tutkijoille ja kysyi heiltä mikä oli tässä kohdassa käytetyn hepreankielisen ilmauksen "LeBabel" tarkka merkitys. Poikkeuksetta he sanoivat, että käännös "for Babylon" ("Babylonin") oli oikea. Nämä tutkijat olivat tri. Seth Erlandson Uppsalasta, tri. Hans M. Berstad, prof. Tryggve Mettinger ja tri. Tor Magnus Amble. Tässä kysymyksessä heprean tutkijat ovat yksimielisiä, minkä pitäisi tulla selväksi siitä tosiasiasta, että jokainen moderni Raamatun käännös käyttää tätä käännöstapaa.

Lisähuomautuksena sanottakoon, että ei ole mahdollista tulkita tekstiä siten, että se tarkoittaisi seitsemänkymmenen vuoden jaksoa alkaen Jerusalemin tuhosta ja päättyen juutalaisten vapauttamiseen Babyloniasta Kyyroksen toimesta. Jakeen tekstiyhteys osoittaa sen olevan osa Jeremian kirjoittamaa kirjettä niille, jotka otettiin Jerusalemista vangeiksi toisessa (kaikkiaan kolme) pakkosiirrossa (2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10).

Tämä tapahtui kymmenen vuotta ennen Jerusalemin tuhoa.

Kirjeessään (Jer. 29:9-11) Jeremia kertoo vangituille, että heidän pitäisi asettua Babyloniaan asumaan eikä odottaa nopeaa paluuta niin kuin muutamat väärät profeetat olivat ennustaneet. He pysyisivät Babyloniassa kunnes "Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet". Vasta sitten he palaisivat.

Tämä olisi järkeenkäypää vain jos seitsemänkymmentä vuotta olisivat jo alkaneet.

Tätä Jer. 29:10 tulkintaa kannattaa tri. Avigdor Orr:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Hepreankielisen alkutekstin merkitys voitaisiin siksi tulkita seuraavasti. 'Kun Babylonian (hallinnon) seitsemänkymmentä vuotta ovat täynnä, jne.' Tässä laskettu seitsemänkymmentä vuotta viittaa selvästi Babyloniaan eikä juutalaisiin tai heidän vankeuteensa. He tarkoittavat Babylonian hallinnon seitsemääkymmentä vuotta, jonka lopussa tapahtuu pakkosiirtolaisten vapautus." [Alaviite 2] "The sense of the Hebrew original might even be rendered thus: 'After seventy years of (the rule of) Babylon are accomplished, etc.' The seventy years counted here evidently refer to Babylon and not to the Judeans or to their captivity. They mean seventy years of Babylonian rule, the end of which will see the redemption of the exiles."

Jos seitsemänkymmentä vuotta alkaisivat vasta myöhemmin, eli kymmenen vuotta Jeremian kirjoittamien sanojen jälkeen, tarkoittaisi se sitä, että Jumala oli jo päättänyt Jerusalemin joutuvan tuhottavaksi. Tässä tapauksessa Jeremian myöhemmillä varoituksilla ei olisi ollut mitään merkitystä:

Jer. 38:17,18 "Jeremia sanoi Sidkialle: 'Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon. Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään.'"

Jos Jumala olisi päättänyt polttaa kaupungin jo kymmenen vuotta aikaisemmin kuin se tapahtui, tuollainen varoitus olisi ollut turha. Joonan kirjasta löytyvä esimerkki osoittaa meille, että Jumala muuttaa suunnitelmiaan silloin kun katumusta esiintyy.

Olemme huomanneet, että Jeremia ei milloinkaan puhu seitsemästäkymmenestä vuodesta liittyen Jerusalemin tuhoon. Pitäkäämme tämä mielessä tutkiessamme kahta seuraavaa viitettä, joissa Daniel ja Esra soveltavat näitä sanoja. Luonnollisesti minkään näiden tekstien tulkinta ei saa olla ristiriidassa Jeremian itsensä sanojen kanssa.

Profeetta Daniel koki Jeremian ennustuksen dramaattisen täyttymyksen. Hän saattoi mahdollisesti olla niiden juutalaisten vankien joukossa, jotka saivat Jeremian kirjeen (Jer. 29:4-14). Ainakin hän tiesi tämän kirjeen sisällöstä, joka lupasi paluuta pyhään maahan Babylonian seitsemänkymmenen hallitusvuoden jälkeen.

Kun Babylonian kuningas näki seinälle ilmestyvän kirjoituksen eräänä yönä vuonna 539 eKr., oli mahtavan Babylonian valtakunnan aika lopussa. Daniel tulkitsi nämä arvoitukselliset kirjoitukset:

Dan. 5:25-28 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'* Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaaalla punnittu ja kevyeksi havaittu. 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."

* Kirkkoraamatun alaviite: "5:25 Teksti on arvoituksellinen, koska se on kaksimerkityksinen. Painoyksikköjen nimet mina, mina (mene, mene) sekeli (tekel) ja puoli sekeliä (u-feres) voidaan arameassa tulkita: laskettu, laskettu, punnittu, jaettu."

Kyllä, Jumala oli "laskenut kuninkuuden päivät" babylonialaisten valtakunnalle. Tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen kun babylonialaiset voittivat assyrialaiset, kuningas Kyyroksen alaisuudessa olleet meedialaiset ja persialaiset pistivät lopun babylonialaisten hallituskaudelle. Daniel lopettaa: "Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin" (jae 30).

Ei ole epäilystäkään siitä, että tässä viitattiin Jeremian ennustuksiin. Tietenkin tämä "päivien laskeminen" paljastettiin jo etukäteen eikä sitä pidetty salassa:

Aamos 3:7 "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille."

Huomaa Jeremian kuvailema tapahtumien järjestys:

Jer. 25:11,12 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut, minä vaadin Babylonian kuninkaan ja hänen kansansa tilille rikoksistaan, sanoo Herra."

Ensin täytyi seitsemänkymmenen vuoden kulua, ja vasta sitten Babylonian kuningas vaadittaisiin tilille. VT-seuran tulkinnan mukaan seitsemänkymmentä vuotta loppuivat kaksi vuotta kuninkaan tilille vaatimisen jälkeen. Kuka tahansa voi helposti huomata tämän olevan ristiriidassa tekstin kanssa.

Babylonian vankeudessa olleet juutalaiset olivat epäilemättä kiitollisia Babylonian valtakunnan lopusta. He tiesivät, että tämän täytyisi tapahtua ennen kuin he pääsisivät palaamaan Jerusalemiin ja uudelleenrakentamaan temppeliä ja kaupunkia. Sitten he palaisivat, niin kuin Jeremia oli sanonut. Jumala oli luvannut: "Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne." (Jer. 29:10)

Tämän Daniel ymmärsi, kun hän alkoi tutkia näitä ennustuksia heti Babylonian kukistumisen jälkeen:

Dan. 9:2 "hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli

theos kirjoitti:

...tietoa myös noista JT "todisteista", joten turhat löpinät voi niistä jo lopettaa ;)

Johdanto
Vartiotorni-seura (VT-seura) määrää Jehovan Todistajien (JT) teologisen opetuksen rungosta. Tulemme havaitsemaan, että tämä runko tukeutuu täysin vuoteen 1914. Jehovan Todistajien tämänhetkinen opetus on, että Jeesus Kristus sai kuninkuuden taivaissa vuonna 1914 ja alkoi hallita "vihollistensa keskellä" (Ps. 110:2). Myös viimeisten päivien sanotaan alkaneen tuona vuonna.

Marraskuun 1. päivän 1995 Vartiotornin ilmestymiseen asti VT-seura opetti, että jotkut vuoden 1914 tapahtumat nähneistä ihmisistä olisivat elossa ja näkisivät myös maailmanlopun. Kun tämä oppi kumottiin, vuoden 1914 merkittävyys pieneni. Silti monet pääopeista nojaavat vuoteen 1914:

VT-seura väittää, että vuonna 1919 Kristus valitsi JT:ien johdon, eli niin kutsutut "voidellut", toimimaan hänen ainoana tiedonvälityskanavanaan ihmisille. Tämä oppi perustuu siihen olettamukseen, että Kristus palasi vuonna 1914, tarkasti kaikki kristilliset ryhmät kolme ja puoli vuotta myöhemmin, salli VT-seuran johdon joutua "Babylonian vankeuteen" (oikeasti vankilaan) ja lopulta valitsi heidät vuonna 1919. Ilman vuotta 1914 VT-seuralla ei ole mitään erikoisasemaa suhteessaan Kristukseen.
JT:t väittävät, että ainoastaan he täyttävät Matt. 24:14 ennustuksen julistaessaan "hyvää uutista" koko asutussa maassa meidän aikanamme. Tämä "hyvä uutinen" on uutinen siitä, että Kristus alkoi hallita vuonna 1914 ja loppu tulisi "nopeasti". Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin JT:t ovat julistaneet väärää evankeliumia (Gal. 1:6-9).
JT:lla monien Raamatun kohtien tulkinta perustuu ajatukseen Kristuksen näkymättömästä läsnäolosta vuodesta 1914 lähtien. Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin myös heidän Raamatun tulkintansa ovat vääriä ja väitteet Jumalan ohjauksesta tulevat todistetuksi vääräksi.
Ei ole mitään todisteita siitä, että meidän ajallamme olisi mitään Raamatullista erikoismerkitystä jos opetus vuodesta 1914 ei perustu totuuteen.
Jopa oppi kahdesta erilaisesta pelastuvien joukosta, joka on JT:ien oma Raamatun tulkinta, on oikeastaan riippuvainen vuodesta 1914. VT-seura väittää, että "suuren joukon" (ei-voidellut, joilla on odote elää maan päällä) "kokoaminen" alkoi vuonna 1935 ja tämä tapahtui vasta "lopun aikojen" alkamisen jälkeen. Myös tämä outo oppi kumoutuu, jos vuosi 1914 ei perustu totuuteen.
JT:t väittävät, että liikkeen perustaja, Charles T. Russell, ennusti vuoden 1914 tapahtumat jo 1870-luvulta lähtien. Tätä käytetään pääasiallisena todisteena siitä, että Russell toimi Jumalan ohjaamana.

"Pakanain ajat" - Opin historia
On totta, että vuodella 1914 oli tärkeä osuus Russellin aikalaskelmissa. Hän ennusti tuoksi vuodeksi maailmanloppua ja Jumalan valtakunnan täyttä perustamista maan päälle. Näin ei tietenkään käynyt, mutta JT:t kuitenkin väittävät, että jotakin tärkeää tapahtui samaan aikaan kun I maailmansota syttyi.

Mitä ajanlaskun todisteita Russell sitten käytti? Perusteet aikalaskelmilleen hän lainasi täysin adventisti Nelson Barbourilta. Heillä oli pitkä lista päivämääriä, joista yksi oli 1914.

Barbour rakensi kaikki perustelunsa yhtenäiseen Raamatun aikalaskelmaan, jossa Adamin luominen oli ajoitettu vuoteen 4127 eKr. Barbour (ja Russell) ajatteli, että numeroita sisältävät monet Raamatun jakeet olivat "koodattuja" viestejä Jumalalta, joista saisi selville erilaisten tapahtumien päivämäärät.

Yksi näistä teksteistä on Danielin 4. luku. Siinä profeetta Daniel sanoo kuningas Nebukadnessarille:

Dan. 4:22 "Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta ("seitsemän aikaa", Uuden Maailman käännös [UM], Dan. 4:25) vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo." [KR92]

Jostakin syystä Barbour (ja JT:t nykyään) tulkitsevat tämän Raamatun kohdan tarkoittavan jotakin muuta kuin vuosia, jotka Nebukadnessar vietti mielisairaana. UM käyttää termiä "aika" myös Ilm. 12:6,14 käännöksissään. Jakeet tulkitaan siten, että kolme ja puoli aikaa vastaa 1260 päivää. Yksi "aika" määritellään 360 päiväksi ja vastaavasti 7 aikaa on 2520 päivää. Sitten VT-seura vetoaa "päivä vuotta kohden" -sääntöön, joka perustuu 4. Moos. 14:34 ja Hes. 4:6 (mielenkiintoisesti sääntö ei olekaan enää voimassa tulkittaessa Ilmestyksen 12. lukua!) ja saa tulokseksi 2520 vuotta.

Mutta mikä tapahtuma kesti 2520 vuotta? Ilman sen enempiä todisteita Barbour sovelsi tämän ajan koskemaan Jeesuksen ennustusta Jerusalemin tuhosta, joka tapahtui vuonna 70 jKr.:

Luuk. 21:24 "Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika ("kansojen määräajat", UM) täyttyy."

Huolimatta siitä tosiasiasta, että Jeesuksen sanojen mukaan "pakanain ajat" / "kansojen määräajat" alkavat silloin kun Jerusalem tuhoutuu tulevaisuudessa, Barbour esitti, että "pakanain ajat" alkoivat Jerusalemin joutuessa babylonialaisten alaisuuteen jo vuosisatoja aikaisemmin, kuningas Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena (Jer. 52:12). Milloin oli tämä hallitusvuosi?

Barbour sanoi Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 606 eKr.

Laskettaessa 2520 vuotta eteenpäin vuodesta 606 eKr. päädytään vuoteen 1914 jKr., eikö niin?

Väärin.

Barbour oli, kuten Russellkin, varsin tietämätön ajanlaskusta ja historiasta. Kun nykyisin käytössä oleva kalenteri (juliaaninen, myöhempien parannusten jälkeen gregoriaaninen) tehtiin, niin käytössä ei ollut 0-vuotta, joten vuotta 1 eKr. seurasi 1 jKr. 2520 vuotta laskettuna vuodesta 606 eKr. antaa tulokseksi 1915, jota Russell itseasiassa käyttikin jonkin aikaa vuoden 1914 sijasta. Mutta sitten I maailmansota alkoi 1914. Russell oli ennustanut jotakin tapahtuvaksi vuonna 1914, ja koska jotakin tosiaan tapahtui niin Russell ajatteli olleensa oikeassa. Russell "unohti" 0-vuoden ja vaihtoi aikalaskelmansa osoittamaan takaisin vuoteen 1914.

Ennemmin tai myöhemmin tämä virhe piti kuitenkin korjata. Miten? Jerusalemin tuhoa muutettiin yhdellä vuodella vuodesta 606 eKr. vuoteen 607 eKr. Tämä on helppoa tehdä paperilla.

VT-seuran kirja Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä! (1988) lainaa Barbourin vanhaa kirjasta sivulla 105:

"'Vuonna 606 eKr. Jumalan valtakunta päättyi, otsaripa otettiin pois ja koko maapallo luovutettiin pakanoille. 2520 vuotta vuodesta 606 eKr. päättyivät vuonna 1914 jKr.' - The Three Worlds, julk. 1877, s. 83."

Alaviite jatkaa:

"Onneksi nuo raamatuntutkijat eivät olleet tajunneet, että 'eKr.':n ja 'jKr.':n välillä ei ole nollavuotta. Kun tutkimukset tekivät myöhemmin tarpeelliseksi oikaista vuosi 606 eKr. vuodeksi 607 eaa., tuo nollavuosi poistettiin samalla, joten vuotta '1914 jKr.' koskeva ennustus piti yhä paikkansa. - Ks. Jehovan todistajien vuonna 1943 (suom. 1945) julkaisemaa kirjaa "Totuus on tekevä teidät vapaiksi", s. 243, 244."

