Suomen tulevaisuutta vuoteen 2033 määrittävät pitkälti talouden sopeuttaminen, väestön ikääntyminen, teknologinen murros ja turvallisuusympäristön muutokset. Ennusteiden mukaan tulevaisuutta leimaavat seuraavat teemat:
Talous ja julkinen talous: Suomen julkista taloutta on tarpeen sopeuttaa 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Talouskasvun odotetaan hidastuvan pitkällä aikavälillä (vuosina 2021–2040) noin 1,2 prosenttiin vuodessa. Julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun jälkeen.
Väestörakenne ja työmarkkinat: Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymiä.
Teknologia ja tutkimus: Suomi panostaa TKI-politiikkaan (tutkimus, kehitys ja innovaatiot), ja Suomen Akatemia on valinnut huippuyksiköitä kaudelle 2026–2033 vahvistamaan tätä kehitystä. Visiossa vuodelle 2035 Suomi nähdään kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaana.
Turvallisuus ja ympäristö: Sisäministeriön skenaarioissa 2024–2033 nousevat esiin globaali turbulenssi ja tarve selviytymiskyvylle, yhtenäisyydelle ja kansainväliselle sopimiselle. Kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) ohjaavat toimintaa ympäristön ja talouden osalta.
Yhteiskunnan muutos: Palvelukysynnän kasvu ja digitalisaatio ovat keskeisiä rakennemuutoksen ajureita, joissa Ruotsi on toiminut Suomelle esimerkkinä.
Talous ja julkinen talous: Suomen julkista taloutta on tarpeen sopeuttaa 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Talouskasvun odotetaan hidastuvan pitkällä aikavälillä (vuosina 2021–2040) noin 1,2 prosenttiin vuodessa. Julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun jälkeen.
Väestörakenne ja työmarkkinat: Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymiä.
Teknologia ja tutkimus: Suomi panostaa TKI-politiikkaan (tutkimus, kehitys ja innovaatiot), ja Suomen Akatemia on valinnut huippuyksiköitä kaudelle 2026–2033 vahvistamaan tätä kehitystä. Visiossa vuodelle 2035 Suomi nähdään kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaana.
Turvallisuus ja ympäristö: Sisäministeriön skenaarioissa 2024–2033 nousevat esiin globaali turbulenssi ja tarve selviytymiskyvylle, yhtenäisyydelle ja kansainväliselle sopimiselle. Kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) ohjaavat toimintaa ympäristön ja talouden osalta.
Yhteiskunnan muutos: Palvelukysynnän kasvu ja digitalisaatio ovat keskeisiä rakennemuutoksen ajureita, joissa Ruotsi on toiminut Suomelle esimerkkinä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tä TILASSA
Suomen tulevaisuus vuonna 2033 näyttäytyy asiantuntija-arvioissa ja strategioissa murroskautena, jota määrittävät talouden sopeuttaminen, teknologinen kehitys ja kansainväliset jännitteet.
Vuotta 2033 koskevia keskeisiä suuntaviivoja:
Talous ja julkinen talous: Suomen julkista taloutta on esitetty sopeutettavaksi jopa 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä, mikä vaikuttaa palveluihin ja verotukseen vielä 2030-luvun alussa. Pitkän aikavälin talouskasvun ennustetaan olevan maltillista, noin 1,2 % vuodessa.
Tutkimus ja teknologia: Suomen Akatemia on nimennyt 11 uutta tutkimuksen huippuyksikköä ohjelmakaudelle 2026–2033. Nämä yksiköt keskittyvät muun muassa kvanttimateriaaleihin ja muihin tulevaisuuden teknologioihin, jotka tavoittelevat Suomelle kilpailuetua.
Turvallisuus ja geopolitiikka: Sisäministeriön skenaarioissa vuosi 2033 nähdään mahdollisena kansainvälisen sopimisen ja yhtenäisyyden aikana, mutta se voi myös olla jatkoa globaalille turbulenssille ja jännitteille.
EU ja kansainvälinen asema: Suomen on arvioitu toimivan EU-puheenjohtajamaana vuonna 2033, mikä antaa maalle merkittävän mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja esimerkiksi Balkanin maiden laajentumisprosessiin.
Kestävä kehitys: Suomi tavoittelee edelleen kärkipaikkaa YK:n kestävän kehityksen vertailuissa, tähdäten Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseen ja siitä eteenpäin kohti hiilineutraaliutta.
Tapahtumallisuus: Valtioneuvoston suurtapahtumastrategia 2023–2033 ohjaa Suomen tavoitteita houkutella kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia, joilla vahvistetaan maan elinvoimaa ja brändiä.
IS kertoo
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011813408.html
Sota Iranissa aiheuttaa sodan neljännellä viikolla edelleen tuhoa Aasian taloudessa. Uutistoimisto Reuters kertoi, että Aasian pörssit avautuivat maanantaina laajasti laskuun.
Esimerkiksi rahoitusyhtiö MSCI:n EM Asia -indeksi laski 3 prosenttia, mikä tarkoittaa jo yhteensä 11 prosentin laskua maaliskuussa. Tähän mennessä maaliskuu on ollut MSCI:n Aasia-indeksin huonoin kuukausi sitten syyskuun 2022.
Japanissa Nikkei-indeksi on laskenut noin 3,8 prosenttia. Maaliskuussa pudotusta kursseihin on tullut yhteensä 11 prosenttia.
Etelä-Korean markkinoilla KOSPI-indeksi on pudonnut 6,4 prosenttia. Koko maaliskuussa pudotusta on tullut 12 prosenttia.
Reutersin mukaan konfliktin seuraukset ovat alkaneet ulottua myös energiasta lannoitteisiin, mikä häiritsee tuotantoketjuja ja nostaa odotuksia ruoan inflaatiolle erityisesti Kaakkois-Aasian Asean-maissa. Ruoan inflaatiolle alttiita ovat ennen kaikkea Thaimaa, Vietnam ja Filippiinit.
Öljyn hinta on pysynyt korkeana, vaikka se on kääntynyt maanantaina laskuun. Maanantaiaamuna Brent-laatu maksoi 112,62 dollaria barrelilta, mikä tarkoittaa 55 prosentin hinnannousua maaliskuussa.
Sodan vaikutukset näkyvät myös valuuttamarkkinoilla. Intian rupia ja Etelä-Korean won ovat ennätyksellisen alhaisella tasolla suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Ei muuten enää kiinnosta vittuakaan, vaikka ydinpommi tippuisi niin ihan sama.
Suomi pitääkin tuhota kivijalkaa myöten.
Miksi halveksit naisia? ja hoet tuota vattua.
Hakutulosten perusteella numero 33 ja sota liittyvät Suomen sotahistoriassa erityisesti yhteen henkilöön:
Mannerheim-ristin ritari numero 33: Lentomestari Viljo Frithiof Salminen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 33 marraskuun alussa 1941. Hänet tunnettiin rohkeana ja taitavana pommikonelentäjänä jatkosodassa.
Muita konteksteja:
Talvisodan alkaminen: Suomen Sotilas -julkaisun mukaan talvisota alkoi 30.11.1939, ja kirjoituksessa pohditaan Stalinin valitsemaa ajankohtaa.
Kolmikymmenvuotinen sota: Ruotsin väliintulo sotaan tapahtui vuosina 1630–1635.