Mitä on sovitus?

Sovitus tulee hyväksyä omalle kohdalle kun sen ymmärtää. Muuten siitä ei ole hyötyä.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Sovitus tulee hyväksyä omalle kohdalle kun sen ymmärtää. Muuten siitä ei ole hyötyä.

Tämä on juuri sitä kuvottavaa hevonpaskaa, jolla sovituksen sana raiskataan. Tämä on riivaajien oppia.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tämä on juuri sitä kuvottavaa hevonpaskaa, jolla sovituksen sana raiskataan. Tämä on riivaajien oppia.

Sovituksen hyväksyneet ja torjuneet jaetaan kahteen ryhmään Kristuksen tulemuksessa ja tuomiolla. Vain uskovaiset pelastuvat.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Sovituksen hyväksyneet ja torjuneet jaetaan kahteen ryhmään Kristuksen tulemuksessa ja tuomiolla. Vain uskovaiset pelastuvat.

Riivaajien oppia.

Riivaajien oppia.

Julistat lipevää riivaajien oppia.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Jotta jakeen 20 "antakaa sovittaa itsenne" -kehotuksessa olisi jotain mieltä, kehotuksen kohteena olevien kuulijoiden/lukijoiden on oltava sovituksen tarpeessa eli ei-sovitettuja. Muussa tapauksessahan kehotus on täysin järjetön.

Edellisessä jakeessa Paavali kuitenkin ilmoittaa Jumalan jo sovittaneen maailman (= kosmos) itsensä kanssa.

Kuinka ihmiset, jotka Jumala on sovittanut jo itsensä kanssa, voivat olla Jumalan sovituksen tarpeessa?

Infernalismin ja universalismin ero on tässä: infernalistia tuo semanttis-looginen mielettömyys/ristiriita ei vaivaa lainkaan. Hän valitsee noista kahdesta jakeesta jälkimmäisen eikä piittaa valintansa synnyttämästä ristiriidasta (joka toki syntyy, valitsipa määrääväksi jakeeksi kumman jakeen tahansa). Jakeessa 19 lukee, mitä siinä lukee, mutta jae 20 on infernalistin mielestä noista kahdesta se olennaisempi, koska se istuu infernalistiseen viitekehykseen paremmin – jakeessa 19 kun on epäilyttävä universalistinen klangi. Siksi se ei voi olla näistä kahdesta jakeesta se määräävämpi jae. Ja siksi infernalistia ei kiinnosta lainkaan paneutua tarkemmin tuon jakeen merkitykseen, koska "ongelmahan" ratkesi jo hänen valittuaan – simsalabim – sen.

Universalisti valitsee ohjenuorakseen jakeen 19, koska jae 19 keskittyy kokonaan Jeesukseen Kristukseen ja hänen ristinkuolemaansa toisin kuin jae 20. Jae 20 käsittelee jotakin muuta kuin Jeesuksen ristinkuolemaa, nimittäin kuulijaa/lukijaa; jakeen 20 painopiste ja kohde on kokonaan kuulijassa/lukijassa, ei lainkaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Universalistin mielestä Raamattua luettaessa aina se, mikä keskittyy Jeesukseen Kristukseen ja häneen ristiinnaulittuna, on määräävämpää ja merkittävämpää kuin se, mikä käsittelee mitä tahansa muuta. Vieläpä niin, että mitä eksklusiivisemmin jokin jae ristiinnaulittuun Jeesukseen keskittyy, sen määräävämpi ja merkittävämpi tuo jae on. Ja jaetta 19 määräävämpää jaetta ei koko Raamatusta löydy.

Kun määrääväksi jakeeksi valitsee jakeen 19 eli sulkee mielestään pois kaiken muun paitsi sen, mitä Jeesukselle ristillä tapahtui, silloin tajuaa, että jae 20 on pakko olla suomennettu väärin. Jakeessa 20 Paavali ainoastaan patistaa lukijoitaan hyväksymään sen, mitä on jo tapahtunut, eli sen, että maailman sovitus koskee myös heitä. Mitään ristiriitaa ei ole.

Mutta tämä tulkinta on – tietenkin – infernalistille täysin mahdoton, vaikka hänen oma valintansa ja tulkintansa jättää ristiriidan elämään. Hän ei vain piittaa siitä, koska rakastaa omaa valhettaan, johon vedoten saa uskoa kuuluvansa "sisäpiiriin".

