Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa - Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata
IL: Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4e05d53a-89e4-440a-8c15-21498e49b6db
Patrizio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.
Eri mittareilla erilaiset velkalukemat
EU:n finanssipolitiikan säännöt perustuvat ainoastaan bruttovelkaan (tai tarkemmin julkiseen EDP-velkaan). Samoin julkinen keskustelu velkaantumisesta keskittyy käytännössä yksinomaan bruttovelan käsitteeseen.
Vielä 1990-luvulla valtiovarainministeriö julkaisi ennusteessaan myös nettovelan kehityksen, mutta on sittemmin luopunut siitä ja keskittynyt lähes yksinomaan bruttovelkaan. On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta.
Bruttovelan käyttämistä on perusteltu muun muassa sillä, ettei nettovelan käsite ole yksiselitteinen. Ei ole itsestään selvää, mitä velka- ja varallisuuseriä huomioidaan ja mitä toimijoita lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Toisaalta myös bruttovelan käsite voi olla monitulkintainen, eikä kansainvälinen vertailu välttämättä ole aivan suoraviivaista siinäkään.
Suomen julkisen brutto- ja nettovelan tasot poikkeavat selvästi toisistaan. Karkeasti nettovelkaa on ollut noin 50 prosenttiyksikköä BKT:stä vähemmän kuin bruttovelkaa. Toisin sanoen julkista rahoitusvarallisuutta on ollut noin 50 prosenttia BKT:stä, vaikka työeläkelaitokset jätetään huomioimatta, kuten VTV (2025) on tehnyt. Tässä artikkelissa seuraamme VTV:n tapaa ja jätämme työeläkelaitosten varallisuuden nettovelan ulkopuolelle, ellei toisin mainita.
Suomella oli bruttovelkaa 87 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Suomen bruttovelka on eurooppalaisittain keskimääräisellä tasolla, sillä EU:n ja euroalueen keskiarvo on lähellä Suomen velkasuhdetta. Toisaalta ainoastaan kuusi EU-maata on velkaantuneempia kuin Suomi. (Tilastosta puuttuva Kreikka on velkaantuneempi kuin Suomi, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole sisällyttänyt sitä omaan tilastointiinsa.)
Jos velasta vähennetään varallisuus
Nettovelankaan käsite ei ole yksiselitteinen. Samoin kuin bruttovelan kohdalla, nettovelassakaan ei ole itsestään selvää, mitä lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. On melko ilmeistä, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat osa julkista sektoria, mutta kuinka kohdellaan julkisomisteisia yrityksiä, keskuspankkia tai yksityisiä työeläkelaitoksia? Toiseksi täytyy vastata kysymykseen siitä, mitä varallisuuseriä pitäisi ottaa huomioon velkaerien lisäksi. Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti tarjoaa kattavan katsauksen nettovelan määritelmiin.
Nettovelan osalta velkasuhteet ovat yleisesti ottaen hieman alhaisempia, koska julkisen rahoitusvarallisuuden katsotaan vähentävän nettovelkaantuneisuutta. EU-maiden sijoittuminen velkaantuneisuuden mukaan muuttuu jonkin verran, kun tarkastellaan nettovelkaa. IMF:n (2025) käsite nettovelasta ei kata Suomen työeläkelaitoksia, eli se ei huomioi työeläkerahastojen merkittävää rahoitusvarallisuutta.
Nettovelkaa Suomella oli 43 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Nettovelassa mitattuna Suomi on selvästi vähemmän velkaantunut kuin EU ja euroalueen maat keskimäärin. EU:n keskimääräinen nettovelka oli 69 prosenttia ja euroalueen 75 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, eli noin 30 prosenttiyksikköä Suomea enemmän.
Nettovelan osalta Suomen velkaantuneisuus ei näytä lähellekään yhtä huolestuttavalta kuin bruttovelan osalta. Suomea enemmän nettovelkaa on 14 EU-maalla (mukaan lukien jälleen tilastosta puuttuva Kreikka). Suomen julkisella sektorilla on siis selvästi enemmän varallisuutta kuin monella muulla EU-maalla, vaikka Suomen työeläkevarat jätettäisiin huomioimatta.
Suomen nettovelka kääntyy negatiiviseksi, jos otamme huomioon myös työeläkelaitoksiin kertyneen varallisuuden. Suomen julkisella sektorilla on 57 prosenttia BKT:stä nettorahoitusvarallisuutta, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei kaikilla muilla EU-mailla ole rahastoivaa työeläkejärjestelmää, joka laskettaisiin osaksi julkista sektoria. Silmiinpistävintä siitä huolimatta on, että Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa. Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata.
https://labore.fi/t&y/pitaisiko-puhua-brutto-vai-nettovelasta/
IL: Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4e05d53a-89e4-440a-8c15-21498e49b6db
Patrizio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.
