Sähköön huoltovarmuusmaksun korotus

Poliitikkomme eivät ole rehellisiä kansalaisia kohtaan vaan he pimittävät poliittisin motiivein tietoa jonka tulisi olla yleisessä tiedossa.

Kysyin Googlen keinoälyltä sähkön hinnan muodostumisesta Suomessa ja EU-alueella

Sähkön hinnan radikaali muutos johtuu yhdestä keskeisestä markkinamekanismista ja geopoliittisesta murroksesta, jotka ovat lyöneet vasten kasvoja erityisesti energiaintensiivistä Suomea.
1. Mikä muutti hinnan? (Marginaalihinnoittelu ja LNG)
Suurin muutos on venäläisen halvan putkikaasun korvautuminen kalliilla nesteytetyllä maakaasulla (LNG).
Sääntö: EU:n sähkömarkkinoilla hinnan määrää aina viimeinen ja kallein tarvittava tuotantomuoto, joka on lähes poikkeuksetta kaasuvoimala [10].
Seuraus: Vaikka Suomessa tuotettaisiin halpaa ydinvoimaa, Keski-Euroopan kaasupula nostaa hintaa siirtoyhteyksien kautta. LNG on kallista kuljettaa ja prosessoida, mikä on sementoinut sähkön pohjahinnan aiempaa korkeammalle tasolle [10, 11].
2. Vaikutus kotitalouksiin
Ostovoiman hupeneminen: Sähkölaskuista on tullut pysyvästi suurempi osa talouksien menoja. Tämä on leikannut muuta kulutusta ja ajanut osan kotitalouksista taloudelliseen ahdinkoon [12].
Epävarmuus: Hintapiikit (kuten talven pakkashuiput) tekevät budjetoinnista vaikeaa, mikä heikentää kuluttajaluottamusta [12].
3. Vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn
Suomi: Suomen valtti on ollut halpa energia. Nyt kun hinta kytkeytyy Keski-Euroopan kalliiseen LNG-kaasuun, tämä kilpailuetu sulaa. Investoinnit, kuten terästehtaat tai datakeskukset, harkitsevat siirtymistä esimerkiksi USA:han, jossa energia on murto-osan Euroopan hinnoista [11, 13].
EU-alue: Eurooppa kärsii deindustrialisaatiosta. Raskas teollisuus (kemia, metalli, lannoitteet) on ajautunut vaikeuksiin, koska se ei pysty kilpailemaan globaalisti kalliin energian vuoksi. Tämä näkyy teollisuustuotannon laskuna ja investointien pakenemisena maanosasta [11, 13].
Yhteenveto
Sähkö ei ole enää pelkkä hyödyke, vaan strateginen rasite. Niin kauan kuin hinta on sidottu globaaliin LNG-markkinaan, Suomi ja EU joutuvat taistelemaan näivettymistä vastaan.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Poliitikkomme eivät ole rehellisiä kansalaisia kohtaan vaan he pimittävät poliittisin motiivein tietoa jonka tulisi olla yleisessä tiedossa.