Varsin vaikuttavaa, vai mitä? "Onneksi" - Jumalan ohjauksessa - he olivat tehneet kaksi virhettä, jotka kumosivat toisensa!

Mitä oli se uusi "tutkimus", joka siirsi Jerusalemin tuhoutumisen päivämäärää? Sellaista tutkimusta ei tietenkään ollut. VT-seuran kirjallisuudesta ei löydy mitään todisteita tälle uudelle päivämäärälle.

Päivämäärän siirtäminen oli tarpeellista ainoastaan pitämään vuosi 1914 paikallaan, jonka varassa kaikki muut VT-seuran oppirakennelmat lepäävät.

Tosiasia on, että Jerusalem joutui babylonialaisten valtaan vuonna 587 eKr. eikä 607. Barbourin ja Russellin tietämättömyys ajanlaskusta ja historiasta on aiheuttanut VT-seuralle melkoisen ongelman. VT-seuran usein lainaama lähdeteos The Encyclopedia Britannica sanoo asiasta seuraavasti (vapaa käännös):

"Vuonna 587/586 eaa. kaupunki ja sen temppeli tuhottiin perusteellisesti Nebukadnessarin toimesta ja pakkosiirtolaisuus alkoi. Se [pakkosiirtolaisuus] loppui vuonna 538 eaa., kun Babylonian vallannut persialainen Kyyros Suuri antoi juutalaisten palata maahansa Serubbabelin, Daavidin sukuhaaraan kuuluvan miehen, johdolla."

VT-seura tunnustaa olevansa yksin väittäessään Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 607 eKr. Syyksi tarjotaan kuitenkin selitystä siitä, että ainoastaan he tukeutuvat täysin Raamattuun "maallisten" tietolähteiden sijasta.

Kirjan Tulkoon sinun valtakuntasi (1981) sivulla 187 sanotaan:

"Raamattuun uskovat kristityt ovat kerran toisensa jälkeen havainneet, että sen sanat kestävät runsaan kritiikin kokeen ja että ne on todistettu täsmällisiksi ja luotettaviksi. He ymmärtävät, että koska se on Jumalan henkeytetty sana, sitä voidaan käyttää mittakeppinä arvioitaessa maallista historiaa ja maallisia näkemyksiä."

Tämä kuulostaa kristitystä varmasti mukavalta, mutta onko se totta? Pitääkö VT-seura Raamattua tosiaan "täsmällisenä ja luotettavana"? Käyttävätkö he Raamattua mittapuunaan?

Opettaako Raamattu Jerusalemin tuhoutuneen vuonna 607 eKr?
Raamattu ei sisällä mitään absoluuttisia/kiistattomia päivämääriä, koska nykyisin käyttämäämme kalenteria ei ollut keksitty vielä Vanhan Testamentin kirjoittamisen aikoihin. Tästä syystä ei ole mahdollista määritellä tapahtumien ajankohtia suoraan. Sen sijaan Raamattu antaa monia suhteellisia (toisiin tapahtumiin liittyviä) päivämääriä.

Esimerkiksi:

Dan. 1:1 "Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen."

Tämän jälkeen seuraa selostus siitä, kuinka temppelin pyhät esineet vietiin Babyloniaan ja joitakin merkittäviä israelilaisia - heidän joukossaan Daniel - otettiin vangiksi. Jerusalemia ei tuhottu vielä tässä vaiheessa. Samalla tavoin löydämme Dan. 2:1 tapahtuman, jonka ajankohta oli Nebukadnessarin toinen hallitusvuosi. Loogisesti päätellen tämä tarkoittaa sitä, että Danielin ja muiden pakkosiirto tapahtui Nebukadnessarin hallinnon valtaannousuvuotena (teoreettisesti tämä on 1. vuosi, mutta kuten Dan. 1:5 osoittaa, niin kolmen vuoden opetusjakso tapahtui Dan. 1:1 ja 2:1 välisenä aikana).

Näin tapahtumia siis kirjattiin raamatullisina aikoina. Mikäli me pystymme määrittämään kuninkaiden hallitusajat, tässä tapauksessa siis Jojakimin ja Nebukadnessarin, niin me pystymme määrittämään myös muiden tapahtumien ajankohdat.

Mikä tahansa ajanlaskun määrittäminen tarvitsee siis tuekseen jotakin Raamatusta riippumatonta todistelähdettä. Ainoastaan suhteelliset päivämäärät saadaan itse Raamatusta. Tarkastelemme myöhemmin sitä, kuinka nämä päivämäärät voidaan saada selville.

Puolustaako Vartiotorni-seura Raamatun aikajärjestystä?
Kuten olemme nähneet, VT-seura väittää noudattavansa Raamattua ja puolustavansa sitä kritiikkiä vastaan. Onko tämä totta? Ehkä toisinaan, mutta ei tässä tapauksessa.

Huomasimme kuinka Dan. 1:1 kertoo Nebukadnessarin ottaneen vankeja Jerusalemista Jojakimin kolmantena hallitusvuotena (kts. valtaannousuvuosi-järjestelmä).

Vartiotornin aikajärjestyksen mukaan tämä ei ole mahdollista.

VT-seuran julkaisema Raamatun tietosanakirja Insight on the Scriptures sanoo 1. osan sivulla 1269:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Danielin 1:1:ssä Daniel selvästi viittaa Jojakimin kolmanteen hallitusvuoteen Babylonian alaisena vasallikuninkaana/sijaishallitsijana. Se ei voinut olla Jojakimin 11-vuotisen Juudan hallituskauden 3. vuosi, koska tuolloin Jojakim ei ollut Babylonian alainen, vaan Egyptin farao Nekon alainen vasallikuningas." "Evidently it is to this third year of Jehoiakim as a vassal king under Babylon that Daniel refers at Daniel 1:1. It could not be Jehoiakim's third year of his 11-year reign over Judah, for at that time Jehoiakim was a vassal, not to Babylon, but to Egypt's Pharaoh Necho."

"Selvästi", he sanovat. Henkilö joka ei ole hyvin perillä Raamatusta saattaa pitää mahdollisena, että Daniel viittaa "kolmanteen hallitusvuoteen" laskien jostakin kuninkaan hallituskauden erikoistapahtumasta. Mutta kun tiedämme miten aikaa laskettiin noina päivinä, niin ymmärrämme tämän olevan erittäin epätodennäköistä. Otetaanpa esimerkki: Olisiko mahdollista, että joku nykypäivänä elävä ihminen määrittelisi II maailmansodan alkaneeksi vuonna 1869 ainoastaan siksi, että hänen mielestään Jerusalemin kukistuminen roomalaisten käsissä (70 jKr.) olisi mielenkiintoisempi tapahtuma aloittaa vuosikalenteri kuin Kristuksen (oletettu) syntymä? Jos Daniel olisi antanut vastaavan oudon lausunnon, olisi hän ymmärtänyt, että muut käsittäisivät hänet varmasti väärin. Sitäpaitsi Daniel, kuten monet muutkin Raamatun kirjoittajat, käyttää toistuvasti tätä samaa päiväystyyliä (Dan. 7:1; 8:1; 9:1; 10:1; 11:1).

Dan. 2:1 kertoo profeetan selittäneen Nebukadnessarin unet hänen 2. vuotenaan. Jälleen kerran VT-seuran täytyy turvautua melkoiseen akrobatiaan, kun teksti selvästi kuuluu "Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar...", eikä epäselvyyksiä pitäisi syntyä.

Kieltäytyminen laittamasta Raamattua opinkappaleiden edelle tulee erityisen nololla tavalla esiin kirjassa Tulkoon sinun valtakuntasi, joka yrittää kumota VT-seuran aikalaskelmia vastaan esitetyn kritiikin. Sivulla 188 he yrittävät kumota Berossoksen babylonialaisten aikakirjojen arvon:

"Vaikka Berossos väittääkin Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja valtaannousunsa vuonna, niin mitkään nuolenpääkirjoitukset eivät tue sitä."

Eikö olekin hämmästyttävää huomata, että vain muutamia kappaleita sen jälkeen kun VT-seura mainostaa itseään Raamatun ainoaksi puolestapuhujaksi, he tarkoituksellisesti kieltäytyvät tunnustamasta sitä, että Raamattu itse, Danielin kirjassa, kannattaa Berossosta VT-seuran aikalaskelmia vastaan?

Nämä eivät ole ainoita esimerkkejä. Profeetta Sakarja tuo esiin kaikkein pahimman iskun VT-seuran aikalaskelmia vastaan.

Sak. 1:7 "Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle."

Tällä kertaa VT-seura on muiden lähteiden kanssa samaa mieltä siitä, että tapahtuma ajoittuu helmikuuhun 519 eKr. Käyttäähän VT-seuran vuosi 607 Kyyroksen hallituskautta eräänlaisena kiinnepisteenä, joten olisi epäviisasta kieltää tätä.

Mitä profeetta Sakarja näki ja kuuli?

Sak. 1:12 "Sen kuultuaan enkeli lausui: 'Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta.'"

Kyllä, 70 vuotta Jumala oli ollut vihoissaan Juudan kaupungeille. Tämä vie meidät vuoteen 589 eKr. VT-seuran aikajärjestyksen mukaan mitään merkittävää ei tapahtunut tuona vuotena. Kuitenkin vakiintuneen aikajärjestyksen mukaan tämä oli se vuosi, jona Nebukadnessar aloitti Jerusalemin piirityksen (2. Kun. 25:1; Hes. 24:1,2; Jer. 52:4).

Sitä paitsi olisi ollut merkityksetöntä enkelin sanoa, että kaupungit olivat olleet vihan alaisena "seitsemänkymmentä vuotta", jos tämä ajanjakso alkoi kahdeksantoista vuotta pääkaupungin täydellisen tuhoutumisen jälkeen! Toisaalta jos enkeli puhui seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksosta vuosien 607 ja 537 eKr. välillä - kuten JT:t epäilyksettä väittävät - niin miksi enkeli kysyisi "kuinka kauan kestää"? Nämä sanat osoittavat, että siinä vaiheessa "vihastumisen" ajanjakso ei ollut vielä päättynyt. Ja koska ajanjakso jatkui edelleen, sen on täytynyt alkaa jollakin merkittävällä tapahtumalla vuonna 589 eKr.

Kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi, Sakarja tarjoilee vielä kohtalokkaamman iskun VT-seuran aikalaskelmille:

Sak. 7:1-5 "Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: 'Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?' Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 'Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?'"

Näiden jakeiden aikajärjestykseen liittyvät todisteet ovat hämmästyttävät ja antavat runsaasti tietoa. Jopa VT-seuran kirjallisuudessa myönnetään, että tapahtumat, joiden vuoksi juutalaiset surivat ja paastosivat, on selvästi merkitty Raamattuun. He olivat paastonneet viidennessä kuussa: "Paastoa vietettiin ilmeisesti tuon kuukauden (aabin) kymmenentenä päivänä sen muistoksi, että Nebukadnessarin henkivartioston päällikkö Nebusaradan sinä päivänä, kahden päivän tarkastuksen jälkeen, poltti poroksi Jerusalemin kaupungin ja sen temppelin", kuten sanotaan VT-seuran kirjassa Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta! sivulla 232. He paastosivat myös seitsemännessä kuussa: "Yksi näistä oli seitsemännen kuukauden (tisrin) kolmantena päivänä käskynhaltija Gedaljan salamurhan muistoksi, Gedaljan, joka kuului kuningas Daavidin kuninkaalliseen sukuun ja josta Nebukadnessar oli tehnyt maan käskynhaltijan niitä köyhiä juutalaisia varten, joiden sallittiin jäädä maahan Jerusalemin tuhon jälkeen." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 232).

Tämä johtaa VT-seuran ilmeiseen ongelmaan, koska he väittävät tämän tapahtuneen vuonna 607 eKr. Marraskuu 518 eKr. (Dareioksen neljäs hallitusvuosi), jolloin Sakarja sai näkynsä, on 90 vuotta 607 eKr. jälkeen. VT-seura myöntää, että seitsemänkymmenen vuoden suruaika alkoi kun Jerusalem tuhottiin. Edellä oleva Raamatun kohta osoittaa erittäin selvästi, että seitsemänkymmentä vuotta osuvat vuoteen 518 eKr. Israelilaiset kysyivät pitäisikö heidän jatkaa (vuosittaista) paastoamistaan. Jos he olisivat lopettaneet sen kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, tässä kysymyksessä ei olisi ollut mitään järkeä. UM käyttää Sak. 1:12 sanamuotoa "nämä seitsemänkymmentä vuotta" ("these seventy years") sen sijaan, että käytettäisiin sanamuotoa "ne seitsemänkymmentä vuotta" ("those seventy years"). Jälkimmäinen olisi ollut sanavalinta, jos ajanjakso olisi loppunut jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin (Sak. 7:5 RSV käännöksen mukaan sanoo "for these seventy years", NIV sanoo "for the past 70 years").

Kuinka VT-seura vastaa tähän aikajärjestystään koskevaan vakavaan vastaväitteeseen? Sakarjan 1. luvussa esiintyvään enkeliin liittyen he sanovat:

"Tarkoittiko enkeli siis sitä, että nuo seitsemänkymmentä vuotta eivät olleet vielä päättyneet tai että ne olivat päättyneet aivan äsken? Se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 129; lihavointi lisätty)

Todellakin! Jokainen historian tutkija ja Raamatun selitysteos, joiden tukena on tuhansia nuolenpääkirjoituksia, muinaisia asiakirjoja ja kaiverruksia, toteaa että vuosi 586/7 eKr. on Jerusalemin tuhon oikea päivämäärä. Sitten kun Jumala ja Jumalan enkeli sanovat saman asian profeetta Sakarjan kautta, niin VT-seura hävyttömästi toteaa, että "se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa".

Lisäesimerkit tuskin ovat enää välttämättömiä osoittamaan sitä millä tavoin VT-seura tukeutuu Raamattuun.

Tutkitaanpa kuitenkin vielä niitä perusteluja, joita VT-seura käyttää vuoden 607 eKr. tueksi.

Babylonian 70 vuotta
Saadakseen vastapainoa runsaille aikajärjestystään vastaan puhuville todisteille, VT-seura vetoaa joihinkin Raamatun kirjoituksiin. Tulkoon sinun valtakuntasi sanoo sivulla 187-8:

"Profeetta Jeremia ennusti, että babylonialaiset tuhoaisivat Jerusalemin ja tekisivät kaupungin ja maan autioksi. (Jer. 25:8,9) Hän lisäsi: 'Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.' (Jer. 25:11) Nuo 70 vuotta kuluivat umpeen, kun Kyyros Suuri (Raamatussa Koores) ensimmäisenä vuotenaan vapautti juutalaiset, ja he palasivat kotimaahansa. (2. Aik. 36:17-23) Me uskomme, että totuudenmukaisin tulkinta Jeremian 25:11:stä ja muista raamatunkohdista on, että nuo 70 vuotta alkoivat babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin ja jättäessä Juudan maan autioksi."

Jeremian 70 vuotta on tässä kohden sovellettu täysin ajanjaksoon, joka alkoi Nebukadnessarin tuhottua Jerusalemin ja päättyi juutalaisten saadessa luvan palata Babyloniasta takaisin omaan maahansa. Babylonian joutuminen Kyyroksen valtaan tapahtui vuonna 539 eKr. Tämä asia on kiistaton. VT-seura sanoo, että juutalaiset palasivat kotimaahansa vuonna 537 eKr. Tämä on mahdollista, vaikkakin 538 eKr. on todennäköisempi vuosi. VT-seura väittää, että tästä johtuen Jerusalem tuhoutui 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eKr.

