90-luvun pahimman laman aikaan työpaikallani oli ylimielinen ay-aktiivi ja hänen lempilause oli ettei saavutettuja etuja voi menettää.
No lomautus ja lopputili lappuja alettiin meilläkin jakelemaan ja pääsääntöisesti meille nuoremmille työntekijöille.
Sitten tuli päivä jolloin ilmoitettiin koko firman menosta konkurssiin ja aktiiviltakin menivät saavutetut edut ja tarjontaa oli lähinnä työllisyyskursseista. Mies paran koko maailma romahti avioeroineen ja velkasaneerauksien myötä. Myös ne 500 huolentonta päivää kuluivat eikä töitä enää löytynyt.
Palstan demarille saattaa kanssa käydä niin että, Antti joutuu leikkaamaan köhiltäkin toimeentuloa.
No lomautus ja lopputili lappuja alettiin meilläkin jakelemaan ja pääsääntöisesti meille nuoremmille työntekijöille.
Sitten tuli päivä jolloin ilmoitettiin koko firman menosta konkurssiin ja aktiiviltakin menivät saavutetut edut ja tarjontaa oli lähinnä työllisyyskursseista. Mies paran koko maailma romahti avioeroineen ja velkasaneerauksien myötä. Myös ne 500 huolentonta päivää kuluivat eikä töitä enää löytynyt.
Palstan demarille saattaa kanssa käydä niin että, Antti joutuu leikkaamaan köhiltäkin toimeentuloa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ne työpaikkasi aikuiset olivat
eläneet koko ikänsä noususuhdanteessa.
Ne ovat nykyisiä boomereita.
Niiden maailma oli erilainen.
Nuorempien koko aikuisuus, sen kauden jälkeen, on rypenyt
pelkässä laskussa, lamassa, toivoa on vaikea löytää.
Suomen kehitys lakkas siihen devalvaatioon,
joka muuten tehtiin tahallaan
”Suomen EU kuntoon saattamiseksi”
( kokoomuksen lempparilause)
Suomi oli liian rikas EU jäsenyyteen.
Siihen loppui moni asia.
Kyllä ay-väki uskoi vakaasti Neuvostoliiton kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin ja olivat tottuneet siihen, että sukulaiset palkattiin töihin samaan firmaan missä itse olivat työssä.
Sitten kaikki romahti Neuvostoliiton vanavedessä.