Johanna Riihijärvi avasi miehensä kanssa ensimmäisen Liikku-kuntosalin vuonna 2010. Kuva: Seppo Kärki / IS
Hakija pääsi kuntosalille niinä tunteina, kun paikalla oli henkilökuntaa. Itsepalveluaikana asiakas olisi päässyt treenaamaan vain Liikun jäsenyyden hankkineen avustajan kanssa.
Syyskuussa 2023 tekemässään päätöksessä lautakunta katsoi, että hakijalla ei ollut vammaisuutensa vuoksi yhdenvertaista pääsyä Liikun kuntosalipalveluihin, ja kyse oli välillisestä syrjinnästä.
Liikku vetosi siihen, että sakaraportilla ja avustajan jäsenyydellä valvotaan kulkua silloin kun kuntosalilla ei ole henkilökuntaa. Lisäksi Liikku argumentoi, että kyse on myös elinkeinovapaudesta ja muiden kuin vammaisten henkilöiden oikeudesta kohtuuhintaisiin liikuntapalveluihin.
Lautakunta katsoi, että kulunvalvonta olisi ollut mahdollista järjestää tavalla, joka olisi taannut vammaiselle yhdenvertaisen pääsyn kuntosalille.
Avustajakäytännöstä lautakunta lausui näin: ”Henkilökohtaisen avustajan pakottaminen liittymään vastaajan jäseneksi loukkaisi avustajan itsemääräämisoikeutta. Avustettava ei voi määrätä avustajaansa liittymään jäseneksi. Vastaajan toimintamalli johtaa tältäkin osin vammaisen henkilön välilliseen syrjintään.”
Liikku oli neuvonut hakemaan avustajan jäsenyydelle tukea kaupungin vammaispalveluilta. Lautakunta piti tätä vammaispalvelulain vastaisena. Saman neuvon Liikku antoi alkuvuodesta myös Arille.
Lautakunta kielsi Liikkua jatkamasta syrjintää – toisin sanoen järjestämään esteettömän kulunvalvonnan – ja määräsi kiellon tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.
Hakija pääsi kuntosalille niinä tunteina, kun paikalla oli henkilökuntaa. Itsepalveluaikana asiakas olisi päässyt treenaamaan vain Liikun jäsenyyden hankkineen avustajan kanssa.
Syyskuussa 2023 tekemässään päätöksessä lautakunta katsoi, että hakijalla ei ollut vammaisuutensa vuoksi yhdenvertaista pääsyä Liikun kuntosalipalveluihin, ja kyse oli välillisestä syrjinnästä.
Liikku vetosi siihen, että sakaraportilla ja avustajan jäsenyydellä valvotaan kulkua silloin kun kuntosalilla ei ole henkilökuntaa. Lisäksi Liikku argumentoi, että kyse on myös elinkeinovapaudesta ja muiden kuin vammaisten henkilöiden oikeudesta kohtuuhintaisiin liikuntapalveluihin.
Lautakunta katsoi, että kulunvalvonta olisi ollut mahdollista järjestää tavalla, joka olisi taannut vammaiselle yhdenvertaisen pääsyn kuntosalille.
Avustajakäytännöstä lautakunta lausui näin: ”Henkilökohtaisen avustajan pakottaminen liittymään vastaajan jäseneksi loukkaisi avustajan itsemääräämisoikeutta. Avustettava ei voi määrätä avustajaansa liittymään jäseneksi. Vastaajan toimintamalli johtaa tältäkin osin vammaisen henkilön välilliseen syrjintään.”
Liikku oli neuvonut hakemaan avustajan jäsenyydelle tukea kaupungin vammaispalveluilta. Lautakunta piti tätä vammaispalvelulain vastaisena. Saman neuvon Liikku antoi alkuvuodesta myös Arille.
Lautakunta kielsi Liikkua jatkamasta syrjintää – toisin sanoen järjestämään esteettömän kulunvalvonnan – ja määräsi kiellon tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ari halusi viedä vammaisen lapsensa treenaamaan – kuntosaliketjulta tyly vastaus
Suomen suurimman kuntosaliketjun käytännöt on katsottu vammaisia syrjiviksi oikeusministeriön alaisessa lautakunnassa ja hallinto-oikeudessa. Liikun toimitusjohtaja sanoo yrityksen toimivan lakien mukaan.
Jaa
Tallenna
Liikku-kuntosaliketjun käytännöistä on väännetty oikeudessa jo useampi vuosi.
Liikku-kuntosaliketjun käytännöistä on väännetty oikeudessa jo useampi vuosi. Kuva: Jussi Hietikko
Kuuntele juttu
Jaakko Tiira
4.3. 19:01
Lue tiivistelmä
Liikku vaatii, että vammaisen asiakkaan avustajalla pitää olla oma jäsenyys.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi syyskuussa 2023, että Liikun käytännöt syrjivät vammaisia.
Suomen suurimmaksi kuntosaliketjuksi kasvanut Liikku kertoo kotisivuillaan, että ketjun kuntosalit ovat sovelletusti esteettömiä.
Liikun saleille on esteetön kulku maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 16–19, kun paikalla on henkilökuntaa. Tuolloin myös liikuntarajoitteisen avustaja pääsee salille ilman omaa jäsenyyttä. Muina aikoina myös liikuntarajoitteisen asiakkaan avustajalla täytyy olla oma jäsenyys.
Liikut ovat auki joka päivä 5–23, eli itsepalvelu kattaa yli 90 prosenttia aukioloajasta.
Pääkaupunkiseudulla asuva Ari halusi tarkistaa asian. Liikku on hänen kotiaan lähin kuntosali. Arin teini-ikäisellä lapsella on synnynnäinen liikuntavamma.
Arin lapsi ei liiku pyörätuolilla, mutta tarvitsee liikkumiseen apuvälineitä: jalkatukia, rollaattoria ja kävelykeppejä. Hän pääsisi kulkemaan kuntosalin sakaraportista, mutta tarvitsee treenin aikana avustajaa varmistamaan liikkumista sekä antamaan painoja ja apuvälineitä.
Liikusta vastattiin Arille, että kuntosaliketjun itsepalveluun perustuvan konseptin takia kaikilla portista kulkevilla, myös avustajilla, pitää olla oma jäsenyys turvallisuus- ja tunnistamissyistä.
”Pieni ryhmä, jolle liikkuminen olisi elintärkeää, jätetään ulkopuolelle. Se on kaksinaismoralistista.”
Ari yritti selittää, että Liikun käytäntö on vammaisia syrjivä. Jotta vammainen asiakas voi treenata itsepalveluaikana, hän joutuu joko ostamaan jäsenyyden avustajalleen tai varaamaan lisämaksullisen valmennuspalvelun.
ONHAN VAMMAISILLE OLPYAILAISEKKI LIIKKU BOIKOTTIIN SAIRASTA
RETT
liikku peukku liikku