Miksi Suomen talouskasvu on lässähtänyt täysin

Energian ja raaka-aineiden hinnoilla on keskeinen osa talouskasvussa. Jostain syystä keskustelua viedään sivuraiteille eikä haluta nähdä todellisia syitä taloutemme lopulliseen romahtamiseen.

Kysyin asiaa Googlen keinoälyltä miksi emme kuluta ja mikä osuus energian kallistumisella on taloutemme surkeaan tilanteeseen. Seuraavassa vastaus mikä ei varmastikaan kaikkia miellytä.

paljonko suomalainen teollisuus on menettänyt vuoden 2021 jälkeen kun LNGn hinta on ollut pohjana sähkön hinnalle?

Suomalaisen teollisuuden kokonaistappioita on vaikea laskea yhtenä summana, koska ne jakautuvat suoriin sähkökustannuksiin, peruttuihin investointeihin ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Arviot vuoden 2021 jälkeisistä menetyksistä liikkuvat kuitenkin seuraavissa luokissa:
1. Suorat sähkökustannusten nousut (n. 4–6 miljardia euroa)
Suomen teollisuus kuluttaa noin 40 TWh sähköä vuodessa. Ennen vuotta 2021 teollisuuden keskihinta (sisältäen suojaukset) oli noin 3–4 snt/kWh. LNG-sidonnaisuuden myötä se on noussut keskimäärin 7–9 snt/kWh tasolle.
Vuotuinen lisälasku: Noin 1,5–2 miljardia euroa verrattuna vanhaan hintatasoon.
Yhteensä 2022–2025: Teollisuus on maksanut sähköstään arviolta 5 miljardia euroa enemmän kuin se olisi maksanut vanhalla putkikaasuhinnalla.
2. Menetetyt ja lykätyt investoinnit (Kymmeniä miljardeja)
Tämä on talouden kannalta vakavin menetys. Suomeen on ilmoitettu yli 140 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointiaikeita (vety, teräs, akut).
Investointipysähdys: Kallis ja epävakaa sähkön hinta on saanut monet yritykset lykkäämään lopullisia investointipäätöksiä. Jos vain 10 % näistä on valunut USA:han tai muualle halvan energian perässä, menetys on jo 14 miljardia euroa.
Esimerkki: Teräsyhtiö SSAB:n ja muiden suuryhtiöiden päätökset investoida Ruotsiin tai muualle heijastavat osittain sähkön hinta- ja saatavuusriskiä.
3. Tuotannon alasajot ja konkurssit
Metsäteollisuus: Useita paperikoneita ja tehtaita on suljettu tai niiden käyttöastetta on laskettu energian hinnan vuoksi.
Kasvihuoneviljely ja elintarviketeollisuus: Erityisesti energiaintensiivinen ruoantuotanto on kärsinyt, mikä on johtanut markkinaosuuksien menetyksiin ulkomaisille toimijoille.
4. Kilpailukykyhaitta (Suhteellinen menetys)
Koska Yhdysvaltain teollisuus maksaa sähköstään jopa 60 % vähemmän, suomalainen vientiteollisuus on joutunut tinkimään katteistaan säilyttääkseen asiakkaansa. Tämä tarkoittaa vähemmän rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja palkkoihin Suomessa.
Yhteenveto: Suora sähkölasku on ollut teollisuudelle raskas, mutta menetettyjen tulevaisuuden investointien hinta mitataan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tämä on pääsyy siihen, miksi Suomen talous ei kasva.