Anonyymi00010 kirjoitti:

Julistat lipevää riivaajien oppia.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Jotta jakeen 20 "antakaa sovittaa itsenne" -kehotuksessa olisi jotain mieltä, kehotuksen kohteena olevien kuulijoiden/lukijoiden on oltava sovituksen tarpeessa eli ei-sovitettuja. Muussa tapauksessahan kehotus on täysin järjetön.

Edellisessä jakeessa Paavali kuitenkin ilmoittaa Jumalan jo sovittaneen maailman (= kosmos) itsensä kanssa.

Kuinka ihmiset, jotka Jumala on sovittanut jo itsensä kanssa, voivat olla Jumalan sovituksen tarpeessa?

Infernalismin ja universalismin ero on tässä: infernalistia tuo semanttis-looginen mielettömyys/ristiriita ei vaivaa lainkaan. Hän valitsee noista kahdesta jakeesta jälkimmäisen eikä piittaa valintansa synnyttämästä ristiriidasta (joka toki syntyy, valitsipa määrääväksi jakeeksi kumman jakeen tahansa). Jakeessa 19 lukee, mitä siinä lukee, mutta jae 20 on infernalistin mielestä noista kahdesta se olennaisempi, koska se istuu infernalistiseen viitekehykseen paremmin – jakeessa 19 kun on epäilyttävä universalistinen klangi. Siksi se ei voi olla näistä kahdesta jakeesta se määräävämpi jae. Ja siksi infernalistia ei kiinnosta lainkaan paneutua tarkemmin tuon jakeen merkitykseen, koska "ongelmahan" ratkesi jo hänen valittuaan – simsalabim – sen.

Universalisti valitsee ohjenuorakseen jakeen 19, koska jae 19 keskittyy kokonaan Jeesukseen Kristukseen ja hänen ristinkuolemaansa toisin kuin jae 20. Jae 20 käsittelee jotakin muuta kuin Jeesuksen ristinkuolemaa, nimittäin kuulijaa/lukijaa; jakeen 20 painopiste ja kohde on kokonaan kuulijassa/lukijassa, ei lainkaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Universalistin mielestä Raamattua luettaessa aina se, mikä keskittyy Jeesukseen Kristukseen ja häneen ristiinnaulittuna, on määräävämpää ja merkittävämpää kuin se, mikä käsittelee mitä tahansa muuta. Vieläpä niin, että mitä eksklusiivisemmin jokin jae ristiinnaulittuun Jeesukseen keskittyy, sen määräävämpi ja merkittävämpi tuo jae on. Ja jaetta 19 määräävämpää jaetta ei koko Raamatusta löydy.

Kun määrääväksi jakeeksi valitsee jakeen 19 eli sulkee mielestään pois kaiken muun paitsi sen, mitä Jeesukselle ristillä tapahtui, silloin tajuaa, että jae 20 on pakko olla suomennettu väärin. Jakeessa 20 Paavali ainoastaan patistaa lukijoitaan hyväksymään sen, mitä on jo tapahtunut, eli sen, että maailman sovitus koskee myös heitä. Mitään ristiriitaa ei ole.

Mutta tämä tulkinta on – tietenkin – infernalistille täysin mahdoton, vaikka hänen oma valintansa ja tulkintansa jättää ristiriidan elämään. Hän ei vain piittaa siitä, koska rakastaa omaa valhettaan, johon vedoten saa uskoa kuuluvansa "sisäpiiriin".

Lue lisää

Karitsa oli jo teurastettu.
Jumala oli jo valmistanut vaatteen.

Sovitus eli peittäminen
edellytti kuitenkin sitä,
että Aadam sallii itsensä
tulevan puetuksi.

Valmiina oleva sovitus
ei olisi peittänyt synnin seurausta,
jos Aadam ei olisi pysähtynyt,
tunnustanut syntiään
ja antanut Jumalan pukea.

kalamos kirjoitti:

Karitsa oli jo teurastettu.
Jumala oli jo valmistanut vaatteen.

Sovitus eli peittäminen
edellytti kuitenkin sitä,
että Aadam sallii itsensä
tulevan puetuksi.

Valmiina oleva sovitus
ei olisi peittänyt synnin seurausta,
jos Aadam ei olisi pysähtynyt,
tunnustanut syntiään
ja antanut Jumalan pukea.

Lue lisää

Riivaajien oppia. Omasta päästä keksittyä. Tolkuttomasti virheitä ja valheita.

Sovitus ei tarkoita peittämistä vaan sovintoon ja yhteyteen saattamista, vihollisuuden ja eripuran lakkaamista.

Jumala SOVITTI eli saattoi ihmiskunnan SOVINTOON kanssaan omassa Pojassaan, IHMISEN POJASSA Jeesuksessa Kristuksessa, joka veti ristille tykönsä KAIKKI.

