Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa - Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata Ja jopa ainoana negatiivinen kun työeläkkeet huomioidaan.
IL: Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4e05d53a-89e4-440a-8c15-21498e49b6db
Mitä nettovelkaluvut meille kertovat on se että Suomi pystyisi maksamaan kaikki velkansa ennustettuine korkoineen vaikka huomenna. Tiukkaahan se valtiolle ja kansalaisille tekisi mutta se olisi silti mahdollista. Eläkerahastot mukaan laskettuna rahaa jäisi vielä käytettäväksi.
Tämä ei ole tilanne suurimmassaosassa EU -maita.
IL: Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4e05d53a-89e4-440a-8c15-21498e49b6db
Mitä nettovelkaluvut meille kertovat on se että Suomi pystyisi maksamaan kaikki velkansa ennustettuine korkoineen vaikka huomenna. Tiukkaahan se valtiolle ja kansalaisille tekisi mutta se olisi silti mahdollista. Eläkerahastot mukaan laskettuna rahaa jäisi vielä käytettäväksi.
Tämä ei ole tilanne suurimmassaosassa EU -maita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta tulevaisuudessa saatamme olla velkaantunein joten nyt täytyy äkkiä laittaa valtion omaisuus lihoiksi ja myydä kavereille polkuhintaan. T: Orpo&Purra
Suomen julkinen velkaantuminen näyttää merkittävästi vähäisemmältä, jos tarkastelemme yleisimmin käytetyn bruttovelkaindikaattorin sijaan nettovelkaa. Luottomarkkinoiden kannalta nimenomaan nettovelkaa voidaan pitää tärkeimpänä indikaattorina, koska se tuo esiin eri valtioiden rahoitusvarallisuuden merkittävät erot. Ongelma on kuitenkin siinä, että EU:n finanssipolitiikan säännöt tai tuore kotimainen velkajarrulainsäädäntö eivät ota huomioon julkista rahoitusvarallisuutta juuri millään tavalla.
Näin ollen keskeinen Suomen julkisen talouden vahvuus ei näy finanssipoliittisessa liikkumatilassamme. Käytännössä nykyiset finanssipolitiikan säännöt antavatkin Suomen julkisesta taloudesta keinotekoisen negatiivisen kuvan. Emme pyri kiistämään tai vähättelemään Suomen julkisen talouden haasteita, mutta pidämme selvänä, että Suomen edelleen vahva nettovelka-asema ei ole saanut riittävää painoarvoa julkisessa keskustelussa.
Paras vaihtoehto olisi kehittää finanssipolitiikan sääntöjä ottamaan huomioon nettovelka. Tällöin EU:n säännöissä ja kansallisessa velkajarrussa seurattaisiin nettovelan tasoa ja kehitystä. Vasta jos sääntöjä ei olla valmiita kehittämään tarkoituksenmukaisemmiksi, täytyy pohtia julkisen omaisuuden hyödyntämismahdollisuuksia.
Koko tohtorien artikkeli täältä:
https://labore.fi/t&y/pitaisiko-puhua-brutto-vai-nettovelasta/
Tärkeä huomio.