Eli miksi olen ollut aina ateisti, ihan ikiateisti.
Pääsyy lienee se, ettei yliluonnollisissa selityksissä ole mitään tarttumapintaa järjelle.
Niinpä ajatteluni on automaattisesti ne käsiteltyään aina hylännyt kaikki yliluonnolliset jutut lähtien aina hevosenkengästä oven yläpuolella tuottamassa onnea tai onnentoivotukset kallalle lähtiessä, koska se väitetysti vie kalaonnen ;-)
En näe mitään eroa viidakkoheimojen taikauskon ja vaikkapa kristinuskon välillä.
Oletan, että molempien uskomusten syy on ihmisen pelko tuntemattoman suhteen, olkoot tuo tuntematon vaikka salama, maanjäristys tai kuolema.
Niinpä ihmisen alitajunta keksii pelottavalle asialle selityksen ja homma on ratkaistu. Usein tuo ratkaisu myös antaa ihmiselle turvallisuuden tunteen, koska tuon maahisen, vuoren hengen, jumalan tai muun kanssa voi tehdä ainakin kompromisseja ja hyvin usein ihmiselle ominaiseen tapaan lahjuksin, alistumalla, kunnioittamalla jne ihan kuin tuo Ukkosen Jumala Thor tai muu olisi Ihminen.
Tai sitten mitään kompromissia tai diiliä tuon yliluonnollisen kanssa ei voi tehdä, mutta kuitenkin ongelma eli pelko on määritelty vuoren hengeksi tms ja asia on sitten helpompi kestää.
Keksin esimerkin. Vaellat pakotettuna itsellesi tuntemattomalle seudulle ja päädyt suureen rakennuskompleksiin. Et voi tietää, mitä vaaroja se sisältää. Varmaankin tutkit sitä resurssien mukaan ja päätät jäädä sinne pidemmäksi aikaa, koska se antaa enemmän, kuin ympäröivä tutkimaton maasto.
Mitä pidempään asut siellä, sen tutummaksi paikka käy, vaikka se olisi liian suuri täysin tutkittavaksi. Koet sen kuitenkin turvalliseksi, koska alitajuntasi kertoo sinulle niin.
Kaikenlaiset narahdukset ja muut selittyy joko nykyaikaisesti tai taikauskoisesti, mutta kun ne selittyy, on ne ratkaistu ja turvallisuuden tunteesi on hyvä tai ainakin riittävä.
Elät samanlaisessa turvallisuudentunteessa, kuin ne vuoren alkuasukkaat.
Pääsyy lienee se, ettei yliluonnollisissa selityksissä ole mitään tarttumapintaa järjelle.
Niinpä ajatteluni on automaattisesti ne käsiteltyään aina hylännyt kaikki yliluonnolliset jutut lähtien aina hevosenkengästä oven yläpuolella tuottamassa onnea tai onnentoivotukset kallalle lähtiessä, koska se väitetysti vie kalaonnen ;-)
En näe mitään eroa viidakkoheimojen taikauskon ja vaikkapa kristinuskon välillä.
Oletan, että molempien uskomusten syy on ihmisen pelko tuntemattoman suhteen, olkoot tuo tuntematon vaikka salama, maanjäristys tai kuolema.
Niinpä ihmisen alitajunta keksii pelottavalle asialle selityksen ja homma on ratkaistu. Usein tuo ratkaisu myös antaa ihmiselle turvallisuuden tunteen, koska tuon maahisen, vuoren hengen, jumalan tai muun kanssa voi tehdä ainakin kompromisseja ja hyvin usein ihmiselle ominaiseen tapaan lahjuksin, alistumalla, kunnioittamalla jne ihan kuin tuo Ukkosen Jumala Thor tai muu olisi Ihminen.
Tai sitten mitään kompromissia tai diiliä tuon yliluonnollisen kanssa ei voi tehdä, mutta kuitenkin ongelma eli pelko on määritelty vuoren hengeksi tms ja asia on sitten helpompi kestää.
Keksin esimerkin. Vaellat pakotettuna itsellesi tuntemattomalle seudulle ja päädyt suureen rakennuskompleksiin. Et voi tietää, mitä vaaroja se sisältää. Varmaankin tutkit sitä resurssien mukaan ja päätät jäädä sinne pidemmäksi aikaa, koska se antaa enemmän, kuin ympäröivä tutkimaton maasto.