Aivan samalla tavoin kuin Jumala katsoi Aadamin edustavan KOKO ihmiskuntaa, Hän katsoi Poikansa edustavan KOKO ihmiskuntaa.

Riivaajien oppi tekee Jumalasta paholaisen, joka arvostaa Aadamin lankeemusta enemmän kuin Jeesuksen vanhurskauden tekoa ja sälyttää ihmisten niskaan taakan, jonka Jeesus tosiasiassa poisti ja lakkautti.

Ei Jumalan tarvinnut missään vaiheessa omalta puoleltaan suostua sovintoon ihmiskunnan kanssa, koskapa Jumalan sydän ei ole koskaan etääntynyt ihmiskunnasta eikä koskaan katkeroitunut ihmiskunnalle.

Kunpa saisit jostain silmävoidetta, että voisit lukea niin kuin on kirjoitettu etkä tunkisi sanan väärentämättömään maitoon omia tyhjänpäiväisiä hokemiasi:

"Sentähden, niinkuin YHDEN ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut KAIKKIEN ihmisten osaksi, koska KAIKKI ovat syntiä tehneet — sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin YHDEN lankeemuksesta MONET ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja YHDEN ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut MONIEN osaksi. Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli YHDESTÄ ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. Ja jos YHDEN ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut YHDEN kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan YHDEN, Jeesuksen Kristuksen, kautta. — Niinpä siis, samoin kuin YHDEN ihmisen lankeemus on koitunut KAIKILLE ihmisille kadotukseksi, niin myös YHDEN ihmisen vanhurskauden teko koituu KAIKILLE ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin YHDEN ihmisen tottelemattomuuden kautta MONET ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta MONET tulevat vanhurskaiksi."

kalamos kirjoitti:

Karitsa oli jo teurastettu.
Jumala oli jo valmistanut vaatteen.

Sovitus eli peittäminen
edellytti kuitenkin sitä,
että Aadam sallii itsensä
tulevan puetuksi.

Valmiina oleva sovitus
ei olisi peittänyt synnin seurausta,
jos Aadam ei olisi pysähtynyt,
tunnustanut syntiään
ja antanut Jumalan pukea.

Lue lisää

kalamos=adventisti
Jeesuksen antama uhri, sovitus ei tarkoita peittämistä, vaan pois syntien pyyhkimistä. Jumala lupaa: Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niinkuin pilven ja sinun syntisi niinkuin sumun.

kalamos kirjoitti:

Karitsa oli jo teurastettu.
Jumala oli jo valmistanut vaatteen.

Sovitus eli peittäminen
edellytti kuitenkin sitä,
että Aadam sallii itsensä
tulevan puetuksi.

Valmiina oleva sovitus
ei olisi peittänyt synnin seurausta,
jos Aadam ei olisi pysähtynyt,
tunnustanut syntiään
ja antanut Jumalan pukea.

Lue lisää

Jotta voi puhua "valmiina olevasta sovituksesta" vaikuttamatta täysin järkensä ja kielitaitonsa menettäneeltä, kannattaa todeta pari perusasiaa.

Sovitus tarkoittaa sovintoon ja yhteyteen saattamista - sitä, että kahden (tai useamman) osapuolen keskinäinen ristiriita, kärhämä, katkeruus ja/tai sotatila päättyy ja osapuolet saavuttavat sovinnon.

Jumalan ja maailman kyseessä ollessa Jeesuksen ristinkuolemaa edeltänyt sotatila oli luonteeltaan epäsymmetrinen: katkeruus ja vieraantuneisuus ja vihollisuus rasitti ainoastaan toista osapuolta, nimittäin maailmaa. Jumala ei ollut katkeroitunut maailmalle eikä ollut vihollisuudessa maailmaa vastaan.

Näistä kahdesta osapuolesta sovintoon oli niin ollen saatava ja saatettava ainoastaan maailma - toinen osapuoli, Jumala, oli ja on ollut kaiken aikaa sydän avoinna ja vailla minkäänlaista katkeruutta maailmaa kohtaan.

Ensi alkuun voi tuntua oudolta, että sovituksessa eli sovintoon saattamisessa ratkaisevan askeleen Jumala, joka ei edes OLE vihollisuussuhteessa maailmaa kohtaan - maailmanhan se sovinnon askel on otettava.

Mutta jos kerran maailman on pois poikennut ja Jumalasta vieraantunut, kuinka se sitä askelta voisi ottaa? Ei mitenkään.

