"Sotarosvojen paratiisi"

Punaarmeija tappoi, raiskasi, ja ennen kaikkea varasti kaiken minkä irti sai Saksassa. Saksalaisia ei pidetty edes ihmisinä.
Onko tuttua. Ukrainassa tapahtuu aivan samaa. Natsejakin ovat sieltä löytäneet.

niuvanniemen tarinoita

"Sotarosvojen paratiisi" perustuu asiakirjakoelmiin ja tutkimuskirjallisuuteen sekä muistitietoon.
Kaikki eivät tietenkään osallistuneet rikoksiin, mutta jotain ilmiön kammottavuudesta kertoo kuitenkin se, että sen laajuus yllätti myös erittäin kokeneen historioitsijan Antti Kujalan.
Oma lukunsa sodanjälkeisissä vuosissa ovat raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta, joka kohtasi kaikki Neuvostoliiton miehittämien alueiden naisia. Eniten kärsivät saksalaiset, joita propagandassa ei pidetty ihmisinä lainkaan.
DDR:n aikana raiskauksista ei saanut puhua. Neuvostosotilaiden arvostelua ei sallittu.

Venäläisten sotilaiden harrastama valtaapiiriinsä joutuvan siviiliväestön kohtelu on jo tunnettua ja maailmankuulua! Ja Ukrainasta saatujen tietojen mukaan ei tyyli ole miksikään muuttunut kuten Butsan tapahtumat todistavat!

Tämä on yksi Ukrainan sodan synkimpiä ja dokumentoiduimpia osa-alueita.

Kansainväliset järjestöt, kuten YK, ETYJ ja Human Rights Watch, ovat keränneet laajasti näyttöä siitä, että Venäjän asevoimat ovat käyttäneet seksuaalista väkivaltaa järjestelmällisesti osana sotastrategiaansa.

Kyse ei ole vain yksittäisten sotilaiden kurittomuudesta, vaan useiden asiantuntija-arvioiden mukaan kyseessä on tietoinen sodankäynnin väline, jolla pyritään murtamaan siviiliväestön vastarinta ja nöyryyttämään vastustajaa.

Keskeiset havainnot ja raportit:

• YK:n tutkintakomission löydökset: YK:n riippumaton tutkintakomissio on vahvistanut lukuisia tapauksia, joissa uhrit ovat olleet iältään 4–82-vuotiaita. Seksuaalista väkivaltaa on käytetty sekä kodeissa että Venäjän ylläpitämissä suodatusleireissä ja vankiloissa.

• Järjestelmällisyys: Uhreja on pakotettu todistamaan perheenjäsentensä raiskauksia, ja monissa tapauksissa tekoihin on liittynyt kidutusta, hakkaamista ja teloituksilla uhkaamista.

• Komentoketjun rooli: Kansainväliset syyttäjät tutkivat parhaillaan, missä määrin johto on antanut suoria käskyjä tai vähintäänkin sallinut teot hiljaisesti ("vihreä valo"). Seksuaalisen väkivallan käyttö osana kuulusteluja viittaa siihen, että se on vakiintunut osa Venäjän turvallisuuskoneiston toimintatapoja miehitetyillä alueilla.

Oikeudellinen merkitys

Kansainvälisessä oikeudessa laajamittainen ja järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta siviilejä kohtaan täyttää usein seuraavat nimikkeet:

1. Sotarikos: Yksittäiset teot osana konfliktia.

2. Rikos ihmisyyttä vastaan: Jos teot ovat osa laajempaa hyökkäystä siviiliväestöä kohtaan.

3. Kansanmurhan tunnusmerkistö: Jos tavoitteena on tuhota kansallinen tai etninen ryhmä osittain tai kokonaan (esimerkiksi estämällä syntyvyyttä tai aiheuttamalla pysyvää traumaa yhteisölle).

Nykyhetki (Maaliskuu 2026)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on jatkanut todisteiden keräämistä. Ukrainan syyttäjänvirasto on rekisteröinyt sodan alusta lähtien satoja nimenomaisia seksuaalirikostapauksia, mutta todellisen luvun arvellaan olevan moninkertainen, koska moni uhri pelkää leimautumista tai on menehtynyt.

On tärkeää huomata, että näitä rikoksia pidetään yhtenä vaikeimmin todistettavina ja traumatisoivimpina sotarikoksina, minkä vuoksi niiden tutkinta vaatii erityistä hienotunteisuutta.

Ja tällaisen naapurin kanssa olemme joutuneet tulemaan toimeen.
Suomensukuisetkin kokivat melkoisia hirveyksiä viime vuosisadan alkupuoliskolla, etenkin 30-luvulla. Muurmannin suomalaisista tuhoutui lähes 90 prosenttia vainoissa. Menestyneet kyläyhteisöt tuhottiin, ja ihmiset jotka jäivät henkiin, ajettiin Karjalan korpiin.