Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, miksi SDP haluaa salata häirintäselvityksen tulokset ja kertoo siitä julkisuuteen vain valikoidusti.
– Meillä ei ole tässä mitään salattavaa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kyse on yksittäisistä ihmisistä ja asiat käsitellään heidän haluamallaan tavallaan. Työyhteisöissä normaalistikin käsitellään asiat niin, että ne eivät ole median eivätkä ne ole myöskään ryhmäkokouksen asioita, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Piritta Rantanen kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa torstaina.
– Meillä ei ole tässä mitään salattavaa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kyse on yksittäisistä ihmisistä ja asiat käsitellään heidän haluamallaan tavallaan. Työyhteisöissä normaalistikin käsitellään asiat niin, että ne eivät ole median eivätkä ne ole myöskään ryhmäkokouksen asioita, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Piritta Rantanen kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa torstaina.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eduskuntaryhmän pääsihteerin mukaan kaikki häirintätapaukset eivät ole vielä tulleet julkisuuteen.
- SDP:n Lindtman ja Tuppurainen -Valehtelee NAAMA-Punaisena Kansalle - !
Niinkö, voisitko todistaa tuon jotenkin?
Tuon tutkimuksen teki puolueeton osapuoli.
No ei varmasti ole, eikä siinä olisi mitään järkeäkään.
Ei jokaista ihmiskohtaamista pidä julkaista jossa toinen osapuoli loukkaantuu jostain asiasta mistä toinen puoli ei edes tiedä mitään.
Tämä kukkahattutätiys on mennyt läpi jopa Persuihin, näemmä.
jhh
Avaaja ei ole ehkä kuullut yksityisyyden suojasta koskaan?
ei semmosta olekkaan jos häritään laki se on sosialisteillekki
kummeli kamaa sdp..läisyyttä etsitään syyllistä tunto merkit iso suu mäläkyttää ja räkyttää
ja kysyy itse ja vastaa itse kysymyksiin ei silloin ketään voi syyllistää jos syyllinen itse päättää syylisestä ja kuulustelee itseään
Yksinäisiä hoitajia lienee paljon ja hekin on aivan jäässä. Jäävuoren huippu?
Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystys ruuhkautui alkuvuonna niin pahasti, että potilaat joutuivat odottamaan sijoituspaikkojaan useita päiviä. Samaan aikaan Timon kunto romahti. Se, miten muistisairasta miestä omaisten mukaan sen jälkeen kohdeltiin, tuli shokkina koko perheelle.
Narsisti työpaikalla? Huonoon käytökseen pitää puuttua, johtuipa se mistä tahansa
Työkaveri saatetaan leimata narsistiksi silloin, kun työyhteisön konfliktitilanne on päässyt pitkittymään. Työtehtävien ja tavoitteiden kirkastaminen torjuu monenlaista ikävää käytöstä. Narsismi-diagnoosi.
-
Joskus työyhteisössä syntyy ongelmia, joita ei syystä tai toisesta saada ratkaistua. Konfliktin pitkittyessä toista osapuolta aletaan herkästi pitää jotenkin viallisena, vaikkapa narsistina. Silloin ei tarvitse itse katsoa peiliin ja nähdä vikaa omassa toiminnassaan.
Näin sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. Hannonen toimii asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja on mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hän on myös auttanut työyhteisöjä selvittelemään ristiriitojaan.
”Narsismi on persoonallisuushäiriö, joka on varsin harvinainen. Vain ammattilainen pystyy tekemään diagnoosin, mutta narsisti-sanaa käytetään paljon. Ehkä siksi, että meillä on tarve yksinkertaistaa ja luokitella asioita”, Hannonen sanoo.
Työyhteisössä narsisti manipuloi ja ajaa omaa etuaan
Narsistille on tyypillistä vääristynyt käsitys omasta tärkeydestä, voimakas ihailluksi tulemisen tarve ja muihin kohdistetun empatian vähäisyys. Kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia narsistisia piirteitä, enemmän tai vähemmän.
”Ihminen, jolla on vahvasti narsistisia piirteitä, kokee olevansa oikeutettu erityiseen kohteluun. Hän voi olla ylimielinen ja kateellinen muiden menestyksestä. Hän saattaa myös käyttää toisia häikäilemättömästi hyväkseen”, Heli Hannonen sanoo.
Narsistista käyttäytymistä kuvaillaan manipulatiiviseksi – ihminen pyrkii saamaan toisen käyttäytymään haluamallaan tavalla. Pyrkimys ajaa omaa etua voi johtaa työpaikalla tiedon panttaamiseen tai vääristelyyn. Myös korjaavan palautteen vastaanottaminen on vaikeaa.
erwewrerw
ert