Sivistysjohtajan tietotaito?

Laki ei säätele tarkasti, miten ja minkälaisia kuulemisia kunnan tulee tehdä.
Eli menetelmä on vapaa, mutta osallistumisen pitää olla todellista ja riittävää.

Onko päätöksentekijöillä käytössään ajantasainen tieto vaikutuksista?
Jos esimerkiksi koulumatkat muuttuvat, kuljetusjärjestelyt muuttuvat
oppilaiden määrä muuttuu.

Neljä vuotta vanha arvio on selvästi vanhentunut.

Rakentamisen viivästyminen ei riitä perusteluksi
Rakentamisen viivästyminen ei poista velvollisuutta arvioida vaikutuksia.
Kun päätöstä tehdään nyt, valmistelun pitäisi perustua nykytilanteeseen,
nykyisiin oppilasmääriin, nykyisiin kuljetusjärjestelyihin.

Hakala on oikeassa siinä, että: laki ei määrää tarkkaa kuulemisen muotoa.
Mutta laki velvoittaa osallistumismahdollisuuksiin, lasten kuulemiseen
riittäviin ja ajantasaisiin selvityksiin ennen päätöksiä.
Rakentamisen viivästyminen ei poista näitä velvoitteita.

Perusopetuslain 32 §
Tämä tarkoittaa, että kun kouluverkkoa muutetaan, kunnan pitää selvittää:

Koulumatkan pituus, matka-aika, liikenneturvallisuus
oppilaan ikä ja jaksaminen

Jos nämä tiedot puuttuvat, päätöksenteko on lainvastaisesti valmisteltu.

Pienille oppilaille pitkät matkat voivat muodostua kohtuuttomiksi.

Väite siitä, että suunnitteluryhmässä on ollut huoltajaedustajia, ei riitä juridisesti osoittamaan, että kuntalaisia tai lapsia on kuultu asianmukaisesti. Tämä liittyy erityisesti kuntalain ja hallintolain velvoitteisiin.
Suunnitteluryhmä voi olla valmistelun tukielin, mutta se ei täytä kuulemisen vaatimuksia.
Hyvässä valmistelussa kunnalla on kysely huoltajille, kylätilaisuuksia
oppilaiden kuuleminen, mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä

Tällöin voidaan osoittaa, että kuntalaisilla on ollut todellinen mahdollisuus vaikuttaa.

Hallintolain mukaan päättäjillä pitää olla riittävä tieto valmistelusta.

Jos valmistelussa sanotaan vain"suunnitteluryhmässä on ollut huoltajaedustajia"
mutta ei ole tietoa esimerkiksi, mitä näkemyksiä esitettiin, kuinka laajasti huoltajia kuultiin, mitä oppilaat ajattelivat jne.

Päättäjät eivät saa riittävää kuvaa tilanteesta.

Kunnanhallituksen rooli on valmistella. Kuntalain mukaan kunnanhallitus
vastaa valtuustoon menevien asioiden valmistelusta ja tekee esityksen valtuustolle.
Hallintolain 31 § (selvittämisvelvollisuus) velvoittaa viranomaisen huolehtimaan siitä, että asia on riittävästi selvitetty ennen päätöksentekoa.

Tämä koskee myös kunnanhallitusta valmistelijana.
Kunnanhallitus ei voi siirtää selvittämisvelvollisuutta

Hallintolain näkökulmasta ei riitä, että sanotaan:
"kuljetusjärjestelyt selvitetään myöhemmin".

Tarkastuslautakunnalla on oikeus pyytää tietoja ja selvityksiä kunnan viranhaltijoilta.
Se voi esimerkiksi kysyä miksi vaikutusarvioita ei ole tehty?
miksi kuulemisia ei ole järjestetty?
miksi päätöksenteko perustuu puutteellisiin tietoihin?
Vaikka lautakunnassa on poliitikkoja, sen tehtävä ei ole puolustaa hallituksen linjaa,
edistää tiettyä hanketta.

Sen tehtävä on arvioida toimiiko hallinto lain ja tavoitteiden mukaisesti.

Hakala sanoo kuulemisista. “Sen aika tulee ja jalkaudumme kouluille kuulemaan huolenaiheita”
Hän viittaa siihen, että kuuleminen tapahtuu päätöksen jälkeen, mutta kuntalain näkökulmasta kuulemisen pitäisi tapahtua valmisteluvaiheessa, jotta se voi vaikuttaa päätökseen.

Valtuusto voi päättää asian, mutta valmistelu näyttää sisältävän sellaisia puutteita, jotka voivat tehdä päätöksestä herkän valitukselle hallinto-oikeudessa.

