Marin toisaalta kritisoi hallitusta ydinase-esityksen valmistelusta. Hänen mukaansa hallitukselle ”ei heru tyylipisteitä”. Oppositio on kritisoinut hallitusta esityksen salailusta.
– Suomen pitkän linjan mukaisesti tärkeimmät ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset on valmisteltu parlamentaarisesti kaikkia puolueita kuullen. Tästä kyllä antaisin hallitukselle risuja.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kritisoi, että hallitus vie Suomea pois pohjoismaiselta linjalta.
– Me emme kannata Suomen irrottamista pohjoismaisesta linjasta ja viitekehyksestä etenkään kysymyksessä, joka on niin vakava kuin ydinaseet, Lindtman totesi.
Muilla Pohjoismailla ei ole lakiin perustuvia rajoituksia. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat tehneet poliittisia sitoumuksia ja puolustusyhteistyöhön liittyviä varaumia ydinaseita koskien.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) korosti useaan otteeseen torstai-illan tiedotustilaisuudessa, että hallitus ei havittele ydinaseita Suomen alueelle.
Marin kieltäytyi ottamasta suoraan kantaa siihen, että Sdp liittyi velkajarruun. Marin totesi, että Suomen talous ei nouse pelkällä säästämisellä.
– Emme me pelkästään säästämällä tästä selviä, vaan tarvitaan kasvunäkymiä, hän totesi.
– Suomen pitkän linjan mukaisesti tärkeimmät ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset on valmisteltu parlamentaarisesti kaikkia puolueita kuullen. Tästä kyllä antaisin hallitukselle risuja.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kritisoi, että hallitus vie Suomea pois pohjoismaiselta linjalta.
– Me emme kannata Suomen irrottamista pohjoismaisesta linjasta ja viitekehyksestä etenkään kysymyksessä, joka on niin vakava kuin ydinaseet, Lindtman totesi.
Muilla Pohjoismailla ei ole lakiin perustuvia rajoituksia. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat tehneet poliittisia sitoumuksia ja puolustusyhteistyöhön liittyviä varaumia ydinaseita koskien.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) korosti useaan otteeseen torstai-illan tiedotustilaisuudessa, että hallitus ei havittele ydinaseita Suomen alueelle.
Marin kieltäytyi ottamasta suoraan kantaa siihen, että Sdp liittyi velkajarruun. Marin totesi, että Suomen talous ei nouse pelkällä säästämisellä.
– Emme me pelkästään säästämällä tästä selviä, vaan tarvitaan kasvunäkymiä, hän totesi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Antony C. Sutton (1925–2002) oli brittiläis-amerikkalainen taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tutkimuksistaan koskien länsimaista teknologiansiirtoa Neuvostoliittoon.
Hänen keskeinen teesi, joka liittyy ajatukseen Neuvostoliitosta "parhaana vastustajana", perustuu hänen trilogiaansa Western Technology and Soviet Economic Development (1968–1973).
Keskeiset ajatukset:
Länsimaiden rahoittama vihollinen: Sutton väitti, että Neuvostoliiton teollinen ja sotilaallinen voima ei ollut pelkästään kommunistisen järjestelmän ansiota, vaan se rakennettiin lähes täysin länsimaisella (erityisesti yhdysvaltalaisella) teknologialla, rahoituksella ja osaamisella.
"Paras vastustaja rahalla": Tällä tarkoitetaan sitä, että kylmän sodan aikana länsimaat (teollisuusjohtajat ja hallitukset) rahoittivat ja varustivat tahallaan vastustajaa (Neuvostoliittoa). Tämä loi "sopivan" uhkakuvan, joka ylläpiti aseteollisuutta ja puolustusbudjetteja lännessä.
Taloudellinen riippuvuus: Suttonin mukaan Neuvostoliitto oli riippuvainen länsimaisesta teknologiasta ja kykeni tuottamaan laadukkaita tuotteita vain länsimaisella lisenssillä tai apuun tuotujen tehtaiden avulla.
Suttonin teokset herättivät paljon keskustelua, ja vaikka häntä kritisoitiin osin salaliittoteoreettisesta otteesta, hänen dokumentaationsa teknologiansiirroista on tunnustettu laajasti.
Minun yksi oppi isä, aiheena talous ja sota tutkimus.
YYA oli sotilasliitto Neuvostovenäjän kanssa.
Voimassa oleva ydinasesopimus on YYA-ajalta ja Venäjän sanelema. Siksikö Lindtman pitää siitä kynsin hampain kiinni.