Jumala ratkaisi tämän ongelman antamalla Poikansa syntyä IHMISEKSI, osaksi maailmaa, ja Poika sitten Ihmisen Poikana suostui maailman EDUSTAJAKSI tässä sovintoasiassa.

Jos kerran Jeesus oli todellinen ihminen, silloinhan Hän saattoi ihmiskuntaa myös todellisesti edustaa samalla tavoin kuin Aadam edusti aikoinaan ihmiskuntaa.

Aivan samoin kuin Aadamin tottelemattomuuden myötä synti ja kuolema tuli kaikkialle maailmaan, aivan samoin Jeesuksen VAPAAEHTOISEN vanhurskaan teon myötä armo ja lahja ja vanhurskauttaminen tulivat KAIKKIEN osaksi.

Yhtä vähän kuin Jumala kysyi keneltäkään lupaa salliessaan Aadamin lankeemuksen seurausten koituvan koko maailman kohtaloksi, Hän kysyi keletäkään lupaa salliessaan Jeesuksen vanhurskaan teon seurausten koituvan koko maailman kohtaloksi. Ja NÄMÄ MOLEMMAT TAPAHTUMAT OVAT JO TAPAHTUNEET, JA JÄLKIMMÄINEN NIISTÄ ON VOIMASSA KUMOTTUAAN ENSIMMÄISEN.

Siksi ja vain siksi ilouutinen on todella ilouutinen eikä mikään uhkavaatimus tai hyvin uutisen irvikuva.

kalamos kirjoitti:

Karitsa oli jo teurastettu.
Jumala oli jo valmistanut vaatteen.

Sovitus eli peittäminen
edellytti kuitenkin sitä,
että Aadam sallii itsensä
tulevan puetuksi.

Valmiina oleva sovitus
ei olisi peittänyt synnin seurausta,
jos Aadam ei olisi pysähtynyt,
tunnustanut syntiään
ja antanut Jumalan pukea.

Lue lisää

Siksi on mieletöntä puhua "valmiina olevasta sovituksesta", joka on "otettava vastaan", koska valmiina oleva sovitus on nimensä mukaisesti jo valmis - ei ole mitään vastaanotettavaa, koska sovitus on jo tapahtunut - maailma on jo sovitettu.

Ei tämä asia sinulle inttämällä ja valheita toistamalla aukene. Metanoia tarkoittaa mielenmuutosta jonkin asian suhteen. Olet metanoian tarpeessa.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ei tämä asia sinulle inttämällä ja valheita toistamalla aukene. Metanoia tarkoittaa mielenmuutosta jonkin asian suhteen. Olet metanoian tarpeessa.

Paatunut ei muuta mieltään, koska ei koe siihen tarvetta. Seurakunta on paatunut.

Sekoitat asiat pahasti.

Tervaamista (ja peittämistä) tarkoittava heprean sana kääntyy koineekreikassa parhaiten ilmauksiksi ἱλάσκομαι (hilaskomai) ja καθαρίζω (katharizō), joista jäkimmäinen tarkoittaa ritualistista puhdist(a)u(tu)mista, edellinen lepytysuhria. Molempien merkitys juontuu siis vanhasta liitosta ja sen terminologiasta ja on sidoksissa siihen. Ja vanhassa liitossa on ainoastaan tulevan hyvän VARJO.

Niin kauan kuin pitäydyt pelkästään termeissä, jotka kuvastavat vanhan liiton uhrijärjestelmää, raahaat uuteen liittoon varjoa vanhasta - hämärrät ja samennat evankeliumia.
Usko Toivonen tekee tämän termihämäyksen (sovintoveri- ja armoistuin-höpinoillään) täysin tahallaan paskoessaan sovituksen sanan päälle.

Paavalin käyttämä sovittaa-verbi on AIVAN TOINEN ja TARKOITTAA AIVAN MUUTA. Käyttäessään sanoja katallaxantos, katallassōn, katallagēte, katēllagēmen, apokatallaxai 2 Kor. 5:ssä, Room. 5:ssä ja Kol. 1:ssä, hän puhuu sovittamisesta UUDEN LIITON MERKITYKSESSÄ, joka eroaa vajavaisen ja varjomaisen vanhan liiton termeistä niin kuin valo varjosta.

Ritualistiset vanhan liiton termit eivät sisällä minkäänlaista ajatusta sovinnon ja yhteyden muodostumisesta, ainoastaan sen, että uhraajan synnit on "peitetty" ja pyhän Jumalan viha lepytetty. Koko asetelma on aivan toinen.

Sinulle tekisi hyvää METANOIA, jotta saisit nuo kääreet karistettua yltäsi.