Seitsemänkymmentä vuotta on Jeremian käyttämä profeetallinen ajanjakso, joten on luonnollista tutkia ensin miten tätä ilmaisua on käytetty hänen kirjassaan. Ensimmäinen maininta on Jer. 25:11, kuten yllä olevasta voidaan nähdä. Teksti ei kuitenkaan sano sitä, mitä VT-seura väittää sen sanovan.

Jer. 25:11 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta."

Huomaamme heti, että Jeremia ei missään kohdin sano Jerusalemin olevan autiona seitsemääkymmentä vuotta. Nämä seitsemänkymmentä vuotta olivat palveluksen aikaa, eivätkä autioitumisen. Vaikka tekstiyhteys puhuukin autioitumisesta, seitsemänkymmentä vuotta soveltuvat pelkästään palvelusaikaan. Edellä lainatun Tulkoon sinun valtakuntasi -kirjan teksti jättää tämän täysin huomioimatta. Lisäksi palvelusaika ei rajoittunut israelilaisiin, vaan "nämä kansat" luonnollisesti sisältävät useimmat, ellei kaikki, Syyrian-Palestiinan alueella eläneet kansat.

Mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan "seitsemänkymmentä vuotta"? Luonnollisesti ilmaisu voi viitata tarkalleen 70 vuoden ajanjaksoon, eikä esim. 71 tai 69 vuoteen. Tällä tavoin se on ymmärretty VT-seurassa ja siinä he ovat mitä luultavimmin oikeassa.

Kuitenkin yhtä hyvin tämä saattaa olla pyöristetty numero ja soveltua likimääräiseen ajanjaksoon. Yksi esimerkki on Ps. 90:10 teksti: "Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä." Tämän tekstin perusteella tuskin kukaan väittää, että ihmisen iän pituus on tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Jes. 23:15 osoittaa, että "seitsemänkymmentä vuotta" samaistetaan "yhden kuninkaan eliniän" kanssa, joka luonnollisesti on arvio. Tämä Jeremiankin tietämä periaate saattaa yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että hän sanoi kansojen palvelevan Babyloniaa elinikänsä, eli noin seitsemänkymmentä vuotta.

"Nämä kansat" aloittivat Nebukadnessarin palvelemisen viimeistään vuonna 605 eKr., jolloin - kuten olemme nähneet - hän otti jopa vankeja ja sotasaalista Jerusalemista. Samana vuonna Nebukadnessar kukisti farao Nekon (Jer. 46:2) ja siitä lähtien alueen kansat joutuivat maksamaan veroa Babylonian kuninkaalle. Aikakausi loppui äkisti vuonna 539 eKr., kun Kyyros kukisti Babylonian. Näin ollen palveluksen aika oli 66 vuotta, joka pyöristettynä on 70.

On kuitenkin mahdollista soveltaa seitsemänkymmenen vuoden ajanjakso alkaneeksi vuodesta 609 eKr., joka antaisi tulokseksi tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Tuona vuonna kukistui Harran, ja Assyrian kuningaskunta oli tällä alueella selvästi joutunut luovuttamaan valta-asemansa Babylonialle. Niinpä vuonna 609 eKr. "näiden kansojen" hallinta siirtyi Assyrialta Babylonialle. Jotkut kansat joutuivat Babylonian alaisuuteen heti, mutta toiset seurasivat nopeasti perässä. [Alaviite 1]

Ei ole kuitenkaan mahdollista tietää aivan tarkasti mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan. Huomaa kuitenkin, että valitsimmepa seitsemänkymmenen vuoden tulkinnaksi mitä tahansa, niin "kaikkein luonnollisin tapa lukea" Jer. 25:11 antaa seitsemänkymmenen vuoden päättymisvuodeksi 539 eKr., jolloin Kyyros valloitti Babylonian. Lisäksi näiden vuosien alkamisella ei ollut mitään tekemistä Jerusalemin tuhoutumisen kanssa, vaan ne liittyvät Babylonian johtoaseman saavuttamiseen.

Jeremia mainitsee seitsemänkymmentä vuotta toisessakin jakeessa.

Jer. 29:10 "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne."

Jer. 29:10 "Sillä näin on Jehova sanonut: Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa (engl. at Babylon) minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät takaisin tähän paikkaan." [UM]

Tässä kohdin UM osoittaa puolueellisuutensa VT-seuran tulkintojen puolesta. On kuitenkin huomattava, että puhuttaessa "seitsemästäkymmenestä vuodesta", tämä on ainoa kohta jossa UM:n tulkinta on kiistanalainen.

Huomioonottamatta vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä ja sen perusteella tehtyjä uudempia käännöksiä, UM on täysin yksin kääntäessään tämän kohdan "at Babylon" ("Babylonissa").

Kaikissa muissa käsiimme saamissa käännöksissä tekstissä sanotaan "for Babylon" ("Babylonian") tai samansuuntaisesti:

Jer. 29:10 "For thus says the LORD: When seventy years are completed for Babylon, I will visit you, and I will fulfil to you my promise and bring you back to this place." [RSV]

Carl Olof Jonsson lähetti kirjeen useille pohjoismaissa tunnustetuille heprean kielen tutkijoille ja kysyi heiltä mikä oli tässä kohdassa käytetyn hepreankielisen ilmauksen "LeBabel" tarkka merkitys. Poikkeuksetta he sanoivat, että käännös "for Babylon" ("Babylonin") oli oikea. Nämä tutkijat olivat tri. Seth Erlandson Uppsalasta, tri. Hans M. Berstad, prof. Tryggve Mettinger ja tri. Tor Magnus Amble. Tässä kysymyksessä heprean tutkijat ovat yksimielisiä, minkä pitäisi tulla selväksi siitä tosiasiasta, että jokainen moderni Raamatun käännös käyttää tätä käännöstapaa.

Lisähuomautuksena sanottakoon, että ei ole mahdollista tulkita tekstiä siten, että se tarkoittaisi seitsemänkymmenen vuoden jaksoa alkaen Jerusalemin tuhosta ja päättyen juutalaisten vapauttamiseen Babyloniasta Kyyroksen toimesta. Jakeen tekstiyhteys osoittaa sen olevan osa Jeremian kirjoittamaa kirjettä niille, jotka otettiin Jerusalemista vangeiksi toisessa (kaikkiaan kolme) pakkosiirrossa (2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10).

Tämä tapahtui kymmenen vuotta ennen Jerusalemin tuhoa.

Kirjeessään (Jer. 29:9-11) Jeremia kertoo vangituille, että heidän pitäisi asettua Babyloniaan asumaan eikä odottaa nopeaa paluuta niin kuin muutamat väärät profeetat olivat ennustaneet. He pysyisivät Babyloniassa kunnes "Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet". Vasta sitten he palaisivat.

Tämä olisi järkeenkäypää vain jos seitsemänkymmentä vuotta olisivat jo alkaneet.

Tätä Jer. 29:10 tulkintaa kannattaa tri. Avigdor Orr:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Hepreankielisen alkutekstin merkitys voitaisiin siksi tulkita seuraavasti. 'Kun Babylonian (hallinnon) seitsemänkymmentä vuotta ovat täynnä, jne.' Tässä laskettu seitsemänkymmentä vuotta viittaa selvästi Babyloniaan eikä juutalaisiin tai heidän vankeuteensa. He tarkoittavat Babylonian hallinnon seitsemääkymmentä vuotta, jonka lopussa tapahtuu pakkosiirtolaisten vapautus." [Alaviite 2] "The sense of the Hebrew original might even be rendered thus: 'After seventy years of (the rule of) Babylon are accomplished, etc.' The seventy years counted here evidently refer to Babylon and not to the Judeans or to their captivity. They mean seventy years of Babylonian rule, the end of which will see the redemption of the exiles."

Jos seitsemänkymmentä vuotta alkaisivat vasta myöhemmin, eli kymmenen vuotta Jeremian kirjoittamien sanojen jälkeen, tarkoittaisi se sitä, että Jumala oli jo päättänyt Jerusalemin joutuvan tuhottavaksi. Tässä tapauksessa Jeremian myöhemmillä varoituksilla ei olisi ollut mitään merkitystä:

Jer. 38:17,18 "Jeremia sanoi Sidkialle: 'Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon. Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään.'"

Jos Jumala olisi päättänyt polttaa kaupungin jo kymmenen vuotta aikaisemmin kuin se tapahtui, tuollainen varoitus olisi ollut turha. Joonan kirjasta löytyvä esimerkki osoittaa meille, että Jumala muuttaa suunnitelmiaan silloin kun katumusta esiintyy.

Olemme huomanneet, että Jeremia ei milloinkaan puhu seitsemästäkymmenestä vuodesta liittyen Jerusalemin tuhoon. Pitäkäämme tämä mielessä tutkiessamme kahta seuraavaa viitettä, joissa Daniel ja Esra soveltavat näitä sanoja. Luonnollisesti minkään näiden tekstien tulkinta ei saa olla ristiriidassa Jeremian itsensä sanojen kanssa.

Profeetta Daniel koki Jeremian ennustuksen dramaattisen täyttymyksen. Hän saattoi mahdollisesti olla niiden juutalaisten vankien joukossa, jotka saivat Jeremian kirjeen (Jer. 29:4-14). Ainakin hän tiesi tämän kirjeen sisällöstä, joka lupasi paluuta pyhään maahan Babylonian seitsemänkymmenen hallitusvuoden jälkeen.

Kun Babylonian kuningas näki seinälle ilmestyvän kirjoituksen eräänä yönä vuonna 539 eKr., oli mahtavan Babylonian valtakunnan aika lopussa. Daniel tulkitsi nämä arvoitukselliset kirjoitukset:

Dan. 5:25-28 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'* Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaaalla punnittu ja kevyeksi havaittu. 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."

* Kirkkoraamatun alaviite: "5:25 Teksti on arvoituksellinen, koska se on kaksimerkityksinen. Painoyksikköjen nimet mina, mina (mene, mene) sekeli (tekel) ja puoli sekeliä (u-feres) voidaan arameassa tulkita: laskettu, laskettu, punnittu, jaettu."

Kyllä, Jumala oli "laskenut kuninkuuden päivät" babylonialaisten valtakunnalle. Tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen kun babylonialaiset voittivat assyrialaiset, kuningas Kyyroksen alaisuudessa olleet meedialaiset ja persialaiset pistivät lopun babylonialaisten hallituskaudelle. Daniel lopettaa: "Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin" (jae 30).

Ei ole epäilystäkään siitä, että tässä viitattiin Jeremian ennustuksiin. Tietenkin tämä "päivien laskeminen" paljastettiin jo etukäteen eikä sitä pidetty salassa:

Aamos 3:7 "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille."

Huomaa Jeremian kuvailema tapahtumien järjestys:

Jer. 25:11,12 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut, minä vaadin Babylonian kuninkaan ja hänen kansansa tilille rikoksistaan, sanoo Herra."

Ensin täytyi seitsemänkymmenen vuoden kulua, ja vasta sitten Babylonian kuningas vaadittaisiin tilille. VT-seuran tulkinnan mukaan seitsemänkymmentä vuotta loppuivat kaksi vuotta kuninkaan tilille vaatimisen jälkeen. Kuka tahansa voi helposti huomata tämän olevan ristiriidassa tekstin kanssa.

Babylonian vankeudessa olleet juutalaiset olivat epäilemättä kiitollisia Babylonian valtakunnan lopusta. He tiesivät, että tämän täytyisi tapahtua ennen kuin he pääsisivät palaamaan Jerusalemiin ja uudelleenrakentamaan temppeliä ja kaupunkia. Sitten he palaisivat, niin kuin Jeremia oli sanonut. Jumala oli luvannut: "Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne." (Jer. 29:10)

Tämän Daniel ymmärsi, kun hän alkoi tutkia näitä ennustuksia heti Babylonian kukistumisen jälkeen:

Dan. 9:2 "hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli

Keskimääräinen JT ei vain ikinä jaksa tuota lukea läpi, siispä turhanpäiväinen inttäminen tulee jatkumaan heidän puoleltaan.

theos kirjoitti:

...tietoa myös noista JT "todisteista", joten turhat löpinät voi niistä jo lopettaa ;)

Johdanto
Vartiotorni-seura (VT-seura) määrää Jehovan Todistajien (JT) teologisen opetuksen rungosta. Tulemme havaitsemaan, että tämä runko tukeutuu täysin vuoteen 1914. Jehovan Todistajien tämänhetkinen opetus on, että Jeesus Kristus sai kuninkuuden taivaissa vuonna 1914 ja alkoi hallita "vihollistensa keskellä" (Ps. 110:2). Myös viimeisten päivien sanotaan alkaneen tuona vuonna.

Marraskuun 1. päivän 1995 Vartiotornin ilmestymiseen asti VT-seura opetti, että jotkut vuoden 1914 tapahtumat nähneistä ihmisistä olisivat elossa ja näkisivät myös maailmanlopun. Kun tämä oppi kumottiin, vuoden 1914 merkittävyys pieneni. Silti monet pääopeista nojaavat vuoteen 1914:

VT-seura väittää, että vuonna 1919 Kristus valitsi JT:ien johdon, eli niin kutsutut "voidellut", toimimaan hänen ainoana tiedonvälityskanavanaan ihmisille. Tämä oppi perustuu siihen olettamukseen, että Kristus palasi vuonna 1914, tarkasti kaikki kristilliset ryhmät kolme ja puoli vuotta myöhemmin, salli VT-seuran johdon joutua "Babylonian vankeuteen" (oikeasti vankilaan) ja lopulta valitsi heidät vuonna 1919. Ilman vuotta 1914 VT-seuralla ei ole mitään erikoisasemaa suhteessaan Kristukseen.
JT:t väittävät, että ainoastaan he täyttävät Matt. 24:14 ennustuksen julistaessaan "hyvää uutista" koko asutussa maassa meidän aikanamme. Tämä "hyvä uutinen" on uutinen siitä, että Kristus alkoi hallita vuonna 1914 ja loppu tulisi "nopeasti". Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin JT:t ovat julistaneet väärää evankeliumia (Gal. 1:6-9).
JT:lla monien Raamatun kohtien tulkinta perustuu ajatukseen Kristuksen näkymättömästä läsnäolosta vuodesta 1914 lähtien. Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin myös heidän Raamatun tulkintansa ovat vääriä ja väitteet Jumalan ohjauksesta tulevat todistetuksi vääräksi.
Ei ole mitään todisteita siitä, että meidän ajallamme olisi mitään Raamatullista erikoismerkitystä jos opetus vuodesta 1914 ei perustu totuuteen.
Jopa oppi kahdesta erilaisesta pelastuvien joukosta, joka on JT:ien oma Raamatun tulkinta, on oikeastaan riippuvainen vuodesta 1914. VT-seura väittää, että "suuren joukon" (ei-voidellut, joilla on odote elää maan päällä) "kokoaminen" alkoi vuonna 1935 ja tämä tapahtui vasta "lopun aikojen" alkamisen jälkeen. Myös tämä outo oppi kumoutuu, jos vuosi 1914 ei perustu totuuteen.
JT:t väittävät, että liikkeen perustaja, Charles T. Russell, ennusti vuoden 1914 tapahtumat jo 1870-luvulta lähtien. Tätä käytetään pääasiallisena todisteena siitä, että Russell toimi Jumalan ohjaamana.

