Onko sinustakin alkanut tuntua, että jossain kohtaa matkailun kasvu kääntyi itseään vastaan?
Matkailu on ollut pitkään Suomenkin talouden ilonaihe. Rovaniemelläl vuoden 2025 luvut kertovat edelleen vahvasta kysynnästä, kasvavista yöpymismääristä ja vilkkaasta liikevaihdosta. Mutta samaan aikaan pinnan alla kulkee toinen tarina - tarina, josta puhutaan liian vähän. Laittoman laajuus ja markkinaosuus on jo 45%.
Ylikuumentunut matkailu on synnyttänyt ilmiön, jossa "helppo raha" houkuttelee rikkomaan lakeja. Asumiseen tarkoitetuissa taloyhtiöissä pyörii luvattomia majoitustoimintoja, yhtiöjärjestyksiä ohitetaan kokonaan, eikä asukasosakkaiden oikeuksia kunnioiteta. Liiketoimintariskit sysätään taloyhtiön harteille. Toimintaa perustellaan usein yhdellä lauseella: "Kaikkihan tätä tekevät."
Mutta milloin yleisyydestä tuli synonyymi laillisuudelle?
On syntynyt erikoinen ajatusmalli: jos ilmiö on tarpeeksi laaja, se muuttuu hyväksyttäväksi. Jos tarpeeksi moni rikkoo sääntöjä, kyse ei enää ole rikkomisesta vaan "uudesta normaalista". Lainkuuliattomuudesta on tullut massailmiö, joka rikkoo ennätyksiä - aivan kuin se olisi osa matkailun kasvustrategiaa.
Samalla unohtuu yksi perusasia: taloyhtiö ei ole hotellikiinteistö. Se on ihmisten koti. Siellä asutaan, eletään arkea, kasvatetaan lapsia ja levätään työpäivän jälkeen. Kun yhteisiä tiloja ja asuntoja käytetään luvatta majoitusbisnekseen, kyse ei ole vain "lisätulosta" - kyse on muiden oikeuksien sivuuttamisesta.
Lyhytnäköinen hyötyajattelu syö hiljalleen koko matkailuelinkeinon uskottavuutta. Kun laiton toiminta kasvaa liian näkyväksi, seurauksena ei ole vapaampi kenttä vaan tiukempi sääntely. Ne yrittäjät, jotka toimivat oikein, maksavat veronsa ja hankkivat luvat, joutuvat kilpailemaan epäreilussa asetelmassa. Se nakertaa alan pohjaa.
Vuoden 2025 matkailuluvut kertovat kysynnän voimasta - mutta ne heijastavat myös harmaata kasvua, joka ei näy virallisissa tilastoissa. Mitä enemmän laiton toiminta normalisoituu, sitä vaikeampi on vetää rajaa.
Ehkä tärkein kysymys kuuluu: millaista matkailua me haluamme rakentaa?
Sellaista, joka kunnioittaa koteja, lakeja ja yhteisiä pelisääntöjä - vai sellaista, jossa nopea tuotto ohittaa vastuun?
Ilmiöt eivät muutu laillisiksi siksi, että ne ovat yleisiä. Mutta ne voivat muuttua pysyviksi, jos niihin ei puututa. Ja silloin hinta ei ole vain taloyhtiön rauha vaan koko elinkeinon tulevaisuus. Hallittu kasvu on aina kestävämpää!
VUONNA 2025
Rovaniemellä oli yhteensä 1,7 miljoonaa yöpymistä, 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Rekisteröityjen yöpymisten osuus oli 55 prosenttia ja rekisteröimättömien 45 prosenttia.
Rekisteröityjä majoitusliikkeitä oli yhteensä 28, joissa 1800 huonetta ja 4 400 vuodetta.
Rekisteröimätöntä majoitusta tarjosi 1400 majoitusliikettä, joissa 3 700 huonetta ja 6 700 vuodetta.