Pitäisikö sivistyspuolelle sivistysjohtajana ja muutama vuosi sitten pakatun opetuspäällikön lisäksi palkata kolmaskin päällikkö?
Ennen pärjättiin yhdellä johtajalla, mutta nyt aika menee ilmeisesti kunnanjohtajan ajojahtiin.

Paljonko sen uuden koskenkorvan koulun oppilaskohtaiset kustannukset on?

Herralan koulun pienryhmän oppilaskohtaiset kulut n 25000e/oppilas
Nopankylässä vain alle puolet tuosta.
Lopetetaanko myös Neiron koulu kun siellä on oppilaskohtaiset kulut yhtä paljon kuin Luomassa ja Nopakylässä?
Entä Munakan koulu?

Pelkät kuljetuskustannukset Nopasta Koskenkorvalle maksaa kahden opettajan palkan verran.

No ilmankos niitä selvityksiä ei ole julkisesti tehty. Joku luulee että koulun lopettamalla tulisi säästöä, mutta käykin toisinpäin.

Ilmajoen kunnan Hallintosäännön 24 § – erittäin merkittävä kohta

24 § sanoo:

Lautakunta johtaa ja kehittää alaistaan toimialaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä.
Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tämä on poikkeuksellisen tärkeä lause.

Se tarkoittaa, että sivistyslautakunnalla on nimenomainen osallistamisvelvollisuus.

Onko asiantuntijalautakunta ohitettu?

Demarit siis kannattaa YT-neuvotteluiden aloittamista kouluhenkilöstön kanssa!!
Mielenkiintoista. Kaiken voi tehdä reilummin?

Poikkeuksellinen merkittävää tässä asiassa on se, mitä tässä kouluasiassa olisi pitänyt tehdä toisin, ettei nyt olisi näin haastava tilanne. Jättää Västilän ja Korvan koulut parakkeihin opiskelemaan? Eli siis jatkaa kuten ilmajoella on aina tehty, ei mitään ja kärsiä sen asian seuraukset.
Miten olisi tasapuolisuus kunnan sisällä toteutunut ? Onko tästä tehty mitään selvitystä vaikkapa Ilmajoen puolueiden toimistoilla?

Kunnanvaltuusto ei antanut valmistelulle mitään arvoa.

Kuka idiootti sen yleensä keksi Ilmajoelle palkata, suksenrasvaajan!

Ei pärjänny edes Ypäjällä.
Sen tueksi piti palkata opetuspäällikkö. (kepu) On siinä vakka kantensa valinnu, kaksi toopea täydentää toisiaan.

Kunnanjohtaja (kokoomus) Vaasa
Hallintojohtaja (kepu) Kauhajoki/Seinäjoki
Tekninen johtaja (kepu) Isokyrö
Sivistysjohtaja (Sdp) Seinäjoki

Jokaisella ulkopaikkakuntalaisella suojatyöpaikka Ilmajoella.

Ilmajoen johtoryhmää katsoessa herää yksi kysymys: kuka oikeasti elää tässä kunnassa?

Kunnanjohtaja Vaasasta, hallintojohtaja Kauhajoelta tai Seinäjoelta, tekninen johtaja Isokyröstä, sivistysjohtaja Seinäjoelta. Ilmajoki näyttää olevan heille työpaikka – ei koti.

On helppo päättää asioista kunnassa, jonka arkea ei itse elä. Kun iltakävelyt, koulupihat ja palvelut eivät kosketa omaa elämää, kunta muuttuu kohteeksi, ei yhteisöksi.

Tämä muistuttaa suojatyöpaikkaa: virka tuo vastuun virka-ajaksi, mutta side kuntaan jää ohueksi.

Mutta voiko kuntaa johtaa kunnolla ilman, että on osa sitä?

Ilmajoki ansaitsee johtajia, joille kunta ei ole pelkkä työosoite – vaan paikka, jossa myös eletään päätösten seuraukset.

Jos kunnassa koetaan turhia tutkintapyyntöjä, epäselvyyksiä pöytäkirjoissa, kuntalaisten vähättelyä ja sellaista asennetta, jossa viranhaltijat nostavat itsensä muiden yläpuolelle, ei ole ihme että luottamus rapautuu.
Silloin ei ole enää kyse siitä, missä johtajat asuvat, vaan siitä miten he toimivat.
Tämä on pitkäaikainen toimintakulttuurin ongelma.

Kun johtoryhmässä on asenneongelmia ja suhtautuminen kuntalaisiin ja päättäjiin on vähättelevää tai ylimielistä, se heijastuu väistämättä koko kuntaan.

On turha puhua ilmapiirin parantamisesta, jos ongelman juurisyy on siellä, missä suunta pitäisi näyttää.