"Pakanain ajat" - Opin historia
On totta, että vuodella 1914 oli tärkeä osuus Russellin aikalaskelmissa. Hän ennusti tuoksi vuodeksi maailmanloppua ja Jumalan valtakunnan täyttä perustamista maan päälle. Näin ei tietenkään käynyt, mutta JT:t kuitenkin väittävät, että jotakin tärkeää tapahtui samaan aikaan kun I maailmansota syttyi.

Mitä ajanlaskun todisteita Russell sitten käytti? Perusteet aikalaskelmilleen hän lainasi täysin adventisti Nelson Barbourilta. Heillä oli pitkä lista päivämääriä, joista yksi oli 1914.

Barbour rakensi kaikki perustelunsa yhtenäiseen Raamatun aikalaskelmaan, jossa Adamin luominen oli ajoitettu vuoteen 4127 eKr. Barbour (ja Russell) ajatteli, että numeroita sisältävät monet Raamatun jakeet olivat "koodattuja" viestejä Jumalalta, joista saisi selville erilaisten tapahtumien päivämäärät.

Yksi näistä teksteistä on Danielin 4. luku. Siinä profeetta Daniel sanoo kuningas Nebukadnessarille:

Dan. 4:22 "Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta ("seitsemän aikaa", Uuden Maailman käännös [UM], Dan. 4:25) vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo." [KR92]

Jostakin syystä Barbour (ja JT:t nykyään) tulkitsevat tämän Raamatun kohdan tarkoittavan jotakin muuta kuin vuosia, jotka Nebukadnessar vietti mielisairaana. UM käyttää termiä "aika" myös Ilm. 12:6,14 käännöksissään. Jakeet tulkitaan siten, että kolme ja puoli aikaa vastaa 1260 päivää. Yksi "aika" määritellään 360 päiväksi ja vastaavasti 7 aikaa on 2520 päivää. Sitten VT-seura vetoaa "päivä vuotta kohden" -sääntöön, joka perustuu 4. Moos. 14:34 ja Hes. 4:6 (mielenkiintoisesti sääntö ei olekaan enää voimassa tulkittaessa Ilmestyksen 12. lukua!) ja saa tulokseksi 2520 vuotta.

Mutta mikä tapahtuma kesti 2520 vuotta? Ilman sen enempiä todisteita Barbour sovelsi tämän ajan koskemaan Jeesuksen ennustusta Jerusalemin tuhosta, joka tapahtui vuonna 70 jKr.:

Luuk. 21:24 "Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika ("kansojen määräajat", UM) täyttyy."

Huolimatta siitä tosiasiasta, että Jeesuksen sanojen mukaan "pakanain ajat" / "kansojen määräajat" alkavat silloin kun Jerusalem tuhoutuu tulevaisuudessa, Barbour esitti, että "pakanain ajat" alkoivat Jerusalemin joutuessa babylonialaisten alaisuuteen jo vuosisatoja aikaisemmin, kuningas Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena (Jer. 52:12). Milloin oli tämä hallitusvuosi?

Barbour sanoi Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 606 eKr.

Laskettaessa 2520 vuotta eteenpäin vuodesta 606 eKr. päädytään vuoteen 1914 jKr., eikö niin?

Väärin.

Barbour oli, kuten Russellkin, varsin tietämätön ajanlaskusta ja historiasta. Kun nykyisin käytössä oleva kalenteri (juliaaninen, myöhempien parannusten jälkeen gregoriaaninen) tehtiin, niin käytössä ei ollut 0-vuotta, joten vuotta 1 eKr. seurasi 1 jKr. 2520 vuotta laskettuna vuodesta 606 eKr. antaa tulokseksi 1915, jota Russell itseasiassa käyttikin jonkin aikaa vuoden 1914 sijasta. Mutta sitten I maailmansota alkoi 1914. Russell oli ennustanut jotakin tapahtuvaksi vuonna 1914, ja koska jotakin tosiaan tapahtui niin Russell ajatteli olleensa oikeassa. Russell "unohti" 0-vuoden ja vaihtoi aikalaskelmansa osoittamaan takaisin vuoteen 1914.

Ennemmin tai myöhemmin tämä virhe piti kuitenkin korjata. Miten? Jerusalemin tuhoa muutettiin yhdellä vuodella vuodesta 606 eKr. vuoteen 607 eKr. Tämä on helppoa tehdä paperilla.

VT-seuran kirja Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä! (1988) lainaa Barbourin vanhaa kirjasta sivulla 105:

"'Vuonna 606 eKr. Jumalan valtakunta päättyi, otsaripa otettiin pois ja koko maapallo luovutettiin pakanoille. 2520 vuotta vuodesta 606 eKr. päättyivät vuonna 1914 jKr.' - The Three Worlds, julk. 1877, s. 83."

Alaviite jatkaa:

"Onneksi nuo raamatuntutkijat eivät olleet tajunneet, että 'eKr.':n ja 'jKr.':n välillä ei ole nollavuotta. Kun tutkimukset tekivät myöhemmin tarpeelliseksi oikaista vuosi 606 eKr. vuodeksi 607 eaa., tuo nollavuosi poistettiin samalla, joten vuotta '1914 jKr.' koskeva ennustus piti yhä paikkansa. - Ks. Jehovan todistajien vuonna 1943 (suom. 1945) julkaisemaa kirjaa "Totuus on tekevä teidät vapaiksi", s. 243, 244."

Varsin vaikuttavaa, vai mitä? "Onneksi" - Jumalan ohjauksessa - he olivat tehneet kaksi virhettä, jotka kumosivat toisensa!

Mitä oli se uusi "tutkimus", joka siirsi Jerusalemin tuhoutumisen päivämäärää? Sellaista tutkimusta ei tietenkään ollut. VT-seuran kirjallisuudesta ei löydy mitään todisteita tälle uudelle päivämäärälle.

Päivämäärän siirtäminen oli tarpeellista ainoastaan pitämään vuosi 1914 paikallaan, jonka varassa kaikki muut VT-seuran oppirakennelmat lepäävät.

Tosiasia on, että Jerusalem joutui babylonialaisten valtaan vuonna 587 eKr. eikä 607. Barbourin ja Russellin tietämättömyys ajanlaskusta ja historiasta on aiheuttanut VT-seuralle melkoisen ongelman. VT-seuran usein lainaama lähdeteos The Encyclopedia Britannica sanoo asiasta seuraavasti (vapaa käännös):

"Vuonna 587/586 eaa. kaupunki ja sen temppeli tuhottiin perusteellisesti Nebukadnessarin toimesta ja pakkosiirtolaisuus alkoi. Se [pakkosiirtolaisuus] loppui vuonna 538 eaa., kun Babylonian vallannut persialainen Kyyros Suuri antoi juutalaisten palata maahansa Serubbabelin, Daavidin sukuhaaraan kuuluvan miehen, johdolla."

VT-seura tunnustaa olevansa yksin väittäessään Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 607 eKr. Syyksi tarjotaan kuitenkin selitystä siitä, että ainoastaan he tukeutuvat täysin Raamattuun "maallisten" tietolähteiden sijasta.

Kirjan Tulkoon sinun valtakuntasi (1981) sivulla 187 sanotaan:

"Raamattuun uskovat kristityt ovat kerran toisensa jälkeen havainneet, että sen sanat kestävät runsaan kritiikin kokeen ja että ne on todistettu täsmällisiksi ja luotettaviksi. He ymmärtävät, että koska se on Jumalan henkeytetty sana, sitä voidaan käyttää mittakeppinä arvioitaessa maallista historiaa ja maallisia näkemyksiä."

Tämä kuulostaa kristitystä varmasti mukavalta, mutta onko se totta? Pitääkö VT-seura Raamattua tosiaan "täsmällisenä ja luotettavana"? Käyttävätkö he Raamattua mittapuunaan?

Opettaako Raamattu Jerusalemin tuhoutuneen vuonna 607 eKr?
Raamattu ei sisällä mitään absoluuttisia/kiistattomia päivämääriä, koska nykyisin käyttämäämme kalenteria ei ollut keksitty vielä Vanhan Testamentin kirjoittamisen aikoihin. Tästä syystä ei ole mahdollista määritellä tapahtumien ajankohtia suoraan. Sen sijaan Raamattu antaa monia suhteellisia (toisiin tapahtumiin liittyviä) päivämääriä.

Esimerkiksi:

Dan. 1:1 "Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen."

Tämän jälkeen seuraa selostus siitä, kuinka temppelin pyhät esineet vietiin Babyloniaan ja joitakin merkittäviä israelilaisia - heidän joukossaan Daniel - otettiin vangiksi. Jerusalemia ei tuhottu vielä tässä vaiheessa. Samalla tavoin löydämme Dan. 2:1 tapahtuman, jonka ajankohta oli Nebukadnessarin toinen hallitusvuosi. Loogisesti päätellen tämä tarkoittaa sitä, että Danielin ja muiden pakkosiirto tapahtui Nebukadnessarin hallinnon valtaannousuvuotena (teoreettisesti tämä on 1. vuosi, mutta kuten Dan. 1:5 osoittaa, niin kolmen vuoden opetusjakso tapahtui Dan. 1:1 ja 2:1 välisenä aikana).

Näin tapahtumia siis kirjattiin raamatullisina aikoina. Mikäli me pystymme määrittämään kuninkaiden hallitusajat, tässä tapauksessa siis Jojakimin ja Nebukadnessarin, niin me pystymme määrittämään myös muiden tapahtumien ajankohdat.

Mikä tahansa ajanlaskun määrittäminen tarvitsee siis tuekseen jotakin Raamatusta riippumatonta todistelähdettä. Ainoastaan suhteelliset päivämäärät saadaan itse Raamatusta. Tarkastelemme myöhemmin sitä, kuinka nämä päivämäärät voidaan saada selville.

Puolustaako Vartiotorni-seura Raamatun aikajärjestystä?
Kuten olemme nähneet, VT-seura väittää noudattavansa Raamattua ja puolustavansa sitä kritiikkiä vastaan. Onko tämä totta? Ehkä toisinaan, mutta ei tässä tapauksessa.

Huomasimme kuinka Dan. 1:1 kertoo Nebukadnessarin ottaneen vankeja Jerusalemista Jojakimin kolmantena hallitusvuotena (kts. valtaannousuvuosi-järjestelmä).

Vartiotornin aikajärjestyksen mukaan tämä ei ole mahdollista.

VT-seuran julkaisema Raamatun tietosanakirja Insight on the Scriptures sanoo 1. osan sivulla 1269:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Danielin 1:1:ssä Daniel selvästi viittaa Jojakimin kolmanteen hallitusvuoteen Babylonian alaisena vasallikuninkaana/sijaishallitsijana. Se ei voinut olla Jojakimin 11-vuotisen Juudan hallituskauden 3. vuosi, koska tuolloin Jojakim ei ollut Babylonian alainen, vaan Egyptin farao Nekon alainen vasallikuningas." "Evidently it is to this third year of Jehoiakim as a vassal king under Babylon that Daniel refers at Daniel 1:1. It could not be Jehoiakim's third year of his 11-year reign over Judah, for at that time Jehoiakim was a vassal, not to Babylon, but to Egypt's Pharaoh Necho."

"Selvästi", he sanovat. Henkilö joka ei ole hyvin perillä Raamatusta saattaa pitää mahdollisena, että Daniel viittaa "kolmanteen hallitusvuoteen" laskien jostakin kuninkaan hallituskauden erikoistapahtumasta. Mutta kun tiedämme miten aikaa laskettiin noina päivinä, niin ymmärrämme tämän olevan erittäin epätodennäköistä. Otetaanpa esimerkki: Olisiko mahdollista, että joku nykypäivänä elävä ihminen määrittelisi II maailmansodan alkaneeksi vuonna 1869 ainoastaan siksi, että hänen mielestään Jerusalemin kukistuminen roomalaisten käsissä (70 jKr.) olisi mielenkiintoisempi tapahtuma aloittaa vuosikalenteri kuin Kristuksen (oletettu) syntymä? Jos Daniel olisi antanut vastaavan oudon lausunnon, olisi hän ymmärtänyt, että muut käsittäisivät hänet varmasti väärin. Sitäpaitsi Daniel, kuten monet muutkin Raamatun kirjoittajat, käyttää toistuvasti tätä samaa päiväystyyliä (Dan. 7:1; 8:1; 9:1; 10:1; 11:1).

Dan. 2:1 kertoo profeetan selittäneen Nebukadnessarin unet hänen 2. vuotenaan. Jälleen kerran VT-seuran täytyy turvautua melkoiseen akrobatiaan, kun teksti selvästi kuuluu "Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar...", eikä epäselvyyksiä pitäisi syntyä.

Kieltäytyminen laittamasta Raamattua opinkappaleiden edelle tulee erityisen nololla tavalla esiin kirjassa Tulkoon sinun valtakuntasi, joka yrittää kumota VT-seuran aikalaskelmia vastaan esitetyn kritiikin. Sivulla 188 he yrittävät kumota Berossoksen babylonialaisten aikakirjojen arvon:

"Vaikka Berossos väittääkin Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja valtaannousunsa vuonna, niin mitkään nuolenpääkirjoitukset eivät tue sitä."

Eikö olekin hämmästyttävää huomata, että vain muutamia kappaleita sen jälkeen kun VT-seura mainostaa itseään Raamatun ainoaksi puolestapuhujaksi, he tarkoituksellisesti kieltäytyvät tunnustamasta sitä, että Raamattu itse, Danielin kirjassa, kannattaa Berossosta VT-seuran aikalaskelmia vastaan?

Nämä eivät ole ainoita esimerkkejä. Profeetta Sakarja tuo esiin kaikkein pahimman iskun VT-seuran aikalaskelmia vastaan.

Sak. 1:7 "Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle."

Tällä kertaa VT-seura on muiden lähteiden kanssa samaa mieltä siitä, että tapahtuma ajoittuu helmikuuhun 519 eKr. Käyttäähän VT-seuran vuosi 607 Kyyroksen hallituskautta eräänlaisena kiinnepisteenä, joten olisi epäviisasta kieltää tätä.

Mitä profeetta Sakarja näki ja kuuli?

Sak. 1:12 "Sen kuultuaan enkeli lausui: 'Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta.'"

Kyllä, 70 vuotta Jumala oli ollut vihoissaan Juudan kaupungeille. Tämä vie meidät vuoteen 589 eKr. VT-seuran aikajärjestyksen mukaan mitään merkittävää ei tapahtunut tuona vuotena. Kuitenkin vakiintuneen aikajärjestyksen mukaan tämä oli se vuosi, jona Nebukadnessar aloitti Jerusalemin piirityksen (2. Kun. 25:1; Hes. 24:1,2; Jer. 52:4).

Sitä paitsi olisi ollut merkityksetöntä enkelin sanoa, että kaupungit olivat olleet vihan alaisena "seitsemänkymmentä vuotta", jos tämä ajanjakso alkoi kahdeksantoista vuotta pääkaupungin täydellisen tuhoutumisen jälkeen! Toisaalta jos enkeli puhui seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksosta vuosien 607 ja 537 eKr. välillä - kuten JT:t epäilyksettä väittävät - niin miksi enkeli kysyisi "kuinka kauan kestää"? Nämä sanat osoittavat, että siinä vaiheessa "vihastumisen" ajanjakso ei ollut vielä päättynyt. Ja koska ajanjakso jatkui edelleen, sen on täytynyt alkaa jollakin merkittävällä tapahtumalla vuonna 589 eKr.

Kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi, Sakarja tarjoilee vielä kohtalokkaamman iskun VT-seuran aikalaskelmille:

Sak. 7:1-5 "Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: 'Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?' Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 'Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?'"

Näiden jakeiden aikajärjestykseen liittyvät todisteet ovat hämmästyttävät ja antavat runsaasti tietoa. Jopa VT-seuran kirjallisuudessa myönnetään, että tapahtumat, joiden vuoksi juutalaiset surivat ja paastosivat, on selvästi merkitty Raamattuun. He olivat paastonneet viidennessä kuussa: "Paastoa vietettiin ilmeisesti tuon kuukauden (aabin) kymmenentenä päivänä sen muistoksi, että Nebukadnessarin henkivartioston päällikkö Nebusaradan sinä päivänä, kahden päivän tarkastuksen jälkeen, poltti poroksi Jerusalemin kaupungin ja sen temppelin", kuten sanotaan VT-seuran kirjassa Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta! sivulla 232. He paastosivat myös seitsemännessä kuussa: "Yksi näistä oli seitsemännen kuukauden (tisrin) kolmantena päivänä käskynhaltija Gedaljan salamurhan muistoksi, Gedaljan, joka kuului kuningas Daavidin kuninkaalliseen sukuun ja josta Nebukadnessar oli tehnyt maan käskynhaltijan niitä köyhiä juutalaisia varten, joiden sallittiin jäädä maahan Jerusalemin tuhon jälkeen." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 232).

Tämä johtaa VT-seuran ilmeiseen ongelmaan, koska he väittävät tämän tapahtuneen vuonna 607 eKr. Marraskuu 518 eKr. (Dareioksen neljäs hallitusvuosi), jolloin Sakarja sai näkynsä, on 90 vuotta 607 eKr. jälkeen. VT-seura myöntää, että seitsemänkymmenen vuoden suruaika alkoi kun Jerusalem tuhottiin. Edellä oleva Raamatun kohta osoittaa erittäin selvästi, että seitsemänkymmentä vuotta osuvat vuoteen 518 eKr. Israelilaiset kysyivät pitäisikö heidän jatkaa (vuosittaista) paastoamistaan. Jos he olisivat lopettaneet sen kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, tässä kysymyksessä ei olisi ollut mitään järkeä. UM käyttää Sak. 1:12 sanamuotoa "nämä seitsemänkymmentä vuotta" ("these seventy years") sen sijaan, että käytettäisiin sanamuotoa "ne seitsemänkymmentä vuotta" ("those seventy years"). Jälkimmäinen olisi ollut sanavalinta, jos ajanjakso olisi loppunut jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin (Sak. 7:5 RSV käännöksen mukaan sanoo "for these seventy years", NIV sanoo "for the past 70 years").

Kuinka VT-seura vastaa tähän aikajärjestystään koskevaan vakavaan vastaväitteeseen? Sakarjan 1. luvussa esiintyvään enkeliin liittyen he sanovat:

"Tarkoittiko enkeli siis sitä, että nuo seitsemänkymmentä vuotta eivät olleet vielä päättyneet tai että ne olivat päättyneet aivan äsken? Se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 129; lihavointi lisätty)

Todellakin! Jokainen historian tutkija ja Raamatun selitysteos, joiden tukena on tuhansia nuolenpääkirjoituksia, muinaisia asiakirjoja ja kaiverruksia, toteaa että vuosi 586/7 eKr. on Jerusalemin tuhon oikea päivämäärä. Sitten kun Jumala ja Jumalan enkeli sanovat saman asian profeetta Sakarjan kautta, niin VT-seura hävyttömästi toteaa, että "se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa".

Lisäesimerkit tuskin ovat enää välttämättömiä osoittamaan sitä millä tavoin VT-seura tukeutuu Raamattuun.

Tutkitaanpa kuitenkin vielä niitä perusteluja, joita VT-seura käyttää vuoden 607 eKr. tueksi.

Babylonian 70 vuotta
Saadakseen vastapainoa runsaille aikajärjestystään vastaan puhuville todisteille, VT-seura vetoaa joihinkin Raamatun kirjoituksiin. Tulkoon sinun valtakuntasi sanoo sivulla 187-8:

"Profeetta Jeremia ennusti, että babylonialaiset tuhoaisivat Jerusalemin ja tekisivät kaupungin ja maan autioksi. (Jer. 25:8,9) Hän lisäsi: 'Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.' (Jer. 25:11) Nuo 70 vuotta kuluivat umpeen, kun Kyyros Suuri (Raamatussa Koores) ensimmäisenä vuotenaan vapautti juutalaiset, ja he palasivat kotimaahansa. (2. Aik. 36:17-23) Me uskomme, että totuudenmukaisin tulkinta Jeremian 25:11:stä ja muista raamatunkohdista on, että nuo 70 vuotta alkoivat babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin ja jättäessä Juudan maan autioksi."

Jeremian 70 vuotta on tässä kohden sovellettu täysin ajanjaksoon, joka alkoi Nebukadnessarin tuhottua Jerusalemin ja päättyi juutalaisten saadessa luvan palata Babyloniasta takaisin omaan maahansa. Babylonian joutuminen Kyyroksen valtaan tapahtui vuonna 539 eKr. Tämä asia on kiistaton. VT-seura sanoo, että juutalaiset palasivat kotimaahansa vuonna 537 eKr. Tämä on mahdollista, vaikkakin 538 eKr. on todennäköisempi vuosi. VT-seura väittää, että tästä johtuen Jerusalem tuhoutui 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eKr.

Seitsemänkymmentä vuotta on Jeremian käyttämä profeetallinen ajanjakso, joten on luonnollista tutkia ensin miten tätä ilmaisua on käytetty hänen kirjassaan. Ensimmäinen maininta on Jer. 25:11, kuten yllä olevasta voidaan nähdä. Teksti ei kuitenkaan sano sitä, mitä VT-seura väittää sen sanovan.

Jer. 25:11 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta."

Huomaamme heti, että Jeremia ei missään kohdin sano Jerusalemin olevan autiona seitsemääkymmentä vuotta. Nämä seitsemänkymmentä vuotta olivat palveluksen aikaa, eivätkä autioitumisen. Vaikka tekstiyhteys puhuukin autioitumisesta, seitsemänkymmentä vuotta soveltuvat pelkästään palvelusaikaan. Edellä lainatun Tulkoon sinun valtakuntasi -kirjan teksti jättää tämän täysin huomioimatta. Lisäksi palvelusaika ei rajoittunut israelilaisiin, vaan "nämä kansat" luonnollisesti sisältävät useimmat, ellei kaikki, Syyrian-Palestiinan alueella eläneet kansat.

Mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan "seitsemänkymmentä vuotta"? Luonnollisesti ilmaisu voi viitata tarkalleen 70 vuoden ajanjaksoon, eikä esim. 71 tai 69 vuoteen. Tällä tavoin se on ymmärretty VT-seurassa ja siinä he ovat mitä luultavimmin oikeassa.

Kuitenkin yhtä hyvin tämä saattaa olla pyöristetty numero ja soveltua likimääräiseen ajanjaksoon. Yksi esimerkki on Ps. 90:10 teksti: "Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä." Tämän tekstin perusteella tuskin kukaan väittää, että ihmisen iän pituus on tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Jes. 23:15 osoittaa, että "seitsemänkymmentä vuotta" samaistetaan "yhden kuninkaan eliniän" kanssa, joka luonnollisesti on arvio. Tämä Jeremiankin tietämä periaate saattaa yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että hän sanoi kansojen palvelevan Babyloniaa elinikänsä, eli noin seitsemänkymmentä vuotta.

"Nämä kansat" aloittivat Nebukadnessarin palvelemisen viimeistään vuonna 605 eKr., jolloin - kuten olemme nähneet - hän otti jopa vankeja ja sotasaalista Jerusalemista. Samana vuonna Nebukadnessar kukisti farao Nekon (Jer. 46:2) ja siitä lähtien alueen kansat joutuivat maksamaan veroa Babylonian kuninkaalle. Aikakausi loppui äkisti vuonna 539 eKr., kun Kyyros kukisti Babylonian. Näin ollen palveluksen aika oli 66 vuotta, joka pyöristettynä on 70.

On kuitenkin mahdollista soveltaa seitsemänkymmenen vuoden ajanjakso alkaneeksi vuodesta 609 eKr., joka antaisi tulokseksi tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Tuona vuonna kukistui Harran, ja Assyrian kuningaskunta oli tällä alueella selvästi joutunut luovuttamaan valta-asemansa Babylonialle. Niinpä vuonna 609 eKr. "näiden kansojen" hallinta siirtyi Assyrialta Babylonialle. Jotkut kansat joutuivat Babylonian alaisuuteen heti, mutta toiset seurasivat nopeasti perässä. [Alaviite 1]

Ei ole kuitenkaan mahdollista tietää aivan tarkasti mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan. Huomaa kuitenkin, että valitsimmepa seitsemänkymmenen vuoden tulkinnaksi mitä tahansa, niin "kaikkein luonnollisin tapa lukea" Jer. 25:11 antaa seitsemänkymmenen vuoden päättymisvuodeksi 539 eKr., jolloin Kyyros valloitti Babylonian. Lisäksi näiden vuosien alkamisella ei ollut mitään tekemistä Jerusalemin tuhoutumisen kanssa, vaan ne liittyvät Babylonian johtoaseman saavuttamiseen.

Jeremia mainitsee seitsemänkymmentä vuotta toisessakin jakeessa.

Jer. 29:10 "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne."

Jer. 29:10 "Sillä näin on Jehova sanonut: Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa (engl. at Babylon) minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät takaisin tähän paikkaan." [UM]

Tässä kohdin UM osoittaa puolueellisuutensa VT-seuran tulkintojen puolesta. On kuitenkin huomattava, että puhuttaessa "seitsemästäkymmenestä vuodesta", tämä on ainoa kohta jossa UM:n tulkinta on kiistanalainen.

Huomioonottamatta vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä ja sen perusteella tehtyjä uudempia käännöksiä, UM on täysin yksin kääntäessään tämän kohdan "at Babylon" ("Babylonissa").

Kaikissa muissa käsiimme saamissa käännöksissä tekstissä sanotaan "for Babylon" ("Babylonian") tai samansuuntaisesti:

Jer. 29:10 "For thus says the LORD: When seventy years are completed for Babylon, I will visit you, and I will fulfil to you my promise and bring you back to this place." [RSV]

Carl Olof Jonsson lähetti kirjeen useille pohjoismaissa tunnustetuille heprean kielen tutkijoille ja kysyi heiltä mikä oli tässä kohdassa käytetyn hepreankielisen ilmauksen "LeBabel" tarkka merkitys. Poikkeuksetta he sanoivat, että käännös "for Babylon" ("Babylonin") oli oikea. Nämä tutkijat olivat tri. Seth Erlandson Uppsalasta, tri. Hans M. Berstad, prof. Tryggve Mettinger ja tri. Tor Magnus Amble. Tässä kysymyksessä heprean tutkijat ovat yksimielisiä, minkä pitäisi tulla selväksi siitä tosiasiasta, että jokainen moderni Raamatun käännös käyttää tätä käännöstapaa.

Lisähuomautuksena sanottakoon, että ei ole mahdollista tulkita tekstiä siten, että se tarkoittaisi seitsemänkymmenen vuoden jaksoa alkaen Jerusalemin tuhosta ja päättyen juutalaisten vapauttamiseen Babyloniasta Kyyroksen toimesta. Jakeen tekstiyhteys osoittaa sen olevan osa Jeremian kirjoittamaa kirjettä niille, jotka otettiin Jerusalemista vangeiksi toisessa (kaikkiaan kolme) pakkosiirrossa (2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10).

Tämä tapahtui kymmenen vuotta ennen Jerusalemin tuhoa.

Kirjeessään (Jer. 29:9-11) Jeremia kertoo vangituille, että heidän pitäisi asettua Babyloniaan asumaan eikä odottaa nopeaa paluuta niin kuin muutamat väärät profeetat olivat ennustaneet. He pysyisivät Babyloniassa kunnes "Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet". Vasta sitten he palaisivat.

Tämä olisi järkeenkäypää vain jos seitsemänkymmentä vuotta olisivat jo alkaneet.

Tätä Jer. 29:10 tulkintaa kannattaa tri. Avigdor Orr:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Hepreankielisen alkutekstin merkitys voitaisiin siksi tulkita seuraavasti. 'Kun Babylonian (hallinnon) seitsemänkymmentä vuotta ovat täynnä, jne.' Tässä laskettu seitsemänkymmentä vuotta viittaa selvästi Babyloniaan eikä juutalaisiin tai heidän vankeuteensa. He tarkoittavat Babylonian hallinnon seitsemääkymmentä vuotta, jonka lopussa tapahtuu pakkosiirtolaisten vapautus." [Alaviite 2] "The sense of the Hebrew original might even be rendered thus: 'After seventy years of (the rule of) Babylon are accomplished, etc.' The seventy years counted here evidently refer to Babylon and not to the Judeans or to their captivity. They mean seventy years of Babylonian rule, the end of which will see the redemption of the exiles."

Jos seitsemänkymmentä vuotta alkaisivat vasta myöhemmin, eli kymmenen vuotta Jeremian kirjoittamien sanojen jälkeen, tarkoittaisi se sitä, että Jumala oli jo päättänyt Jerusalemin joutuvan tuhottavaksi. Tässä tapauksessa Jeremian myöhemmillä varoituksilla ei olisi ollut mitään merkitystä:

Jer. 38:17,18 "Jeremia sanoi Sidkialle: 'Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon. Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään.'"

Jos Jumala olisi päättänyt polttaa kaupungin jo kymmenen vuotta aikaisemmin kuin se tapahtui, tuollainen varoitus olisi ollut turha. Joonan kirjasta löytyvä esimerkki osoittaa meille, että Jumala muuttaa suunnitelmiaan silloin kun katumusta esiintyy.

Olemme huomanneet, että Jeremia ei milloinkaan puhu seitsemästäkymmenestä vuodesta liittyen Jerusalemin tuhoon. Pitäkäämme tämä mielessä tutkiessamme kahta seuraavaa viitettä, joissa Daniel ja Esra soveltavat näitä sanoja. Luonnollisesti minkään näiden tekstien tulkinta ei saa olla ristiriidassa Jeremian itsensä sanojen kanssa.

Profeetta Daniel koki Jeremian ennustuksen dramaattisen täyttymyksen. Hän saattoi mahdollisesti olla niiden juutalaisten vankien joukossa, jotka saivat Jeremian kirjeen (Jer. 29:4-14). Ainakin hän tiesi tämän kirjeen sisällöstä, joka lupasi paluuta pyhään maahan Babylonian seitsemänkymmenen hallitusvuoden jälkeen.

Kun Babylonian kuningas näki seinälle ilmestyvän kirjoituksen eräänä yönä vuonna 539 eKr., oli mahtavan Babylonian valtakunnan aika lopussa. Daniel tulkitsi nämä arvoitukselliset kirjoitukset:

Dan. 5:25-28 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'* Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaaalla punnittu ja kevyeksi havaittu. 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."