Kysyin Googlen keinoälyltä sähkön hinnan muodostumisesta Suomessa ja EU-alueella

Sähkön hinnan radikaali muutos johtuu yhdestä keskeisestä markkinamekanismista ja geopoliittisesta murroksesta, jotka ovat lyöneet vasten kasvoja erityisesti energiaintensiivistä Suomea.
1. Mikä muutti hinnan? (Marginaalihinnoittelu ja LNG)
Suurin muutos on venäläisen halvan putkikaasun korvautuminen kalliilla nesteytetyllä maakaasulla (LNG).
Sääntö: EU:n sähkömarkkinoilla hinnan määrää aina viimeinen ja kallein tarvittava tuotantomuoto, joka on lähes poikkeuksetta kaasuvoimala [10].
Seuraus: Vaikka Suomessa tuotettaisiin halpaa ydinvoimaa, Keski-Euroopan kaasupula nostaa hintaa siirtoyhteyksien kautta. LNG on kallista kuljettaa ja prosessoida, mikä on sementoinut sähkön pohjahinnan aiempaa korkeammalle tasolle [10, 11].
2. Vaikutus kotitalouksiin
Ostovoiman hupeneminen: Sähkölaskuista on tullut pysyvästi suurempi osa talouksien menoja. Tämä on leikannut muuta kulutusta ja ajanut osan kotitalouksista taloudelliseen ahdinkoon [12].
Epävarmuus: Hintapiikit (kuten talven pakkashuiput) tekevät budjetoinnista vaikeaa, mikä heikentää kuluttajaluottamusta [12].
3. Vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn
Suomi: Suomen valtti on ollut halpa energia. Nyt kun hinta kytkeytyy Keski-Euroopan kalliiseen LNG-kaasuun, tämä kilpailuetu sulaa. Investoinnit, kuten terästehtaat tai datakeskukset, harkitsevat siirtymistä esimerkiksi USA:han, jossa energia on murto-osan Euroopan hinnoista [11, 13].
EU-alue: Eurooppa kärsii deindustrialisaatiosta. Raskas teollisuus (kemia, metalli, lannoitteet) on ajautunut vaikeuksiin, koska se ei pysty kilpailemaan globaalisti kalliin energian vuoksi. Tämä näkyy teollisuustuotannon laskuna ja investointien pakenemisena maanosasta [11, 13].
Yhteenveto
Sähkö ei ole enää pelkkä hyödyke, vaan strateginen rasite. Niin kauan kuin hinta on sidottu globaaliin LNG-markkinaan, Suomi ja EU joutuvat taistelemaan näivettymistä vastaan.

Lue lisää

Jatkoa. Ennen EU sai ansiotonta kilpailuetua liian halvasta venäläisestä energiasta mikä oli uhka USAn talouden kilpailukyvylle. Nyt sille on laitettu loppu ja mitä se on tarkoittanut Euroopalle alkaen syksystä 2021? Keinoäly vastaa:

Tässä on vertailu, joka paljastaa Euroopan ja Suomen teollisen ahdingon syvyyden suhteessa Yhdysvaltoihin maaliskuussa 2026:
Sähkön hintavertailu (Teollisuus ja suuret kuluttajat)
Luvut ovat keskiarvoja ja suuntaa-antavia, sillä ne vaihtelevat osavaltioittain ja sopimustyypeittäin:
Alue Hinta (snt/kWh) Selitys
Yhdysvallat (USA) 4–7 snt Perustuu halpaan kotimaiseen liuskekaasuun ja omavaraisuuteen.
Suomi 9–14 snt Sisältää sähköveron ja siirron; hinta heilahtelee rajusti tuulen mukaan.
Keski-Eurooppa (esim. Saksa) 15–22 snt Korkea riippuvuus LNG-kaasusta ja hiilidioksidipäästömaksuista.
Miksi ero on niin raju?
Liuskekaasun hinta: USA tuottaa kaasunsa itse. Maakaasun hinta (Henry Hub) on Yhdysvalloissa noin 1/4 – 1/5 siitä, mitä Eurooppa maksaa tuodusta LNG-kaasusta [1, 2].
Marginaalihinnoittelu: Kuten todettua, Euroopassa kallein kaasuvoimala määrää hinnan. USA:ssa sähkömarkkinat ovat usein säännellympiä tai perustuvat suoriin pitkiin sopimuksiin halvan kaasun kanssa.
Tuet (IRA): Yhdysvaltain Inflation Reduction Act tarjoaa massiivisia verohyvityksiä energialle, mikä painaa teollisuuden kustannuksia entisestään alas.
Vaikutus elinkelpoisuuteen
Suomi: Suomen teollisuus on perinteisesti nojannut siihen, että sähkö on meillä halvempaa kuin Saksassa. Nyt kun ero USA:han on kasvanut näin suureksi, Suomi ei enää kilpaile Saksan kanssa, vaan koko Eurooppa häviää kilpailun valtameren taakse.
Investointipako: Jos terästehdas tai konesali maksaa sähköstään USA:ssa 5 snt ja Suomessa 12 snt, satojen miljoonien investoinnit valuvat sinne, missä katteet ovat paremmat.
Kotitaloudet: USA:ssa energian hinta on poliittinen tabu; jos hinta nousee, hallinto puuttuu peliin. Euroopassa ja Suomessa hinnan nousu on siirretty suoraan kuluttajien maksettavaksi "markkinaehtoisesti".
Tämä hintaero on suurin syy sille, miksi Eurooppa kärsii parhaillaan deindustrialisaatiosta eli teollisuuden alasajosta. Teollisuus ei pakene Suomesta pelkästään palkkojen, vaan nimenomaan energian hinnan ja epävarmuuden vuoksi.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Jatkoa. Ennen EU sai ansiotonta kilpailuetua liian halvasta venäläisestä energiasta mikä oli uhka USAn talouden kilpailukyvylle. Nyt sille on laitettu loppu ja mitä se on tarkoittanut Euroopalle alkaen syksystä 2021? Keinoäly vastaa:

Tässä on vertailu, joka paljastaa Euroopan ja Suomen teollisen ahdingon syvyyden suhteessa Yhdysvaltoihin maaliskuussa 2026:
Sähkön hintavertailu (Teollisuus ja suuret kuluttajat)
Luvut ovat keskiarvoja ja suuntaa-antavia, sillä ne vaihtelevat osavaltioittain ja sopimustyypeittäin:
Alue Hinta (snt/kWh) Selitys
Yhdysvallat (USA) 4–7 snt Perustuu halpaan kotimaiseen liuskekaasuun ja omavaraisuuteen.
Suomi 9–14 snt Sisältää sähköveron ja siirron; hinta heilahtelee rajusti tuulen mukaan.
Keski-Eurooppa (esim. Saksa) 15–22 snt Korkea riippuvuus LNG-kaasusta ja hiilidioksidipäästömaksuista.
Miksi ero on niin raju?
Liuskekaasun hinta: USA tuottaa kaasunsa itse. Maakaasun hinta (Henry Hub) on Yhdysvalloissa noin 1/4 – 1/5 siitä, mitä Eurooppa maksaa tuodusta LNG-kaasusta [1, 2].
Marginaalihinnoittelu: Kuten todettua, Euroopassa kallein kaasuvoimala määrää hinnan. USA:ssa sähkömarkkinat ovat usein säännellympiä tai perustuvat suoriin pitkiin sopimuksiin halvan kaasun kanssa.
Tuet (IRA): Yhdysvaltain Inflation Reduction Act tarjoaa massiivisia verohyvityksiä energialle, mikä painaa teollisuuden kustannuksia entisestään alas.
Vaikutus elinkelpoisuuteen
Suomi: Suomen teollisuus on perinteisesti nojannut siihen, että sähkö on meillä halvempaa kuin Saksassa. Nyt kun ero USA:han on kasvanut näin suureksi, Suomi ei enää kilpaile Saksan kanssa, vaan koko Eurooppa häviää kilpailun valtameren taakse.
Investointipako: Jos terästehdas tai konesali maksaa sähköstään USA:ssa 5 snt ja Suomessa 12 snt, satojen miljoonien investoinnit valuvat sinne, missä katteet ovat paremmat.
Kotitaloudet: USA:ssa energian hinta on poliittinen tabu; jos hinta nousee, hallinto puuttuu peliin. Euroopassa ja Suomessa hinnan nousu on siirretty suoraan kuluttajien maksettavaksi "markkinaehtoisesti".
Tämä hintaero on suurin syy sille, miksi Eurooppa kärsii parhaillaan deindustrialisaatiosta eli teollisuuden alasajosta. Teollisuus ei pakene Suomesta pelkästään palkkojen, vaan nimenomaan energian hinnan ja epävarmuuden vuoksi.

Lue lisää

Jatkoa

paljonko keskiverto suomalainen omakotitalous on maksanut LNG-lisää sähkölaskuissaan kuukausittain alkaen vuodesta 2021?