Eri mittareilla erilaiset velkalukemat
EU:n finanssipolitiikan säännöt perustuvat ainoastaan bruttovelkaan (tai tarkemmin julkiseen EDP-velkaan). Samoin julkinen keskustelu velkaantumisesta keskittyy käytännössä yksinomaan bruttovelan käsitteeseen.
Vielä 1990-luvulla valtiovarainministeriö julkaisi ennusteessaan myös nettovelan kehityksen, mutta on sittemmin luopunut siitä ja keskittynyt lähes yksinomaan bruttovelkaan. On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta.
Bruttovelan käyttämistä on perusteltu muun muassa sillä, ettei nettovelan käsite ole yksiselitteinen. Ei ole itsestään selvää, mitä velka- ja varallisuuseriä huomioidaan ja mitä toimijoita lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Toisaalta myös bruttovelan käsite voi olla monitulkintainen, eikä kansainvälinen vertailu välttämättä ole aivan suoraviivaista siinäkään.
Suomen julkisen brutto- ja nettovelan tasot poikkeavat selvästi toisistaan. Karkeasti nettovelkaa on ollut noin 50 prosenttiyksikköä BKT:stä vähemmän kuin bruttovelkaa. Toisin sanoen julkista rahoitusvarallisuutta on ollut noin 50 prosenttia BKT:stä, vaikka työeläkelaitokset jätetään huomioimatta, kuten VTV (2025) on tehnyt. Tässä artikkelissa seuraamme VTV:n tapaa ja jätämme työeläkelaitosten varallisuuden nettovelan ulkopuolelle, ellei toisin mainita.
Suomella oli bruttovelkaa 87 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Suomen bruttovelka on eurooppalaisittain keskimääräisellä tasolla, sillä EU:n ja euroalueen keskiarvo on lähellä Suomen velkasuhdetta. Toisaalta ainoastaan kuusi EU-maata on velkaantuneempia kuin Suomi. (Tilastosta puuttuva Kreikka on velkaantuneempi kuin Suomi, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole sisällyttänyt sitä omaan tilastointiinsa.)
Jos velasta vähennetään varallisuus
Nettovelankaan käsite ei ole yksiselitteinen. Samoin kuin bruttovelan kohdalla, nettovelassakaan ei ole itsestään selvää, mitä lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. On melko ilmeistä, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat osa julkista sektoria, mutta kuinka kohdellaan julkisomisteisia yrityksiä, keskuspankkia tai yksityisiä työeläkelaitoksia? Toiseksi täytyy vastata kysymykseen siitä, mitä varallisuuseriä pitäisi ottaa huomioon velkaerien lisäksi. Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti tarjoaa kattavan katsauksen nettovelan määritelmiin.
Nettovelan osalta velkasuhteet ovat yleisesti ottaen hieman alhaisempia, koska julkisen rahoitusvarallisuuden katsotaan vähentävän nettovelkaantuneisuutta. EU-maiden sijoittuminen velkaantuneisuuden mukaan muuttuu jonkin verran, kun tarkastellaan nettovelkaa. IMF:n (2025) käsite nettovelasta ei kata Suomen työeläkelaitoksia, eli se ei huomioi työeläkerahastojen merkittävää rahoitusvarallisuutta.
Nettovelkaa Suomella oli 43 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Nettovelassa mitattuna Suomi on selvästi vähemmän velkaantunut kuin EU ja euroalueen maat keskimäärin. EU:n keskimääräinen nettovelka oli 69 prosenttia ja euroalueen 75 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, eli noin 30 prosenttiyksikköä Suomea enemmän.
Nettovelan osalta Suomen velkaantuneisuus ei näytä lähellekään yhtä huolestuttavalta kuin bruttovelan osalta. Suomea enemmän nettovelkaa on 14 EU-maalla (mukaan lukien jälleen tilastosta puuttuva Kreikka). Suomen julkisella sektorilla on siis selvästi enemmän varallisuutta kuin monella muulla EU-maalla, vaikka Suomen työeläkevarat jätettäisiin huomioimatta.
Suomen nettovelka kääntyy negatiiviseksi, jos otamme huomioon myös työeläkelaitoksiin kertyneen varallisuuden. Suomen julkisella sektorilla on 57 prosenttia BKT:stä nettorahoitusvarallisuutta, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei kaikilla muilla EU-mailla ole rahastoivaa työeläkejärjestelmää, joka laskettaisiin osaksi julkista sektoria. Silmiinpistävintä siitä huolimatta on, että Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa. Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata.
https://labore.fi/t&y/pitaisiko-puhua-brutto-vai-nettovelasta/
Vastaukset 44
Vanhimmat
VM on nykyään Kokoomuksen tontti ja EK:n ideologinen ajatuspaja. Virkavastuulla tekevät työtään, mutta ei taida Suomen moderni historia tuntea yhtään VM:n virkamiestä, joka olisi joutunut vastuuseen.