* Kirkkoraamatun alaviite: "5:25 Teksti on arvoituksellinen, koska se on kaksimerkityksinen. Painoyksikköjen nimet mina, mina (mene, mene) sekeli (tekel) ja puoli sekeliä (u-feres) voidaan arameassa tulkita: laskettu, laskettu, punnittu, jaettu."

Kyllä, Jumala oli "laskenut kuninkuuden päivät" babylonialaisten valtakunnalle. Tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen kun babylonialaiset voittivat assyrialaiset, kuningas Kyyroksen alaisuudessa olleet meedialaiset ja persialaiset pistivät lopun babylonialaisten hallituskaudelle. Daniel lopettaa: "Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin" (jae 30).

Ei ole epäilystäkään siitä, että tässä viitattiin Jeremian ennustuksiin. Tietenkin tämä "päivien laskeminen" paljastettiin jo etukäteen eikä sitä pidetty salassa:

Aamos 3:7 "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille."

Huomaa Jeremian kuvailema tapahtumien järjestys:

Jer. 25:11,12 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut, minä vaadin Babylonian kuninkaan ja hänen kansansa tilille rikoksistaan, sanoo Herra."

Ensin täytyi seitsemänkymmenen vuoden kulua, ja vasta sitten Babylonian kuningas vaadittaisiin tilille. VT-seuran tulkinnan mukaan seitsemänkymmentä vuotta loppuivat kaksi vuotta kuninkaan tilille vaatimisen jälkeen. Kuka tahansa voi helposti huomata tämän olevan ristiriidassa tekstin kanssa.

Babylonian vankeudessa olleet juutalaiset olivat epäilemättä kiitollisia Babylonian valtakunnan lopusta. He tiesivät, että tämän täytyisi tapahtua ennen kuin he pääsisivät palaamaan Jerusalemiin ja uudelleenrakentamaan temppeliä ja kaupunkia. Sitten he palaisivat, niin kuin Jeremia oli sanonut. Jumala oli luvannut: "Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne." (Jer. 29:10)

Tämän Daniel ymmärsi, kun hän alkoi tutkia näitä ennustuksia heti Babylonian kukistumisen jälkeen:

Dan. 9:2 "hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli

Mistä muuten kopsasit tuon tekstin?

---

Eikö ole mielenkiintoista se Russellin havainto sen vuoden 1914 merkityksellisyydestä jo kauan ennen.

Sitten vielä siitä Mat.24:14---> keiden muiden uskoisit täyttävän tämän "ennustuksen"? Jehovan todistajien saarnaamistyö ulottuu kaikkialle maailman eri kolkkiin.
-----

Varsinaiseen asiaan sen verran, että aika vähän lainasit siitä mainitsemastani kirjasta, jonka tekstimäärä käsittää nillä sivuilla saman verran kuin mitä oli koko kirjoituksesi.

Jos joku Jt haluaa puuttua näihin kohtiin, niin siitä vaan. Itse en laiskana vaivaudu:-)

Kyseiseltä ajalta kyseiseltä alueelta löytyy neljän
valtion arkistoja. Raamattu on yksi niistä mutta ilman
mitään erityisasemaa.

Jerry Falwell kirjoitti:

Kyseiseltä ajalta kyseiseltä alueelta löytyy neljän
valtion arkistoja. Raamattu on yksi niistä mutta ilman
mitään erityisasemaa.

Kuka on vähäsanainen Jerry joka ilmaantuu paikalle aina yhtä vahäsanaisena.

Kopioija kirjoitti:

Mistä muuten kopsasit tuon tekstin?

---

Eikö ole mielenkiintoista se Russellin havainto sen vuoden 1914 merkityksellisyydestä jo kauan ennen.

Sitten vielä siitä Mat.24:14---> keiden muiden uskoisit täyttävän tämän "ennustuksen"? Jehovan todistajien saarnaamistyö ulottuu kaikkialle maailman eri kolkkiin.
-----

Varsinaiseen asiaan sen verran, että aika vähän lainasit siitä mainitsemastani kirjasta, jonka tekstimäärä käsittää nillä sivuilla saman verran kuin mitä oli koko kirjoituksesi.

Jos joku Jt haluaa puuttua näihin kohtiin, niin siitä vaan. Itse en laiskana vaivaudu:-)

>>Eikö ole mielenkiintoista se Russellin havainto sen vuoden 1914 merkityksellisyydestä jo kauan ennen.>Sitten vielä siitä Mat.24:14---> keiden muiden uskoisit täyttävän tämän "ennustuksen"? Jehovan todistajien saarnaamistyö ulottuu kaikkialle maailman eri kolkkiin.

theos kirjoitti:

...tietoa myös noista JT "todisteista", joten turhat löpinät voi niistä jo lopettaa ;)

Johdanto
Vartiotorni-seura (VT-seura) määrää Jehovan Todistajien (JT) teologisen opetuksen rungosta. Tulemme havaitsemaan, että tämä runko tukeutuu täysin vuoteen 1914. Jehovan Todistajien tämänhetkinen opetus on, että Jeesus Kristus sai kuninkuuden taivaissa vuonna 1914 ja alkoi hallita "vihollistensa keskellä" (Ps. 110:2). Myös viimeisten päivien sanotaan alkaneen tuona vuonna.

Marraskuun 1. päivän 1995 Vartiotornin ilmestymiseen asti VT-seura opetti, että jotkut vuoden 1914 tapahtumat nähneistä ihmisistä olisivat elossa ja näkisivät myös maailmanlopun. Kun tämä oppi kumottiin, vuoden 1914 merkittävyys pieneni. Silti monet pääopeista nojaavat vuoteen 1914:

VT-seura väittää, että vuonna 1919 Kristus valitsi JT:ien johdon, eli niin kutsutut "voidellut", toimimaan hänen ainoana tiedonvälityskanavanaan ihmisille. Tämä oppi perustuu siihen olettamukseen, että Kristus palasi vuonna 1914, tarkasti kaikki kristilliset ryhmät kolme ja puoli vuotta myöhemmin, salli VT-seuran johdon joutua "Babylonian vankeuteen" (oikeasti vankilaan) ja lopulta valitsi heidät vuonna 1919. Ilman vuotta 1914 VT-seuralla ei ole mitään erikoisasemaa suhteessaan Kristukseen.
JT:t väittävät, että ainoastaan he täyttävät Matt. 24:14 ennustuksen julistaessaan "hyvää uutista" koko asutussa maassa meidän aikanamme. Tämä "hyvä uutinen" on uutinen siitä, että Kristus alkoi hallita vuonna 1914 ja loppu tulisi "nopeasti". Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin JT:t ovat julistaneet väärää evankeliumia (Gal. 1:6-9).
JT:lla monien Raamatun kohtien tulkinta perustuu ajatukseen Kristuksen näkymättömästä läsnäolosta vuodesta 1914 lähtien. Jos tämä olettamus ei perustu totuuteen, niin myös heidän Raamatun tulkintansa ovat vääriä ja väitteet Jumalan ohjauksesta tulevat todistetuksi vääräksi.
Ei ole mitään todisteita siitä, että meidän ajallamme olisi mitään Raamatullista erikoismerkitystä jos opetus vuodesta 1914 ei perustu totuuteen.
Jopa oppi kahdesta erilaisesta pelastuvien joukosta, joka on JT:ien oma Raamatun tulkinta, on oikeastaan riippuvainen vuodesta 1914. VT-seura väittää, että "suuren joukon" (ei-voidellut, joilla on odote elää maan päällä) "kokoaminen" alkoi vuonna 1935 ja tämä tapahtui vasta "lopun aikojen" alkamisen jälkeen. Myös tämä outo oppi kumoutuu, jos vuosi 1914 ei perustu totuuteen.
JT:t väittävät, että liikkeen perustaja, Charles T. Russell, ennusti vuoden 1914 tapahtumat jo 1870-luvulta lähtien. Tätä käytetään pääasiallisena todisteena siitä, että Russell toimi Jumalan ohjaamana.

"Pakanain ajat" - Opin historia
On totta, että vuodella 1914 oli tärkeä osuus Russellin aikalaskelmissa. Hän ennusti tuoksi vuodeksi maailmanloppua ja Jumalan valtakunnan täyttä perustamista maan päälle. Näin ei tietenkään käynyt, mutta JT:t kuitenkin väittävät, että jotakin tärkeää tapahtui samaan aikaan kun I maailmansota syttyi.

Mitä ajanlaskun todisteita Russell sitten käytti? Perusteet aikalaskelmilleen hän lainasi täysin adventisti Nelson Barbourilta. Heillä oli pitkä lista päivämääriä, joista yksi oli 1914.

Barbour rakensi kaikki perustelunsa yhtenäiseen Raamatun aikalaskelmaan, jossa Adamin luominen oli ajoitettu vuoteen 4127 eKr. Barbour (ja Russell) ajatteli, että numeroita sisältävät monet Raamatun jakeet olivat "koodattuja" viestejä Jumalalta, joista saisi selville erilaisten tapahtumien päivämäärät.

Yksi näistä teksteistä on Danielin 4. luku. Siinä profeetta Daniel sanoo kuningas Nebukadnessarille:

Dan. 4:22 "Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta ("seitsemän aikaa", Uuden Maailman käännös [UM], Dan. 4:25) vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo." [KR92]

Jostakin syystä Barbour (ja JT:t nykyään) tulkitsevat tämän Raamatun kohdan tarkoittavan jotakin muuta kuin vuosia, jotka Nebukadnessar vietti mielisairaana. UM käyttää termiä "aika" myös Ilm. 12:6,14 käännöksissään. Jakeet tulkitaan siten, että kolme ja puoli aikaa vastaa 1260 päivää. Yksi "aika" määritellään 360 päiväksi ja vastaavasti 7 aikaa on 2520 päivää. Sitten VT-seura vetoaa "päivä vuotta kohden" -sääntöön, joka perustuu 4. Moos. 14:34 ja Hes. 4:6 (mielenkiintoisesti sääntö ei olekaan enää voimassa tulkittaessa Ilmestyksen 12. lukua!) ja saa tulokseksi 2520 vuotta.

Mutta mikä tapahtuma kesti 2520 vuotta? Ilman sen enempiä todisteita Barbour sovelsi tämän ajan koskemaan Jeesuksen ennustusta Jerusalemin tuhosta, joka tapahtui vuonna 70 jKr.:

Luuk. 21:24 "Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika ("kansojen määräajat", UM) täyttyy."

Huolimatta siitä tosiasiasta, että Jeesuksen sanojen mukaan "pakanain ajat" / "kansojen määräajat" alkavat silloin kun Jerusalem tuhoutuu tulevaisuudessa, Barbour esitti, että "pakanain ajat" alkoivat Jerusalemin joutuessa babylonialaisten alaisuuteen jo vuosisatoja aikaisemmin, kuningas Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena (Jer. 52:12). Milloin oli tämä hallitusvuosi?

Barbour sanoi Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 606 eKr.

Laskettaessa 2520 vuotta eteenpäin vuodesta 606 eKr. päädytään vuoteen 1914 jKr., eikö niin?

Väärin.

Barbour oli, kuten Russellkin, varsin tietämätön ajanlaskusta ja historiasta. Kun nykyisin käytössä oleva kalenteri (juliaaninen, myöhempien parannusten jälkeen gregoriaaninen) tehtiin, niin käytössä ei ollut 0-vuotta, joten vuotta 1 eKr. seurasi 1 jKr. 2520 vuotta laskettuna vuodesta 606 eKr. antaa tulokseksi 1915, jota Russell itseasiassa käyttikin jonkin aikaa vuoden 1914 sijasta. Mutta sitten I maailmansota alkoi 1914. Russell oli ennustanut jotakin tapahtuvaksi vuonna 1914, ja koska jotakin tosiaan tapahtui niin Russell ajatteli olleensa oikeassa. Russell "unohti" 0-vuoden ja vaihtoi aikalaskelmansa osoittamaan takaisin vuoteen 1914.

Ennemmin tai myöhemmin tämä virhe piti kuitenkin korjata. Miten? Jerusalemin tuhoa muutettiin yhdellä vuodella vuodesta 606 eKr. vuoteen 607 eKr. Tämä on helppoa tehdä paperilla.

VT-seuran kirja Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä! (1988) lainaa Barbourin vanhaa kirjasta sivulla 105:

"'Vuonna 606 eKr. Jumalan valtakunta päättyi, otsaripa otettiin pois ja koko maapallo luovutettiin pakanoille. 2520 vuotta vuodesta 606 eKr. päättyivät vuonna 1914 jKr.' - The Three Worlds, julk. 1877, s. 83."

Alaviite jatkaa:

"Onneksi nuo raamatuntutkijat eivät olleet tajunneet, että 'eKr.':n ja 'jKr.':n välillä ei ole nollavuotta. Kun tutkimukset tekivät myöhemmin tarpeelliseksi oikaista vuosi 606 eKr. vuodeksi 607 eaa., tuo nollavuosi poistettiin samalla, joten vuotta '1914 jKr.' koskeva ennustus piti yhä paikkansa. - Ks. Jehovan todistajien vuonna 1943 (suom. 1945) julkaisemaa kirjaa "Totuus on tekevä teidät vapaiksi", s. 243, 244."

Varsin vaikuttavaa, vai mitä? "Onneksi" - Jumalan ohjauksessa - he olivat tehneet kaksi virhettä, jotka kumosivat toisensa!

Mitä oli se uusi "tutkimus", joka siirsi Jerusalemin tuhoutumisen päivämäärää? Sellaista tutkimusta ei tietenkään ollut. VT-seuran kirjallisuudesta ei löydy mitään todisteita tälle uudelle päivämäärälle.

Päivämäärän siirtäminen oli tarpeellista ainoastaan pitämään vuosi 1914 paikallaan, jonka varassa kaikki muut VT-seuran oppirakennelmat lepäävät.

Tosiasia on, että Jerusalem joutui babylonialaisten valtaan vuonna 587 eKr. eikä 607. Barbourin ja Russellin tietämättömyys ajanlaskusta ja historiasta on aiheuttanut VT-seuralle melkoisen ongelman. VT-seuran usein lainaama lähdeteos The Encyclopedia Britannica sanoo asiasta seuraavasti (vapaa käännös):

"Vuonna 587/586 eaa. kaupunki ja sen temppeli tuhottiin perusteellisesti Nebukadnessarin toimesta ja pakkosiirtolaisuus alkoi. Se [pakkosiirtolaisuus] loppui vuonna 538 eaa., kun Babylonian vallannut persialainen Kyyros Suuri antoi juutalaisten palata maahansa Serubbabelin, Daavidin sukuhaaraan kuuluvan miehen, johdolla."

VT-seura tunnustaa olevansa yksin väittäessään Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 607 eKr. Syyksi tarjotaan kuitenkin selitystä siitä, että ainoastaan he tukeutuvat täysin Raamattuun "maallisten" tietolähteiden sijasta.

Kirjan Tulkoon sinun valtakuntasi (1981) sivulla 187 sanotaan:

"Raamattuun uskovat kristityt ovat kerran toisensa jälkeen havainneet, että sen sanat kestävät runsaan kritiikin kokeen ja että ne on todistettu täsmällisiksi ja luotettaviksi. He ymmärtävät, että koska se on Jumalan henkeytetty sana, sitä voidaan käyttää mittakeppinä arvioitaessa maallista historiaa ja maallisia näkemyksiä."