Rekisteröidyn majoituksen vuodepaikkoja oli 80 edellisvuotta vähemmän.
Matkailu on ollut pitkään Suomenkin talouden ilonaihe. Rovaniemelläl vuoden 2025 luvut kertovat edelleen vahvasta kysynnästä, kasvavista yöpymismääristä ja vilkkaasta liikevaihdosta. Mutta samaan aikaan pinnan alla kulkee toinen tarina - tarina, josta puhutaan liian vähän. Laittoman laajuus ja markkinaosuus on jo 45%.
Ylikuumentunut matkailu on synnyttänyt ilmiön, jossa "helppo raha" houkuttelee rikkomaan lakeja. Asumiseen tarkoitetuissa taloyhtiöissä pyörii luvattomia majoitustoimintoja, yhtiöjärjestyksiä ohitetaan kokonaan, eikä asukasosakkaiden oikeuksia kunnioiteta. Liiketoimintariskit sysätään taloyhtiön harteille. Toimintaa perustellaan usein yhdellä lauseella: "Kaikkihan tätä tekevät."
Mutta milloin yleisyydestä tuli synonyymi laillisuudelle?
On syntynyt erikoinen ajatusmalli: jos ilmiö on tarpeeksi laaja, se muuttuu hyväksyttäväksi. Jos tarpeeksi moni rikkoo sääntöjä, kyse ei enää ole rikkomisesta vaan "uudesta normaalista". Lainkuuliattomuudesta on tullut massailmiö, joka rikkoo ennätyksiä - aivan kuin se olisi osa matkailun kasvustrategiaa.
Samalla unohtuu yksi perusasia: taloyhtiö ei ole hotellikiinteistö. Se on ihmisten koti. Siellä asutaan, eletään arkea, kasvatetaan lapsia ja levätään työpäivän jälkeen. Kun yhteisiä tiloja ja asuntoja käytetään luvatta majoitusbisnekseen, kyse ei ole vain "lisätulosta" - kyse on muiden oikeuksien sivuuttamisesta.
Lyhytnäköinen hyötyajattelu syö hiljalleen koko matkailuelinkeinon uskottavuutta. Kun laiton toiminta kasvaa liian näkyväksi, seurauksena ei ole vapaampi kenttä vaan tiukempi sääntely. Ne yrittäjät, jotka toimivat oikein, maksavat veronsa ja hankkivat luvat, joutuvat kilpailemaan epäreilussa asetelmassa. Se nakertaa alan pohjaa.
Vuoden 2025 matkailuluvut kertovat kysynnän voimasta - mutta ne heijastavat myös harmaata kasvua, joka ei näy virallisissa tilastoissa. Mitä enemmän laiton toiminta normalisoituu, sitä vaikeampi on vetää rajaa.
Ehkä tärkein kysymys kuuluu: millaista matkailua me haluamme rakentaa?
Sellaista, joka kunnioittaa koteja, lakeja ja yhteisiä pelisääntöjä - vai sellaista, jossa nopea tuotto ohittaa vastuun?
Ilmiöt eivät muutu laillisiksi siksi, että ne ovat yleisiä. Mutta ne voivat muuttua pysyviksi, jos niihin ei puututa. Ja silloin hinta ei ole vain taloyhtiön rauha vaan koko elinkeinon tulevaisuus. Hallittu kasvu on aina kestävämpää!
VUONNA 2025
Rovaniemellä oli yhteensä 1,7 miljoonaa yöpymistä, 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Rekisteröityjen yöpymisten osuus oli 55 prosenttia ja rekisteröimättömien 45 prosenttia.
Rekisteröityjä majoitusliikkeitä oli yhteensä 28, joissa 1800 huonetta ja 4 400 vuodetta.
Rekisteröimätöntä majoitusta tarjosi 1400 majoitusliikettä, joissa 3 700 huonetta ja 6 700 vuodetta.
Rekisteröidyn majoituksen vuodepaikkoja oli 80 edellisvuotta vähemmän.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.