Kokoomus ei ole enää liberaali oikeistopuolue, vaan kapitalistisen suunnitelmatalouden ohjelman ajaja. Autonomiaa ja vapautta se ei enää aja.
Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4e05d53a-89e4-440a-8c15-21498e49b6db
"Patrizio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.
Jos työeläkevarat otettaisiin huomioon, Suomen nettovelka kääntyisi reippaasti negatiiviseksi. Tällöin Suomen julkisella sektorilla olisi nettorahoitusvarallisuutta 57 prosenttia BKT:stä, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.
– On kuitenkin hyvä huomata, ettei muilla EU-mailla ole rahastoivaa työeläkejärjestelmää."
Ei huono.
Eikö Suomen ongelma olekin velan kasvuvauhti? Jos velka kasvaa eksponentiaalisesti niin ongelmia väkistenkin tulee.
Marinin kaudella velanotto saatiin lasku uralle pahimman pandemiavuoden 2020 jälkeen, OrpoPurra laittoi velkaantumisen lentoon ja verotuotot lasku-uralle.
Marin: 2020: 17,4 mrd€ -> 2021: 9,6 mrd€ -> 20w2: 6,0 mrd€ -> 2023: 5,5 mrd€
Orpo: 2024: 15,3 mrd€ -> 2025: 17,8 mrd€ -> 20w6: 15-20 mrd€
VM ja Purra ennustavat lähivuodet keskimäärin 14,9 mrd€ alijäämää.
OrpoPurran oikeistohallituksen jokaindn vuosi 2024-2027 velkaa otetaan selvästi yli 15 mrd euroa. Suomen Ennätys velanotossa!
Korkoakorolle.
Marin jätti nousevat korot kokonaan huomiomatta, hänelle ei kukaan kertonut, että 0-korkojen aika päättyy joskus...
Julkisen sektorin menoja/kokoa laskettaessa työeläkkeet katsotaan menoiksi, kun taas varallisuustilastoissa niitä ei katsota suomalaisten varallisuudeksi. Vääristää meinaan hiukan näitä vertailuja, ja Suomi saadaan kyseisissä tilastoissa näyttämään paljon todellista huonommalta. Edesauttaa hyvinvointivaltion purkuagendan puuhapuolueita ja muita tahoja vaatimaan leikkauksia ja heikennyksiä.
Miksi te Kokoomuksen äänestäjät haluatte tuhota hyvinvointivaltion? Se on tosi surullista.
Ei kiinnosta kansan eikä valtiotalouden kummankaan kohtalo oikeistoa. Vain se kiinnostaa että miljonäärin tilipussi pulskistuu kun työvoima on nyt puoli-ilmaista. Ulkolaiset maksaa kynnysrahoja päästäkseen töihin ja polvillaan anelee suomalaisetkin.
Koska Suomi on Euroopan vasemmistolaisin maa, talouskin myötäilee vasemmistoaatteenmukaisuutta.
Onhan selvää että kun vasemmistoaate ei kannusta töihin, ei silloin talous tuhoutuu. Tässä ei tarvitse mitään ruudinkeksijöitä.
Vastaavasti koska Vietnamin kansa on äärimmäisen ahkeraan, siellä talouskasvu on Aasian hurjinta.
Ahkeraa. Ottakaa vassut opiksenne Vietnamista.
Ja sieltä sohvilta töihin
Niin silloin talous tuhoutuu. Ei sana ei kuulu joukkoon
Vaikka siellä on kommunistinen hallinto, se antaa markkinatalouden nostaa sitä maata sfääreihin. Ahkerat ihmiset ovat kuitenkin avain onneen. Painakaa vassut tämä kovaan kalloon.
Siellä on länsimaisempi meininki yöelämässä kuin täällä punikkilandiassa. Ainoa mikä käy silmään siellä, on ne punaiset tähtiliput katujen varsilla.
Voitte tarkistaa asian tubesta
Porvaripropagandaa pukkaa.
Huutelee palstaporvari sohvaltaan.
Miksi vastaat itsellesi?
Seuraava hallitus tekee täystuhon maalle ja sen jälkeen meitä käsketään eurostoliitosta käsin.
Suomessa on kokoomus Orpon porvarihallitus vallassa. Kokoomus on ollut hallituksessa vuodesta 2003 lukuunottamatta viime hallituskautta
Muuta Vietnamiin.