Tämä kuulostaa kristitystä varmasti mukavalta, mutta onko se totta? Pitääkö VT-seura Raamattua tosiaan "täsmällisenä ja luotettavana"? Käyttävätkö he Raamattua mittapuunaan?

Opettaako Raamattu Jerusalemin tuhoutuneen vuonna 607 eKr?
Raamattu ei sisällä mitään absoluuttisia/kiistattomia päivämääriä, koska nykyisin käyttämäämme kalenteria ei ollut keksitty vielä Vanhan Testamentin kirjoittamisen aikoihin. Tästä syystä ei ole mahdollista määritellä tapahtumien ajankohtia suoraan. Sen sijaan Raamattu antaa monia suhteellisia (toisiin tapahtumiin liittyviä) päivämääriä.

Esimerkiksi:

Dan. 1:1 "Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen."

Tämän jälkeen seuraa selostus siitä, kuinka temppelin pyhät esineet vietiin Babyloniaan ja joitakin merkittäviä israelilaisia - heidän joukossaan Daniel - otettiin vangiksi. Jerusalemia ei tuhottu vielä tässä vaiheessa. Samalla tavoin löydämme Dan. 2:1 tapahtuman, jonka ajankohta oli Nebukadnessarin toinen hallitusvuosi. Loogisesti päätellen tämä tarkoittaa sitä, että Danielin ja muiden pakkosiirto tapahtui Nebukadnessarin hallinnon valtaannousuvuotena (teoreettisesti tämä on 1. vuosi, mutta kuten Dan. 1:5 osoittaa, niin kolmen vuoden opetusjakso tapahtui Dan. 1:1 ja 2:1 välisenä aikana).

Näin tapahtumia siis kirjattiin raamatullisina aikoina. Mikäli me pystymme määrittämään kuninkaiden hallitusajat, tässä tapauksessa siis Jojakimin ja Nebukadnessarin, niin me pystymme määrittämään myös muiden tapahtumien ajankohdat.

Mikä tahansa ajanlaskun määrittäminen tarvitsee siis tuekseen jotakin Raamatusta riippumatonta todistelähdettä. Ainoastaan suhteelliset päivämäärät saadaan itse Raamatusta. Tarkastelemme myöhemmin sitä, kuinka nämä päivämäärät voidaan saada selville.

Puolustaako Vartiotorni-seura Raamatun aikajärjestystä?
Kuten olemme nähneet, VT-seura väittää noudattavansa Raamattua ja puolustavansa sitä kritiikkiä vastaan. Onko tämä totta? Ehkä toisinaan, mutta ei tässä tapauksessa.

Huomasimme kuinka Dan. 1:1 kertoo Nebukadnessarin ottaneen vankeja Jerusalemista Jojakimin kolmantena hallitusvuotena (kts. valtaannousuvuosi-järjestelmä).

Vartiotornin aikajärjestyksen mukaan tämä ei ole mahdollista.

VT-seuran julkaisema Raamatun tietosanakirja Insight on the Scriptures sanoo 1. osan sivulla 1269:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Danielin 1:1:ssä Daniel selvästi viittaa Jojakimin kolmanteen hallitusvuoteen Babylonian alaisena vasallikuninkaana/sijaishallitsijana. Se ei voinut olla Jojakimin 11-vuotisen Juudan hallituskauden 3. vuosi, koska tuolloin Jojakim ei ollut Babylonian alainen, vaan Egyptin farao Nekon alainen vasallikuningas." "Evidently it is to this third year of Jehoiakim as a vassal king under Babylon that Daniel refers at Daniel 1:1. It could not be Jehoiakim's third year of his 11-year reign over Judah, for at that time Jehoiakim was a vassal, not to Babylon, but to Egypt's Pharaoh Necho."

"Selvästi", he sanovat. Henkilö joka ei ole hyvin perillä Raamatusta saattaa pitää mahdollisena, että Daniel viittaa "kolmanteen hallitusvuoteen" laskien jostakin kuninkaan hallituskauden erikoistapahtumasta. Mutta kun tiedämme miten aikaa laskettiin noina päivinä, niin ymmärrämme tämän olevan erittäin epätodennäköistä. Otetaanpa esimerkki: Olisiko mahdollista, että joku nykypäivänä elävä ihminen määrittelisi II maailmansodan alkaneeksi vuonna 1869 ainoastaan siksi, että hänen mielestään Jerusalemin kukistuminen roomalaisten käsissä (70 jKr.) olisi mielenkiintoisempi tapahtuma aloittaa vuosikalenteri kuin Kristuksen (oletettu) syntymä? Jos Daniel olisi antanut vastaavan oudon lausunnon, olisi hän ymmärtänyt, että muut käsittäisivät hänet varmasti väärin. Sitäpaitsi Daniel, kuten monet muutkin Raamatun kirjoittajat, käyttää toistuvasti tätä samaa päiväystyyliä (Dan. 7:1; 8:1; 9:1; 10:1; 11:1).

Dan. 2:1 kertoo profeetan selittäneen Nebukadnessarin unet hänen 2. vuotenaan. Jälleen kerran VT-seuran täytyy turvautua melkoiseen akrobatiaan, kun teksti selvästi kuuluu "Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar...", eikä epäselvyyksiä pitäisi syntyä.

Kieltäytyminen laittamasta Raamattua opinkappaleiden edelle tulee erityisen nololla tavalla esiin kirjassa Tulkoon sinun valtakuntasi, joka yrittää kumota VT-seuran aikalaskelmia vastaan esitetyn kritiikin. Sivulla 188 he yrittävät kumota Berossoksen babylonialaisten aikakirjojen arvon:

"Vaikka Berossos väittääkin Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja valtaannousunsa vuonna, niin mitkään nuolenpääkirjoitukset eivät tue sitä."

Eikö olekin hämmästyttävää huomata, että vain muutamia kappaleita sen jälkeen kun VT-seura mainostaa itseään Raamatun ainoaksi puolestapuhujaksi, he tarkoituksellisesti kieltäytyvät tunnustamasta sitä, että Raamattu itse, Danielin kirjassa, kannattaa Berossosta VT-seuran aikalaskelmia vastaan?

Nämä eivät ole ainoita esimerkkejä. Profeetta Sakarja tuo esiin kaikkein pahimman iskun VT-seuran aikalaskelmia vastaan.

Sak. 1:7 "Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle."

Tällä kertaa VT-seura on muiden lähteiden kanssa samaa mieltä siitä, että tapahtuma ajoittuu helmikuuhun 519 eKr. Käyttäähän VT-seuran vuosi 607 Kyyroksen hallituskautta eräänlaisena kiinnepisteenä, joten olisi epäviisasta kieltää tätä.

Mitä profeetta Sakarja näki ja kuuli?

Sak. 1:12 "Sen kuultuaan enkeli lausui: 'Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta.'"

Kyllä, 70 vuotta Jumala oli ollut vihoissaan Juudan kaupungeille. Tämä vie meidät vuoteen 589 eKr. VT-seuran aikajärjestyksen mukaan mitään merkittävää ei tapahtunut tuona vuotena. Kuitenkin vakiintuneen aikajärjestyksen mukaan tämä oli se vuosi, jona Nebukadnessar aloitti Jerusalemin piirityksen (2. Kun. 25:1; Hes. 24:1,2; Jer. 52:4).

Sitä paitsi olisi ollut merkityksetöntä enkelin sanoa, että kaupungit olivat olleet vihan alaisena "seitsemänkymmentä vuotta", jos tämä ajanjakso alkoi kahdeksantoista vuotta pääkaupungin täydellisen tuhoutumisen jälkeen! Toisaalta jos enkeli puhui seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksosta vuosien 607 ja 537 eKr. välillä - kuten JT:t epäilyksettä väittävät - niin miksi enkeli kysyisi "kuinka kauan kestää"? Nämä sanat osoittavat, että siinä vaiheessa "vihastumisen" ajanjakso ei ollut vielä päättynyt. Ja koska ajanjakso jatkui edelleen, sen on täytynyt alkaa jollakin merkittävällä tapahtumalla vuonna 589 eKr.

Kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi, Sakarja tarjoilee vielä kohtalokkaamman iskun VT-seuran aikalaskelmille:

Sak. 7:1-5 "Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: 'Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?' Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 'Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?'"

Näiden jakeiden aikajärjestykseen liittyvät todisteet ovat hämmästyttävät ja antavat runsaasti tietoa. Jopa VT-seuran kirjallisuudessa myönnetään, että tapahtumat, joiden vuoksi juutalaiset surivat ja paastosivat, on selvästi merkitty Raamattuun. He olivat paastonneet viidennessä kuussa: "Paastoa vietettiin ilmeisesti tuon kuukauden (aabin) kymmenentenä päivänä sen muistoksi, että Nebukadnessarin henkivartioston päällikkö Nebusaradan sinä päivänä, kahden päivän tarkastuksen jälkeen, poltti poroksi Jerusalemin kaupungin ja sen temppelin", kuten sanotaan VT-seuran kirjassa Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta! sivulla 232. He paastosivat myös seitsemännessä kuussa: "Yksi näistä oli seitsemännen kuukauden (tisrin) kolmantena päivänä käskynhaltija Gedaljan salamurhan muistoksi, Gedaljan, joka kuului kuningas Daavidin kuninkaalliseen sukuun ja josta Nebukadnessar oli tehnyt maan käskynhaltijan niitä köyhiä juutalaisia varten, joiden sallittiin jäädä maahan Jerusalemin tuhon jälkeen." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 232).

Tämä johtaa VT-seuran ilmeiseen ongelmaan, koska he väittävät tämän tapahtuneen vuonna 607 eKr. Marraskuu 518 eKr. (Dareioksen neljäs hallitusvuosi), jolloin Sakarja sai näkynsä, on 90 vuotta 607 eKr. jälkeen. VT-seura myöntää, että seitsemänkymmenen vuoden suruaika alkoi kun Jerusalem tuhottiin. Edellä oleva Raamatun kohta osoittaa erittäin selvästi, että seitsemänkymmentä vuotta osuvat vuoteen 518 eKr. Israelilaiset kysyivät pitäisikö heidän jatkaa (vuosittaista) paastoamistaan. Jos he olisivat lopettaneet sen kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, tässä kysymyksessä ei olisi ollut mitään järkeä. UM käyttää Sak. 1:12 sanamuotoa "nämä seitsemänkymmentä vuotta" ("these seventy years") sen sijaan, että käytettäisiin sanamuotoa "ne seitsemänkymmentä vuotta" ("those seventy years"). Jälkimmäinen olisi ollut sanavalinta, jos ajanjakso olisi loppunut jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin (Sak. 7:5 RSV käännöksen mukaan sanoo "for these seventy years", NIV sanoo "for the past 70 years").

Kuinka VT-seura vastaa tähän aikajärjestystään koskevaan vakavaan vastaväitteeseen? Sakarjan 1. luvussa esiintyvään enkeliin liittyen he sanovat:

"Tarkoittiko enkeli siis sitä, että nuo seitsemänkymmentä vuotta eivät olleet vielä päättyneet tai että ne olivat päättyneet aivan äsken? Se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 129; lihavointi lisätty)

Todellakin! Jokainen historian tutkija ja Raamatun selitysteos, joiden tukena on tuhansia nuolenpääkirjoituksia, muinaisia asiakirjoja ja kaiverruksia, toteaa että vuosi 586/7 eKr. on Jerusalemin tuhon oikea päivämäärä. Sitten kun Jumala ja Jumalan enkeli sanovat saman asian profeetta Sakarjan kautta, niin VT-seura hävyttömästi toteaa, että "se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa".

Lisäesimerkit tuskin ovat enää välttämättömiä osoittamaan sitä millä tavoin VT-seura tukeutuu Raamattuun.

Tutkitaanpa kuitenkin vielä niitä perusteluja, joita VT-seura käyttää vuoden 607 eKr. tueksi.

Babylonian 70 vuotta
Saadakseen vastapainoa runsaille aikajärjestystään vastaan puhuville todisteille, VT-seura vetoaa joihinkin Raamatun kirjoituksiin. Tulkoon sinun valtakuntasi sanoo sivulla 187-8:

"Profeetta Jeremia ennusti, että babylonialaiset tuhoaisivat Jerusalemin ja tekisivät kaupungin ja maan autioksi. (Jer. 25:8,9) Hän lisäsi: 'Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.' (Jer. 25:11) Nuo 70 vuotta kuluivat umpeen, kun Kyyros Suuri (Raamatussa Koores) ensimmäisenä vuotenaan vapautti juutalaiset, ja he palasivat kotimaahansa. (2. Aik. 36:17-23) Me uskomme, että totuudenmukaisin tulkinta Jeremian 25:11:stä ja muista raamatunkohdista on, että nuo 70 vuotta alkoivat babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin ja jättäessä Juudan maan autioksi."

Jeremian 70 vuotta on tässä kohden sovellettu täysin ajanjaksoon, joka alkoi Nebukadnessarin tuhottua Jerusalemin ja päättyi juutalaisten saadessa luvan palata Babyloniasta takaisin omaan maahansa. Babylonian joutuminen Kyyroksen valtaan tapahtui vuonna 539 eKr. Tämä asia on kiistaton. VT-seura sanoo, että juutalaiset palasivat kotimaahansa vuonna 537 eKr. Tämä on mahdollista, vaikkakin 538 eKr. on todennäköisempi vuosi. VT-seura väittää, että tästä johtuen Jerusalem tuhoutui 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eKr.

Seitsemänkymmentä vuotta on Jeremian käyttämä profeetallinen ajanjakso, joten on luonnollista tutkia ensin miten tätä ilmaisua on käytetty hänen kirjassaan. Ensimmäinen maininta on Jer. 25:11, kuten yllä olevasta voidaan nähdä. Teksti ei kuitenkaan sano sitä, mitä VT-seura väittää sen sanovan.

Jer. 25:11 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta."

Huomaamme heti, että Jeremia ei missään kohdin sano Jerusalemin olevan autiona seitsemääkymmentä vuotta. Nämä seitsemänkymmentä vuotta olivat palveluksen aikaa, eivätkä autioitumisen. Vaikka tekstiyhteys puhuukin autioitumisesta, seitsemänkymmentä vuotta soveltuvat pelkästään palvelusaikaan. Edellä lainatun Tulkoon sinun valtakuntasi -kirjan teksti jättää tämän täysin huomioimatta. Lisäksi palvelusaika ei rajoittunut israelilaisiin, vaan "nämä kansat" luonnollisesti sisältävät useimmat, ellei kaikki, Syyrian-Palestiinan alueella eläneet kansat.

Mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan "seitsemänkymmentä vuotta"? Luonnollisesti ilmaisu voi viitata tarkalleen 70 vuoden ajanjaksoon, eikä esim. 71 tai 69 vuoteen. Tällä tavoin se on ymmärretty VT-seurassa ja siinä he ovat mitä luultavimmin oikeassa.