Mitä pidempään asut siellä, sen tutummaksi paikka käy, vaikka se olisi liian suuri täysin tutkittavaksi. Koet sen kuitenkin turvalliseksi, koska alitajuntasi kertoo sinulle niin.
Kaikenlaiset narahdukset ja muut selittyy joko nykyaikaisesti tai taikauskoisesti, mutta kun ne selittyy, on ne ratkaistu ja turvallisuuden tunteesi on hyvä tai ainakin riittävä.
Elät samanlaisessa turvallisuudentunteessa, kuin ne vuoren alkuasukkaat.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Uskoisin että tilanne muuttuisi vasta siinä tilanteessa kun jumala vastaisi sinulle. Ne sanat luultavasti tunnistaisit, ilman että tarvitsisi kirjoitella itse pitkiä analyyseja.
Itsellekin ainoastaan Jumalan henkilökohtainen yhteydenotto kelpaisi todisteeksi, mitään ihmisestä lähtöisin en kelpuuta. Ikää nyt yli 40 eikä mitään kuulunut. Tämä tarkoittaa että Jumalaa ei joko ole olemassa, tai häntä ei kiinnosta olenko uskossa vai en.
Jumalan vastaaminen on varsin hypoteettinen tilanne. Siis, ei "kun vastaisi", vaan jos ensinnäkin olisi olemassa ja jos sitten viitsisi vastata.
Kokemukseni mukaan moni tosiuskovainen ottaa sen jostakin syystä loukkauksena, jos ateisti haluaa todisteen Jumalan olemassaolosta Jumalalta itseltään. Tulee syytöksiä "Jumala ei ole sinulle sitä velkaa/Et voi "vaatia" todistetta".
Johtuukohan tuo loukkaantuminen siitä, että siinä uskovainen poistuu turhana välikätenä ateistin ja Jumalan väliltä.
Kysyin asiaa tekoälyltä ja sen mukaan ensimmäinen syy ihmisen yliluonnollisiin uskomuksiin oli ihmisen pelko. Kuoleman pelko mainittiin ensin.
Toinen syy oli kontrollin puute. (joka synnyttänee avuttomuuden tunteen)
Kolmas syy oli, että yliluonnolliset uskomukset antaa selityksen vaikeisiin asioihin.
Itse sanoisin, että ihminen ei kestä tuntematonta ja olipa se mitä tahansa, niin ihmisen alitajunta keksii sille enemmän tai usein vähemmän rationaalisen selityksen.
Tärkein syy yliluonnollisille uskomuksille on se, että lapsi omaksuu ne vanhemmiltaan ja pitää niitä rationaalisina faktoina.
Ainoastaan jos tuo lapsen ja aikuisen välinen suhde ei ole hyvä tai se on vapaa, ts lapsi ei koe olevansa osa perhettä tai toinen ääripää, lapselle ei aseteta hyväksymisen ehdoksi vanhempiensa uskomusmallien jakamista, niin lopputulos voi olla, että lapsi ei usko kuten vanhempansa.
Lapsesta tulee vaikka rationaalinen skeptikko.
Hyvä tiivistys.
Usko yliluonnolliseen syntyi pelosta ja halusta vaikuttaa itselle merkityksellisiin tai jopa eksistentiaalisiin tapahtumiin, joihin oikeasti ei ollut mitään vaikutusvaltaa. Kun ei ole mahdollisuutta vaikkapa vaikuttaa tulevan synnytyksen komplikaatioihin, niin saattoi kuitenkin rukoilla ja ehkä uhrata jotain, mikä antoi tunteen, että on tehnyt voitavansa.
Lisätään vielä, että en arvosta ihmistä hänen uskonsa tai uskon puutteen (ateistisuuden) perusteella, vaan sen mukaan, miten hän kohtelee muita ihmisiä.
(lisätään vielä, että pidän toki ateistisia rationaalisempina, kuin uskovia, mutta en ratkaisevissa määrin)
Oma vaimoni nuorenmaan kreationisti ollut koko avioliittomme ajan, enkä ole koskaan kokenut, että se olisi jokin "puute" tai Hänen arvoaan vähentävä tekijä.
Päinvastoin, kannustan Häntä pitämään yhteyttä uskoviin ystäviinsä, koska se on Hänelle tärkeää.
Jokainen uskoo tavallaan ja se on mielestäni ihan ok.
Ihan uteliaisuutena. Onko teillä lapsia? Jos on/olisi, niin opetatteko heille nuoren maan kreationismia, vai oikeita luonnontieteitä?