Keskiverron sähkölämmitteisen omakotitalon (kulutus n. 18 000 kWh/vuosi) sähkölaskussa "LNG-lisä" eli hintaero vanhaan halpaan putkikaasuaikaan on ollut raju. Summa on vaihdellut rajusti energiakriisin eri vaiheissa.
Tässä on arvioitu kuukausittainen lisäkustannus verrattuna vuoden 2021 alun hintatasoon (n. 4–5 snt/kWh):
1. Vuosi 2021: Kriisin alku (Syksy)
Hinnat alkoivat nousta loppuvuodesta, kun Venäjä alkoi rajoittaa kaasutoimituksia.
Lisämaksu: n. 20–50 €/kk.
Syy: Kaasun hinta alkoi hiipiä ylös, mutta LNG-riippuvuus ei ollut vielä täysimääräistä.
2. Vuosi 2022: Shokkivuosi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja putkikaasun katkeaminen räjäyttivät hinnat. Syksyllä ja talvella nähtiin satojen prosenttien nousuja.
Lisämaksu: keskimäärin 150–400 €/kk (pahimpina kuukausina jopa yli 600 €).
Syy: Eurooppa joutui ostamaan LNG:tä mihin hintaan tahansa täyttääkseen varastot.
3. Vuosi 2023: Sopeutuminen ja OL3
Olkiluoto 3:n käynnistyminen ja leuto talvi helpottivat, mutta pohjahinta jäi LNG-tason vuoksi korkealle.
Lisämaksu: n. 60–120 €/kk.
Syy: Sähkön hinta vakiintui 8–10 snt/kWh tasolle, mikä on tuplasti vanhaan verrattuna.
4. Vuosi 2024–2025: Uusi normaali
Hinta on vakiintunut tasolle, jossa LNG-marginaalihinta määrää suunnan. Kesällä on halpaa (tuuli/aurinko), mutta tyyninä ja kylminä päivinä hinta karkaa.
Lisämaksu: keskimäärin 70–100 €/kk.
Syy: Pysyvä siirtymä kalliimpaan tuontienergiaan ja päästöoikeuksien hintaan.
Yhteenveto (2021–2026)
Keskiverto sähkölämmitteinen omakotitalo on maksanut LNG-siirtymästä ja energiakriisistä yhteensä noin 7 000 – 10 000 euroa ylimääräistä viimeisen viiden vuoden aikana.
Tämä on valtava määrä rahaa, joka on pois muusta kulutuksesta ja investoinneista, mikä selittää osaltaan Suomen talouden pysähtyneisyyttä.

Hyvähän näitä on korotella välillä

😱😱😱

Ja vaikka ei ole suuri korotus niin jokainen joka vaan maksuja kansalaisimta ottaa ja korottaa niitä niin sinne ne hupenee köyhän kansan rahat.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ja vaikka ei ole suuri korotus niin jokainen joka vaan maksuja kansalaisimta ottaa ja korottaa niitä niin sinne ne hupenee köyhän kansan rahat.

Tuasko pittää kuvetta kaevoo?

Todellisuudessa mitään säästössä olevia varoja ei ole. Kulutus on vähentynyt kotitalouksilla kun esim. sähkön hinta on noussut roimasti. Ostovoima on viety ainakin omakotitaloissa asuvilta.

Kuinka paljon suomalaiset omakotitaloissa asuvat ovat joutuneet maksamaan LNG-lisää sähköstään kun kaikki energiakauppa siirrettiin pörssiin 2021 jotta amerikkalaisten LNG saataisiin EU-markkinoille? Googlen keinoäly vastasi siihen seuraavasti:

Keskiverron sähkölämmitteisen omakotitalon (kulutus n. 18 000 kWh/vuosi) sähkölaskussa "LNG-lisä" eli hintaero vanhaan halpaan putkikaasuaikaan on ollut raju. Summa on vaihdellut rajusti energiakriisin eri vaiheissa.
Tässä on arvioitu kuukausittainen lisäkustannus verrattuna vuoden 2021 alun hintatasoon (n. 4–5 snt/kWh):
1. Vuosi 2021: Kriisin alku (Syksy)
Hinnat alkoivat nousta loppuvuodesta, kun Venäjä alkoi rajoittaa kaasutoimituksia.
Lisämaksu: n. 20–50 €/kk.
Syy: Kaasun hinta alkoi hiipiä ylös, mutta LNG-riippuvuus ei ollut vielä täysimääräistä.
2. Vuosi 2022: Shokkivuosi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja putkikaasun katkeaminen räjäyttivät hinnat. Syksyllä ja talvella nähtiin satojen prosenttien nousuja.
Lisämaksu: keskimäärin 150–400 €/kk (pahimpina kuukausina jopa yli 600 €).
Syy: Eurooppa joutui ostamaan LNG:tä mihin hintaan tahansa täyttääkseen varastot.
3. Vuosi 2023: Sopeutuminen ja OL3
Olkiluoto 3:n käynnistyminen ja leuto talvi helpottivat, mutta pohjahinta jäi LNG-tason vuoksi korkealle.
Lisämaksu: n. 60–120 €/kk.
Syy: Sähkön hinta vakiintui 8–10 snt/kWh tasolle, mikä on tuplasti vanhaan verrattuna.
4. Vuosi 2024–2025: Uusi normaali
Hinta on vakiintunut tasolle, jossa LNG-marginaalihinta määrää suunnan. Kesällä on halpaa (tuuli/aurinko), mutta tyyninä ja kylminä päivinä hinta karkaa.
Lisämaksu: keskimäärin 70–100 €/kk.
Syy: Pysyvä siirtymä kalliimpaan tuontienergiaan ja päästöoikeuksien hintaan.
Yhteenveto (2021–2026)
Keskiverto sähkölämmitteinen omakotitalo on maksanut LNG-siirtymästä ja energiakriisistä yhteensä noin 7 000 – 10 000 euroa ylimääräistä viimeisen viiden vuoden aikana.
Tämä on valtava määrä rahaa, joka on pois muusta kulutuksesta ja investoinneista, mikä selittää osaltaan Suomen talouden pysähtyneisyyttä.

Suomen teollisuus on joutunut maksamaan aivan toisessa mittakaavassa paljon enemmän ja on menettänyt kilpailukykynsä. Suurimpia kärsijöitä ovat puunjalostusteollisuus ja metalliteollisuus.
Amerikkalaisen Googlen keinoälyn vastaus siihen onko Suomen teollisuus kärsinyt USAn LNGn EU-markkinoille tuomisesta on seuraava


Suomalaisen teollisuuden kokonaistappioita on vaikea laskea yhtenä summana, koska ne jakautuvat suoriin sähkökustannuksiin, peruttuihin investointeihin ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Arviot vuoden 2021 jälkeisistä menetyksistä liikkuvat kuitenkin seuraavissa luokissa:
1. Suorat sähkökustannusten nousut (n. 4–6 miljardia euroa)
Suomen teollisuus kuluttaa noin 40 TWh sähköä vuodessa. Ennen vuotta 2021 teollisuuden keskihinta (sisältäen suojaukset) oli noin 3–4 snt/kWh. LNG-sidonnaisuuden myötä se on noussut keskimäärin 7–9 snt/kWh tasolle.
Vuotuinen lisälasku: Noin 1,5–2 miljardia euroa verrattuna vanhaan hintatasoon.
Yhteensä 2022–2025: Teollisuus on maksanut sähköstään arviolta 5 miljardia euroa enemmän kuin se olisi maksanut vanhalla putkikaasuhinnalla.
2. Menetetyt ja lykätyt investoinnit (Kymmeniä miljardeja)
Tämä on talouden kannalta vakavin menetys. Suomeen on ilmoitettu yli 140 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointiaikeita (vety, teräs, akut).
Investointipysähdys: Kallis ja epävakaa sähkön hinta on saanut monet yritykset lykkäämään lopullisia investointipäätöksiä. Jos vain 10 % näistä on valunut USA:han tai muualle halvan energian perässä, menetys on jo 14 miljardia euroa.
Esimerkki: Teräsyhtiö SSAB:n ja muiden suuryhtiöiden päätökset investoida Ruotsiin tai muualle heijastavat osittain sähkön hinta- ja saatavuusriskiä.
3. Tuotannon alasajot ja konkurssit
Metsäteollisuus: Useita paperikoneita ja tehtaita on suljettu tai niiden käyttöastetta on laskettu energian hinnan vuoksi.
Kasvihuoneviljely ja elintarviketeollisuus: Erityisesti energiaintensiivinen ruoantuotanto on kärsinyt, mikä on johtanut markkinaosuuksien menetyksiin ulkomaisille toimijoille.
4. Kilpailukykyhaitta (Suhteellinen menetys)
Koska Yhdysvaltain teollisuus maksaa sähköstään jopa 60 % vähemmän, suomalainen vientiteollisuus on joutunut tinkimään katteistaan säilyttääkseen asiakkaansa. Tämä tarkoittaa vähemmän rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja palkkoihin Suomessa.
Yhteenveto: Suora sähkölasku on ollut teollisuudelle raskas, mutta menetettyjen tulevaisuuden investointien hinta mitataan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tämä on pääsyy siihen, miksi Suomen talous ei kasva.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Todellisuudessa mitään säästössä olevia varoja ei ole. Kulutus on vähentynyt kotitalouksilla kun esim. sähkön hinta on noussut roimasti. Ostovoima on viety ainakin omakotitaloissa asuvilta.

