Supo nosti esiin pilvidatan riskit kansallisessa turvallisuuskatsauksessaan. Supon päälliköltä tuli hallitukselle selkeä kehotus vaalidatasta. Keskustan kansanedustaja, valiokuntajohtaja Jouni Ovaska kritisoi hallitusta laiminlyönnistä.
Huoli ulkomaisesta riippuvuudesta on herännyt Suomessa ja suojelupoliisin mukaan vaalidata on kenties kaikkein kriittisin suojattava data, jota Suomella on.
Suomen on vahvistettava kansallista omavaraisuutta pilviratkaisuissa, katsoo eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.
Ovaskan mukaan suojelupoliisi (supo) on nostanut perustellusti esiin tarpeen kehittää Suomeen omia pilviratkaisuja. Supon kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan etenkin valtionhallinnon kriittisimmän tiedon osalta pitää arvioida tarkasti, ettei Suomen kansalliselle turvallisuudelle synny tarpeettomia riskejä.
”Suomi sijaitsee maantieteellisesti Euroopan verkkoinfrastruktuurin reunalla, joten Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta olisi eduksi, jos kriittiset tietojärjestelmämme eivät olisi riippuvaista muista valtioista tai pitkistä tietoliikenneyhteyksistä. Kilpailukykyistä suomalaista – tai edes eurooppalaista – vaihtoehtoa kansainväliselle pilvi-infrastruktuurille on kuitenkin tarjolla hyvin rajallisesti”, katsauksessa todetaan.
Kansallinen turvallisuus. Supon kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan etenkin valtionhallinnon kriittisimmän tiedon osalta pitää arvioida tarkasti, ettei Suomen kansalliselle turvallisuudelle synny tarpeettomia riskejä. Katsausta esitteli supon päällikkö Juha Martelius.
Supo: Vaalidatasta kehotus hallitukselle
Supon päällikkö Juha Martelius puhui tiedotustilaisuudessa tiistaina siitä, että valtion itsemääräämisoikeus voi heiketä, kun tietoja annetaan ulkomaiseen pilvipalveluun. Hänen mukaansa vaalidata on kenties kaikkein kriittisin suojattava data, jota Suomella on.
Hallitus on ollut aikeissa siirtää Suomen vaalidataa yhdysvaltalaisen Amazonin pilvipalveluun.
”Vaalidata on sen tyyppinen asia, jota tulisi ehkä harkita, onko pilvisiirtymä siinä välttämätön”, Martelius sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ovaska: ”Hallitus on laiminlyönyt tämän”
Ovaskan mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta on selkeä etu, jos kriittiset tietojärjestelmät eivät ole riippuvaisia muiden valtioiden infrastruktuurista. Kaikkein kriittisimmissä järjestelmissä kotimaisuus pitäisi olla selkeä prioriteetti, hän sanoo. – Ennakointi on aina halvempaa ja turvallisempaa kuin reagointi kriisin keskellä, hän huomauttaa.
Yhdysvaltain edessä on uussuomettuneina antauduttu. Otetaan suosiolla hanuriin jakamalla kriittinen data ja tietotaito kilpailijoiden käsiin.
Erityisesti kokoomus kulkee silmikot silmillä USA:n, suurpääoman ja digijättiläisten ohjattavana. Datakeskukset uhkaavat lisäksi suomalaisten kuluttajien kohtuuhintaisen sähkön saantia, ja tätäkään ohjastettava kokoomus ei huomioi.
(Korjattu versio)
Huoli ulkomaisesta riippuvuudesta on herännyt Suomessa ja suojelupoliisin mukaan vaalidata on kenties kaikkein kriittisin suojattava data, jota Suomella on.
Suomen on vahvistettava kansallista omavaraisuutta pilviratkaisuissa, katsoo eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.
Ovaskan mukaan suojelupoliisi (supo) on nostanut perustellusti esiin tarpeen kehittää Suomeen omia pilviratkaisuja. Supon kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan etenkin valtionhallinnon kriittisimmän tiedon osalta pitää arvioida tarkasti, ettei Suomen kansalliselle turvallisuudelle synny tarpeettomia riskejä.
”Suomi sijaitsee maantieteellisesti Euroopan verkkoinfrastruktuurin reunalla, joten Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta olisi eduksi, jos kriittiset tietojärjestelmämme eivät olisi riippuvaista muista valtioista tai pitkistä tietoliikenneyhteyksistä. Kilpailukykyistä suomalaista – tai edes eurooppalaista – vaihtoehtoa kansainväliselle pilvi-infrastruktuurille on kuitenkin tarjolla hyvin rajallisesti”, katsauksessa todetaan.
Kansallinen turvallisuus. Supon kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan etenkin valtionhallinnon kriittisimmän tiedon osalta pitää arvioida tarkasti, ettei Suomen kansalliselle turvallisuudelle synny tarpeettomia riskejä. Katsausta esitteli supon päällikkö Juha Martelius.
Supo: Vaalidatasta kehotus hallitukselle
Supon päällikkö Juha Martelius puhui tiedotustilaisuudessa tiistaina siitä, että valtion itsemääräämisoikeus voi heiketä, kun tietoja annetaan ulkomaiseen pilvipalveluun. Hänen mukaansa vaalidata on kenties kaikkein kriittisin suojattava data, jota Suomella on.
Hallitus on ollut aikeissa siirtää Suomen vaalidataa yhdysvaltalaisen Amazonin pilvipalveluun.
”Vaalidata on sen tyyppinen asia, jota tulisi ehkä harkita, onko pilvisiirtymä siinä välttämätön”, Martelius sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ovaska: ”Hallitus on laiminlyönyt tämän”
Ovaskan mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta on selkeä etu, jos kriittiset tietojärjestelmät eivät ole riippuvaisia muiden valtioiden infrastruktuurista. Kaikkein kriittisimmissä järjestelmissä kotimaisuus pitäisi olla selkeä prioriteetti, hän sanoo. – Ennakointi on aina halvempaa ja turvallisempaa kuin reagointi kriisin keskellä, hän huomauttaa.
Yhdysvaltain edessä on uussuomettuneina antauduttu. Otetaan suosiolla hanuriin jakamalla kriittinen data ja tietotaito kilpailijoiden käsiin.
Erityisesti kokoomus kulkee silmikot silmillä USA:n, suurpääoman ja digijättiläisten ohjattavana. Datakeskukset uhkaavat lisäksi suomalaisten kuluttajien kohtuuhintaisen sähkön saantia, ja tätäkään ohjastettava kokoomus ei huomioi.
(Korjattu versio)
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Hallituksen tulisi Ovaskan mukaan selvittää korvaavia vaihtoehtoja julkisella sektorilla käytössä oleville Euroopan ulkopuolelta tuleville järjestelmille, kuten Microsoft Windows -käyttöjärjestelmälle. Esimerkiksi Tanskassa on joissakin tapauksissa julkisella sektorilla korvattu Windows-järjestelmiä Linux-pohjaisilla ratkaisuilla ja vastaavaa tulisi pohtia myös Suomessa, Ovaska sanoo."
Euroopan unionin tulisi panostaa helppokäyttöisen Linux-jakelun sekä open source hyöty- ja tietoturvaohjelmien jne. kehittämiseen, koulutukseen sekä materiaaleihin. Näin EU säästäisi miljardeja kilpailutusten, patenttien ja tietotaidon joutumisesta kilpailevalle suurvallalle.