Kuitenkin yhtä hyvin tämä saattaa olla pyöristetty numero ja soveltua likimääräiseen ajanjaksoon. Yksi esimerkki on Ps. 90:10 teksti: "Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä." Tämän tekstin perusteella tuskin kukaan väittää, että ihmisen iän pituus on tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Jes. 23:15 osoittaa, että "seitsemänkymmentä vuotta" samaistetaan "yhden kuninkaan eliniän" kanssa, joka luonnollisesti on arvio. Tämä Jeremiankin tietämä periaate saattaa yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että hän sanoi kansojen palvelevan Babyloniaa elinikänsä, eli noin seitsemänkymmentä vuotta.

"Nämä kansat" aloittivat Nebukadnessarin palvelemisen viimeistään vuonna 605 eKr., jolloin - kuten olemme nähneet - hän otti jopa vankeja ja sotasaalista Jerusalemista. Samana vuonna Nebukadnessar kukisti farao Nekon (Jer. 46:2) ja siitä lähtien alueen kansat joutuivat maksamaan veroa Babylonian kuninkaalle. Aikakausi loppui äkisti vuonna 539 eKr., kun Kyyros kukisti Babylonian. Näin ollen palveluksen aika oli 66 vuotta, joka pyöristettynä on 70.

On kuitenkin mahdollista soveltaa seitsemänkymmenen vuoden ajanjakso alkaneeksi vuodesta 609 eKr., joka antaisi tulokseksi tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Tuona vuonna kukistui Harran, ja Assyrian kuningaskunta oli tällä alueella selvästi joutunut luovuttamaan valta-asemansa Babylonialle. Niinpä vuonna 609 eKr. "näiden kansojen" hallinta siirtyi Assyrialta Babylonialle. Jotkut kansat joutuivat Babylonian alaisuuteen heti, mutta toiset seurasivat nopeasti perässä. [Alaviite 1]

Ei ole kuitenkaan mahdollista tietää aivan tarkasti mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan. Huomaa kuitenkin, että valitsimmepa seitsemänkymmenen vuoden tulkinnaksi mitä tahansa, niin "kaikkein luonnollisin tapa lukea" Jer. 25:11 antaa seitsemänkymmenen vuoden päättymisvuodeksi 539 eKr., jolloin Kyyros valloitti Babylonian. Lisäksi näiden vuosien alkamisella ei ollut mitään tekemistä Jerusalemin tuhoutumisen kanssa, vaan ne liittyvät Babylonian johtoaseman saavuttamiseen.

Jeremia mainitsee seitsemänkymmentä vuotta toisessakin jakeessa.

Jer. 29:10 "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne."

Jer. 29:10 "Sillä näin on Jehova sanonut: Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa (engl. at Babylon) minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät takaisin tähän paikkaan." [UM]

Tässä kohdin UM osoittaa puolueellisuutensa VT-seuran tulkintojen puolesta. On kuitenkin huomattava, että puhuttaessa "seitsemästäkymmenestä vuodesta", tämä on ainoa kohta jossa UM:n tulkinta on kiistanalainen.

Huomioonottamatta vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä ja sen perusteella tehtyjä uudempia käännöksiä, UM on täysin yksin kääntäessään tämän kohdan "at Babylon" ("Babylonissa").

Kaikissa muissa käsiimme saamissa käännöksissä tekstissä sanotaan "for Babylon" ("Babylonian") tai samansuuntaisesti:

Jer. 29:10 "For thus says the LORD: When seventy years are completed for Babylon, I will visit you, and I will fulfil to you my promise and bring you back to this place." [RSV]

Carl Olof Jonsson lähetti kirjeen useille pohjoismaissa tunnustetuille heprean kielen tutkijoille ja kysyi heiltä mikä oli tässä kohdassa käytetyn hepreankielisen ilmauksen "LeBabel" tarkka merkitys. Poikkeuksetta he sanoivat, että käännös "for Babylon" ("Babylonin") oli oikea. Nämä tutkijat olivat tri. Seth Erlandson Uppsalasta, tri. Hans M. Berstad, prof. Tryggve Mettinger ja tri. Tor Magnus Amble. Tässä kysymyksessä heprean tutkijat ovat yksimielisiä, minkä pitäisi tulla selväksi siitä tosiasiasta, että jokainen moderni Raamatun käännös käyttää tätä käännöstapaa.

Lisähuomautuksena sanottakoon, että ei ole mahdollista tulkita tekstiä siten, että se tarkoittaisi seitsemänkymmenen vuoden jaksoa alkaen Jerusalemin tuhosta ja päättyen juutalaisten vapauttamiseen Babyloniasta Kyyroksen toimesta. Jakeen tekstiyhteys osoittaa sen olevan osa Jeremian kirjoittamaa kirjettä niille, jotka otettiin Jerusalemista vangeiksi toisessa (kaikkiaan kolme) pakkosiirrossa (2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10).

Tämä tapahtui kymmenen vuotta ennen Jerusalemin tuhoa.

Kirjeessään (Jer. 29:9-11) Jeremia kertoo vangituille, että heidän pitäisi asettua Babyloniaan asumaan eikä odottaa nopeaa paluuta niin kuin muutamat väärät profeetat olivat ennustaneet. He pysyisivät Babyloniassa kunnes "Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet". Vasta sitten he palaisivat.

Tämä olisi järkeenkäypää vain jos seitsemänkymmentä vuotta olisivat jo alkaneet.

Tätä Jer. 29:10 tulkintaa kannattaa tri. Avigdor Orr:

Vapaa käännös Alkuperäinen englanninkielinen teksti
"Hepreankielisen alkutekstin merkitys voitaisiin siksi tulkita seuraavasti. 'Kun Babylonian (hallinnon) seitsemänkymmentä vuotta ovat täynnä, jne.' Tässä laskettu seitsemänkymmentä vuotta viittaa selvästi Babyloniaan eikä juutalaisiin tai heidän vankeuteensa. He tarkoittavat Babylonian hallinnon seitsemääkymmentä vuotta, jonka lopussa tapahtuu pakkosiirtolaisten vapautus." [Alaviite 2] "The sense of the Hebrew original might even be rendered thus: 'After seventy years of (the rule of) Babylon are accomplished, etc.' The seventy years counted here evidently refer to Babylon and not to the Judeans or to their captivity. They mean seventy years of Babylonian rule, the end of which will see the redemption of the exiles."

Jos seitsemänkymmentä vuotta alkaisivat vasta myöhemmin, eli kymmenen vuotta Jeremian kirjoittamien sanojen jälkeen, tarkoittaisi se sitä, että Jumala oli jo päättänyt Jerusalemin joutuvan tuhottavaksi. Tässä tapauksessa Jeremian myöhemmillä varoituksilla ei olisi ollut mitään merkitystä:

Jer. 38:17,18 "Jeremia sanoi Sidkialle: 'Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon. Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään.'"

Jos Jumala olisi päättänyt polttaa kaupungin jo kymmenen vuotta aikaisemmin kuin se tapahtui, tuollainen varoitus olisi ollut turha. Joonan kirjasta löytyvä esimerkki osoittaa meille, että Jumala muuttaa suunnitelmiaan silloin kun katumusta esiintyy.

Olemme huomanneet, että Jeremia ei milloinkaan puhu seitsemästäkymmenestä vuodesta liittyen Jerusalemin tuhoon. Pitäkäämme tämä mielessä tutkiessamme kahta seuraavaa viitettä, joissa Daniel ja Esra soveltavat näitä sanoja. Luonnollisesti minkään näiden tekstien tulkinta ei saa olla ristiriidassa Jeremian itsensä sanojen kanssa.

Profeetta Daniel koki Jeremian ennustuksen dramaattisen täyttymyksen. Hän saattoi mahdollisesti olla niiden juutalaisten vankien joukossa, jotka saivat Jeremian kirjeen (Jer. 29:4-14). Ainakin hän tiesi tämän kirjeen sisällöstä, joka lupasi paluuta pyhään maahan Babylonian seitsemänkymmenen hallitusvuoden jälkeen.

Kun Babylonian kuningas näki seinälle ilmestyvän kirjoituksen eräänä yönä vuonna 539 eKr., oli mahtavan Babylonian valtakunnan aika lopussa. Daniel tulkitsi nämä arvoitukselliset kirjoitukset:

Dan. 5:25-28 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'* Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaaalla punnittu ja kevyeksi havaittu. 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."

* Kirkkoraamatun alaviite: "5:25 Teksti on arvoituksellinen, koska se on kaksimerkityksinen. Painoyksikköjen nimet mina, mina (mene, mene) sekeli (tekel) ja puoli sekeliä (u-feres) voidaan arameassa tulkita: laskettu, laskettu, punnittu, jaettu."

Kyllä, Jumala oli "laskenut kuninkuuden päivät" babylonialaisten valtakunnalle. Tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen kun babylonialaiset voittivat assyrialaiset, kuningas Kyyroksen alaisuudessa olleet meedialaiset ja persialaiset pistivät lopun babylonialaisten hallituskaudelle. Daniel lopettaa: "Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin" (jae 30).

Ei ole epäilystäkään siitä, että tässä viitattiin Jeremian ennustuksiin. Tietenkin tämä "päivien laskeminen" paljastettiin jo etukäteen eikä sitä pidetty salassa:

Aamos 3:7 "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille."

Huomaa Jeremian kuvailema tapahtumien järjestys:

Jer. 25:11,12 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut, minä vaadin Babylonian kuninkaan ja hänen kansansa tilille rikoksistaan, sanoo Herra."

Ensin täytyi seitsemänkymmenen vuoden kulua, ja vasta sitten Babylonian kuningas vaadittaisiin tilille. VT-seuran tulkinnan mukaan seitsemänkymmentä vuotta loppuivat kaksi vuotta kuninkaan tilille vaatimisen jälkeen. Kuka tahansa voi helposti huomata tämän olevan ristiriidassa tekstin kanssa.

Babylonian vankeudessa olleet juutalaiset olivat epäilemättä kiitollisia Babylonian valtakunnan lopusta. He tiesivät, että tämän täytyisi tapahtua ennen kuin he pääsisivät palaamaan Jerusalemiin ja uudelleenrakentamaan temppeliä ja kaupunkia. Sitten he palaisivat, niin kuin Jeremia oli sanonut. Jumala oli luvannut: "Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne." (Jer. 29:10)

Tämän Daniel ymmärsi, kun hän alkoi tutkia näitä ennustuksia heti Babylonian kukistumisen jälkeen:

Dan. 9:2 "hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli

väitteet ovat jo aika vanhoja.. Mutta vastaan muutamaan väitteeseen..

>

Juhanip kirjoitti:

väitteet ovat jo aika vanhoja.. Mutta vastaan muutamaan väitteeseen..

>

Jehovalainen!

theos kirjoitti:

>>Eikö ole mielenkiintoista se Russellin havainto sen vuoden 1914 merkityksellisyydestä jo kauan ennen.>Sitten vielä siitä Mat.24:14---> keiden muiden uskoisit täyttävän tämän "ennustuksen"? Jehovan todistajien saarnaamistyö ulottuu kaikkialle maailman eri kolkkiin.

Ei ainostaan hän, vaan myös muut Raamatun tukijat, Adventistit olivat jo pois kuvioista.

>

Pakana(M) kirjoitti:

Jehovalainen!

tämä ole keskustelu palsta, vai haluatteko keskustella vain keskenänne.?

Pitäskö pakana meidän laittaa nukkumaan, olisin jo mennyt, mutta koneeni kaatui kolme kertaa ja tuhosi joka kerta kaiken kirjoittamani, meni aikaa aloittaa jälleen alusta.

Juhanip kirjoitti:

Ei ainostaan hän, vaan myös muut Raamatun tukijat, Adventistit olivat jo pois kuvioista.

>

Tuskin mitään mielenkiintoista tuosta JT-kirjallisuudesta löytyy, jos niistä Totuutta yrittää etsiä. Parempaa ajankululukemistoa on vaikkapa Aku Ankka tai Nalle Puh ja Tao.

Mitä tulee korvien omistajiin, niin mitä niillä korvilla, jos ei ole 'päätä'...?

Juhanip kirjoitti:

Ei ainostaan hän, vaan myös muut Raamatun tukijat, Adventistit olivat jo pois kuvioista.

>

...paha asiainjärjestelmä tuhoutuu...taas.

Jos et ole huomannut, niin lähes kaikki JT:a koskevat lainaukseni ovat seuran omista julkaisuista !

Tosin niiden monet asiantuntija-lainaukset ovat näitä "leikeltyjä" versioita joilla ne saadaan tarkoituksenmukaisemmiksi. Aivan samalla tavoin, kuten koitat itse tehdä tuon Danielin ja Babylonian suhteen :)

Juhanip kirjoitti:

tämä ole keskustelu palsta, vai haluatteko keskustella vain keskenänne.?

Pitäskö pakana meidän laittaa nukkumaan, olisin jo mennyt, mutta koneeni kaatui kolme kertaa ja tuhosi joka kerta kaiken kirjoittamani, meni aikaa aloittaa jälleen alusta.

vastaushan sinulla oli, vaikkakaan en ostakkaan nyt ihan kaikkea mitä JT:t kauppaavat.;) Mutta pakanoilla vaan on tapana vaihtaa aihepiiriä kun sellainen
(hyvä vastaus) tulee.

Juhanip kirjoitti:

väitteet ovat jo aika vanhoja.. Mutta vastaan muutamaan väitteeseen..

>

...ovat vääriä.
Perustelu:
Koska ne eivät ole totta.

Tämä on sinun logiikkasi mukainen vastaus ja perustelu ;)

Tuota JT kirjasta kopsaamaasi rimpsua en jaksa kommentoida muuten, kuin että se on sitä samaa vääristelyä ja virheellisiä vuosia täynnä, kuin mistä olemme jo paljon puhuneet (mm. 607 eaa).

theos kirjoitti:

...paha asiainjärjestelmä tuhoutuu...taas.

Jos et ole huomannut, niin lähes kaikki JT:a koskevat lainaukseni ovat seuran omista julkaisuista !

Tosin niiden monet asiantuntija-lainaukset ovat näitä "leikeltyjä" versioita joilla ne saadaan tarkoituksenmukaisemmiksi. Aivan samalla tavoin, kuten koitat itse tehdä tuon Danielin ja Babylonian suhteen :)

Tarkoittaa: J.T. yrittää, väisteleee. epätoivoisesti. pelastaa. kiemurella jne..
Lainauksesi ovat vanhoista lehdistä, ylläolevilla luopio fraaseilla höystettyinä.. eikö luopparit ole saaneet uusia lehtiä vai eikö niitä uskalleta julkaista?

Ylläolevasta syystä olet varmaan jakuvasti jäljessä asioista :) minullakin on jonkin verran vaikeuksia, kun ei ole niin vahoja lehtiä.
Esim . Russelin testamentti oli painettu vuonna 1917 , mistä sellaisen löytää ?

theos kirjoitti:

...ovat vääriä.
Perustelu:
Koska ne eivät ole totta.

Tämä on sinun logiikkasi mukainen vastaus ja perustelu ;)

Tuota JT kirjasta kopsaamaasi rimpsua en jaksa kommentoida muuten, kuin että se on sitä samaa vääristelyä ja virheellisiä vuosia täynnä, kuin mistä olemme jo paljon puhuneet (mm. 607 eaa).

itse lainailet pitkiä kirjoituksia luoppari kavereiltasi ja vaadit minua selittämään ja perustelemaan niitä, mutta kun vastaan niihin perusteluineen. Niin sinä kieltäydyt kommentoimasta perusteluja :(

Karsi edes ne typerät väittämät pois niin on helpompi lukea :)