Kuinka paljon suomalaiset omakotitaloissa asuvat ovat joutuneet maksamaan LNG-lisää sähköstään kun kaikki energiakauppa siirrettiin pörssiin 2021 jotta amerikkalaisten LNG saataisiin EU-markkinoille? Googlen keinoäly vastasi siihen seuraavasti:

Keskiverron sähkölämmitteisen omakotitalon (kulutus n. 18 000 kWh/vuosi) sähkölaskussa "LNG-lisä" eli hintaero vanhaan halpaan putkikaasuaikaan on ollut raju. Summa on vaihdellut rajusti energiakriisin eri vaiheissa.
Tässä on arvioitu kuukausittainen lisäkustannus verrattuna vuoden 2021 alun hintatasoon (n. 4–5 snt/kWh):
1. Vuosi 2021: Kriisin alku (Syksy)
Hinnat alkoivat nousta loppuvuodesta, kun Venäjä alkoi rajoittaa kaasutoimituksia.
Lisämaksu: n. 20–50 €/kk.
Syy: Kaasun hinta alkoi hiipiä ylös, mutta LNG-riippuvuus ei ollut vielä täysimääräistä.
2. Vuosi 2022: Shokkivuosi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja putkikaasun katkeaminen räjäyttivät hinnat. Syksyllä ja talvella nähtiin satojen prosenttien nousuja.
Lisämaksu: keskimäärin 150–400 €/kk (pahimpina kuukausina jopa yli 600 €).
Syy: Eurooppa joutui ostamaan LNG:tä mihin hintaan tahansa täyttääkseen varastot.
3. Vuosi 2023: Sopeutuminen ja OL3
Olkiluoto 3:n käynnistyminen ja leuto talvi helpottivat, mutta pohjahinta jäi LNG-tason vuoksi korkealle.
Lisämaksu: n. 60–120 €/kk.
Syy: Sähkön hinta vakiintui 8–10 snt/kWh tasolle, mikä on tuplasti vanhaan verrattuna.
4. Vuosi 2024–2025: Uusi normaali
Hinta on vakiintunut tasolle, jossa LNG-marginaalihinta määrää suunnan. Kesällä on halpaa (tuuli/aurinko), mutta tyyninä ja kylminä päivinä hinta karkaa.
Lisämaksu: keskimäärin 70–100 €/kk.
Syy: Pysyvä siirtymä kalliimpaan tuontienergiaan ja päästöoikeuksien hintaan.
Yhteenveto (2021–2026)
Keskiverto sähkölämmitteinen omakotitalo on maksanut LNG-siirtymästä ja energiakriisistä yhteensä noin 7 000 – 10 000 euroa ylimääräistä viimeisen viiden vuoden aikana.
Tämä on valtava määrä rahaa, joka on pois muusta kulutuksesta ja investoinneista, mikä selittää osaltaan Suomen talouden pysähtyneisyyttä.

