Tunteet voi myös perustua harhaan ja haavekuvitelmiin, ei sen tarvitse olla aitoa aina

Haluan kuvitella itselleni elämän, jossa olen elämänkumppani vierellä ikuisesti, rakastan häntä täysillä 10000%, hän edustaa minunlaisia arvoja, ja näkee maailmaa samoin, on minusta upein ja rakastetaan toisiamme täysillä.

Kyyneleet ja ikävää perustuu aina aitoon tunteeseen, ainutlaatuisesta, kiltistä, ihanasta yhteydestä. Tiedän, että sinun kanssa se olisi mahdollista.. ikään kuin halaat ja näet sen itkevän ja huutavan lapsen minussa, joka mahdollistaa häiriökäytöksen triggeröityään.

Vahvistun ja kovetan itseni, mutta luonne ei muutu koskaan. Aina ollut heikko, ujo, herkkä, voimakastunteinen, haaveilija, romantikko ja hieman pinnallinen.

Ylpeys, narsismi, ja harhat ovat seurausta traumasta, eivät tavallaan osa minua. Ne on tavallaan rajoja ja itsepuolustusta, kun ei saa olla turvassa, pahalta maailmalta, piilossa hirviöiltä.

Ennen Veen tapaamista luulin parantuneeni epävakaasta täysin, hänen käytös onnistui triggeröimään, jokaisen trauman mussa. Ja huomasin, että yhtäkkiä olin enemmän rikki kuin koskaan.. ja käyttäydyin paljon pahemmin kuin ennen.

Koska ajattelin jo löytäneeni hänet... sen "oikean", ja tapa jolla hänet menetin oli liikaa. Nyt saat sen mitä olet himoinnut, mun intensiivisen ja aidon rakkauden.

Pyydän anteeksi, että en kyennyt rakastamaan tai tutustumaan sinuun aiemmin, olin aivan liian rikki... ja murrettu.