Uskonvapaus ja vapaus olla uskomatta on tärkeä asia. Mutta silläkin on rajansa.
Nuoren maan kreationistit ihan Suomessakin pyrkivät saamaan oman uskomuksensa kouluopetukseen ja poistamaan tunnettuja luonnontieteitä. Tälläinen toiminta on minusta väärin, jossa näitä suoranaisia harhaluuloja pyritään tunkea muille.
Kyseessä on kuitenkin yhtä typerä uskomus kuin litteä maa. En sitäkään halua kouluun, koska todisteet sellaista vastaan ovat murskaavia, eikä heillä ole edes mitään tieteellistä annettavaa.
Mutta jos joku haluaa uskoa litteään tai nuoreen maahan, niin siitä vain itsenäisesti. Se on oikeus. Jos taas yrittäisi esimerkiksi minulle sitä tunkea, niin aivan varmasti saa näpäytyksen ja pistän tieteet peliin.
Ja olet oikeassa siitä, että ihminen voi olla vaikka kuinka ihana tyyppi salaliittoon uskovuudesta huolimatta.
Mutta näissä salaliitto ryhmissä on valitettavan usein kultti meininki. Tietysti se vetää yhteen että on yhteinen uskomus, kuten mikä tahansa harrastus, ja antaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mutta näissä salaliitoissa on yleensä mukana hyvinkin myrkyllinen ympäristö joka vetää mukaansa kaninkoloon.
En sitten tiedä sinun vaimon ryhmästä. Lähinnä törmään itse hyvinkin radikaali fundamentalisteihin jotka ovat äänekkäitä ja pieniä.
Onhan urheilukerhoillakin vastaavaa ilmiötä. Jotkut ovat "ultrafaneja" jotka terrorisoivat seuransa nimiin ja toiset normaaleja faneja, jotka arvostavat lajia hyvässä yhteishengessä.
Itse en voisi seurustella tai olla edes ystävä sellaisen ihmisen kanssa, jonka uskon mukaan minä ansaitsen kärsiä ikuisesti tulijärvessä. Sellainen ei ole terve pohja parisuhteelle, eikä ystävyydelle.
olen pitänyt pienenä joitain asioita mahdollisena , aikuisena kaikki on muuttuneet huijaukseksi 🤣
Olet ollut onnekas ettei sinun vanhempasi ole valehdellut sinulle uskonnon nimeen.
Olin itse noin 4-6 vuotiaana luulossa, että naisilla on yksi kylkiluu vähemmän kuin miehillä, koska näin opetettiin kotona. Se todisti Raamatun luomistarua. Nooan tarinaan en uskonut tosin ikinä. 7 vuotiaana kuitenkin opin ettei se pidä paikkansa ja koko uskonto alkoi kaatumaan pala palalta.
Tuolloin ei ollut nettiä, ja lähimpään kirjastoon oli yli 60 km matka. Enkä olisi varmasti osannut edes etsiä kirjastosta tietoa sen ikäisenä.
Vanhempani olivat sivistymättömiä hihhuleita ja olenkin ylpeä siitä, etten itse jäänyt sellaiseksi. Olen todiste siitä kuinka vanhempien uskonto ei periydy ja kiitos evoluution en ole yhtä vammainen älyllisesti, joka kaataa nuoren maan kreationismin.
ateistien väite että uskovat uskovat mielikuvitus kavereihin pitää osaltaan paikkansa koska se vaatiikin todella hyvää mielikuvitusta ja tässä todellisuuskisassa ei ateistit pärjää.
Jumala on niin kamalan olematon. Mikä sitä oikein vaivaa?
Se on sairaus vienyt Höpölään rauta häkkiin iäksi
Ihmisen luoma oma käsitteistö. Mutta
ihmisjärjellä ei päästä kyllä kovin pitkälle. Kyllä se on Jumala joka on kaikista pisimmällä. Ja sitten ovat ateistit jotka leikkivät Jumalalla. no.no.
Ihminen loi jumalat, "Jumalankin".
WhatGPT ?
voi nyt luoda interaktiivisia visuaaleja, jotka auttavat sinua ymmärtämään mitä tahansa. Chatgpt. Jonkun täytyy tehdä.
Onnittelut. Olet tältä osin terve ihminen.
"En näe mitään eroa viidakkoheimojen taikauskon ja vaikkapa kristinuskon välillä."
Aavikkoheimojen taikausko vs. viidakkoheimojen taikausko. Etsi viisi eroaivaisuutta - jos niitä on?