Suomen teollisuus on joutunut maksamaan aivan toisessa mittakaavassa paljon enemmän ja on menettänyt kilpailukykynsä. Suurimpia kärsijöitä ovat puunjalostusteollisuus ja metalliteollisuus.
Amerikkalaisen Googlen keinoälyn vastaus siihen onko Suomen teollisuus kärsinyt USAn LNGn EU-markkinoille tuomisesta on seuraava


Suomalaisen teollisuuden kokonaistappioita on vaikea laskea yhtenä summana, koska ne jakautuvat suoriin sähkökustannuksiin, peruttuihin investointeihin ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Arviot vuoden 2021 jälkeisistä menetyksistä liikkuvat kuitenkin seuraavissa luokissa:
1. Suorat sähkökustannusten nousut (n. 4–6 miljardia euroa)
Suomen teollisuus kuluttaa noin 40 TWh sähköä vuodessa. Ennen vuotta 2021 teollisuuden keskihinta (sisältäen suojaukset) oli noin 3–4 snt/kWh. LNG-sidonnaisuuden myötä se on noussut keskimäärin 7–9 snt/kWh tasolle.
Vuotuinen lisälasku: Noin 1,5–2 miljardia euroa verrattuna vanhaan hintatasoon.
Yhteensä 2022–2025: Teollisuus on maksanut sähköstään arviolta 5 miljardia euroa enemmän kuin se olisi maksanut vanhalla putkikaasuhinnalla.
2. Menetetyt ja lykätyt investoinnit (Kymmeniä miljardeja)
Tämä on talouden kannalta vakavin menetys. Suomeen on ilmoitettu yli 140 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointiaikeita (vety, teräs, akut).
Investointipysähdys: Kallis ja epävakaa sähkön hinta on saanut monet yritykset lykkäämään lopullisia investointipäätöksiä. Jos vain 10 % näistä on valunut USA:han tai muualle halvan energian perässä, menetys on jo 14 miljardia euroa.
Esimerkki: Teräsyhtiö SSAB:n ja muiden suuryhtiöiden päätökset investoida Ruotsiin tai muualle heijastavat osittain sähkön hinta- ja saatavuusriskiä.
3. Tuotannon alasajot ja konkurssit
Metsäteollisuus: Useita paperikoneita ja tehtaita on suljettu tai niiden käyttöastetta on laskettu energian hinnan vuoksi.
Kasvihuoneviljely ja elintarviketeollisuus: Erityisesti energiaintensiivinen ruoantuotanto on kärsinyt, mikä on johtanut markkinaosuuksien menetyksiin ulkomaisille toimijoille.
4. Kilpailukykyhaitta (Suhteellinen menetys)
Koska Yhdysvaltain teollisuus maksaa sähköstään jopa 60 % vähemmän, suomalainen vientiteollisuus on joutunut tinkimään katteistaan säilyttääkseen asiakkaansa. Tämä tarkoittaa vähemmän rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja palkkoihin Suomessa.
Yhteenveto: Suora sähkölasku on ollut teollisuudelle raskas, mutta menetettyjen tulevaisuuden investointien hinta mitataan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tämä on pääsyy siihen, miksi Suomen talous ei kasva.

Lue lisää

Hallitus ja poliittinen eliitti eivät tietenkään tunnusta tyhmyyttään vaan ylläpitävät sairasta agendaansa heittämällä hiekkaa kansalaisten silmille. Heidän on vieritettävä syy talouden huonosta tilanteesta muiden harteille ja siihen kelpaa tietenkin Venäjä ja suomalaiset kuluttajat.

Ansaitsemme parempaa. Nykyinen hallitus ja poliittinen agenda vie meitä talouden perikatoon eikä noilla typeryksillä ole muita keinoja kuin hirttäytyä omaan tyhmyyteensä.