Etkö tunne aatettasi
Siksi kun korjasin asian. Osoitin sen tuohon kyseiseen viestiin
Ei ole seuraava hallitus Orpon hallitus. Se on äärimmäisen vasemmistolainen hallitus
Jatkan. Vasemmistoaate lupaa ihmiselle kaikki etuisuudet automaattisesti eikä tällainen kannusta töihin.
Kuka hullu lähtisi töihin kun lähes saman saa tekemättä mitään
Näin ihmisestä tulee pelkkä edunsaaja ja tämä vie valtion talouden tuhoon.
Ei tämä ole mitään rakettitiedettä
Katsokaa Vietnamiin vassut. Ottakaa mallia ahkerinta ihmisistä.
Ahkerista
Suomi on Pohjoismaiden oikeistolaisin maa äänestyskäyttäytyminen huomioiden ja siksi talous ja työllisyys sekä järjestäytymisaste Pohjoismaiden paskin.
Suosittelen kirjoittajalle vilpittömästi tutustumista kansantalouteen !?
Ps. Alempana tässä julkaisussa on pari asiaan liittyvää tilastoa joita Suomessa media ei julkaise ?? Ei liene sattumaa !?
Suomen tilanne näkyy realistisesti !
Valheella Suomea johdetaan.
Tässä taloutta ihmisille jotka eivät taloudesta juuri mitään ymmärrä !?
Suomen tilanne näkyy hyvin mutta karkeasti !?
Näitte oikein !?
Suomen julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat !?
Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !? Lähinnä vasemmiston toimesta !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57% (maailman korkein luku)
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%
Tässä tietoa varallisuudesta !
Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !
Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !
1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208
Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Tilanne muuttuu oleellsiesti kun Suomen työeläkevarat otetaan mukaan laskelmiin, jota varallisuustiedoissa ei tehdä ja Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen tilastoissa ne katsotaanmenoiksi, joita ne eivät ole. Tämä epäedullinen tilastointitapa sopii oikeistolle, joka saa näin tekosyitä Suomen hyvinvointivaltion alasajoon ja veropopulismiinsa. Suomen julkinen sektori on kuitenklin Pohjoismaiden pienin vähiten henkilöstöä.
Älkää hyvä ihminen pettäkö itseänne !?
1. Suomen julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat !?
2. Suomen kansantalouden tuottavuus ei ole riittänyt kattamaan julkisia menoja yli 20 vuoteen !?
3. Suomi velkaantuu lisääntyvästi ulkomaille !?
4. Potentiaalinen kasvu ulosmitataan Suomessa korkean verotuksen kautta julkisiin rakennelmiin pois kansalaisten käytettävistä !?
5. Suomalaisilla ei ole länsimaista kykyä ja halua tehdä sijoituksia ja investointeja edellä mainittujen syiden vuoksi !?
6. EU-komissio ja IMF eivät Suomea varoittelisi jos talous olisi kunnossa !?
Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Jos halutaan huomioida ei valtiollinen varallisuus, niin pitäisikö huomioida myös ei valtiollinen velkaisuus.
miksi ihmeessä pitäisi tilastokikkailulla velkaannuttaa suomi pahemmin?
Intialainen Guru on sanonut, että suomalaiset ovat maailman rehellisin kansa, joten oletettavasti he tulevat myös pian vaatimaan oikeudenmukaisempia, moraalisempia johtajia, jolloin PROUT on mahdollista toteuttaa. Prout on uusi systeemi, joka takaa toimeentulon kaikille mm työaikaa lyhentämällä ja tukemalla pienia eko tiloja etc. Prout rajoittaa omaisuuden hamstrausta tuottamattomiin pörsseihin, etc. Lisää Prout talous- ja yhteiskunta mallista Oodin ryhmähuoneessa 3 englanniksi 20.3, klo 18.00, ja jos kiinnostaa myös, https://proutscandinavia.blogspot.com/p/blog-page_5.html
Tämä on tärkeä näkökulma, koska pelkkä bruttovelka ei kerro koko tarinaa. Jos vertailussa huomioidaan varat, Suomen asema näyttää olennaisesti paremmalta kuin bruttovelkaluvut yksin antavat ymmärtää.
Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Itse välttelen tyhjätaskujen seuraa. Niistä kun koituu yleensä enimmäkseen ikävyyksiä.
Suomessa on erittäin vakava demokratia-pulma median puolella, koska media ei halua eikä uskalla julkistaa viikoittain tiettyjä taloustilastoja, joista alla esim.
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen per valtio !
2. Keskim varallisuus aikuista kohti per valtio !
Nämä luonnollisesti löytyvät netistä usean tutkimuslaitoksen tekeminä Englannin kielellä ! Mutta, näitä ei löydy Suomeksi mediasta viikoittain !?
Koska Suomalainen media uskaltaa ja alkaa näitä julkistamaan ??