Tuhkaus Suomessa 100 vuotta

Krematoriosäätiön Tuhkaus 100 vuotta – Kremering 100 år -juhlallisuudet järjestetään maaliskuun lopulla Helsingissä. Myös Vapaa-ajattelijain liiton edustajia on kutsuvieraana.

Tuhkahautaus Euroopassa

Euroopassa tuhkahautausta alettiin voimakkaasti edistää 1800-luvulla.

Hautausmaaolot olivat monin paikoin heikkoja, ja kun Louis Pasteur selvitti tautien tartuntamekanismin, oli se merkittävä argumentti tuhkauksen puolesta. Ensimmäinen vainajan tuhkaus varta vasten rakennetussa uunissa tapahtui Italiassa vuonna 1876. Sen jälkeen vähitellen kehitettiin tuhkausuuneja jotka täyttivät eettiset, ympäristölliset ja taloudelliset vaatimukset.

Länsi-Euroopassa tuhkaus on hyvin yleinen; vuonna 2014 vainajista tuhkattiin Ruotsissa 80 %, Tanskassa 81 %, Isossa-Britanniassa 75 %, Saksassa 55 % ja Ranskassa 35 %. Japanissa lukema on 99 %.

Ikivanha perinne

Tuhkausta on käytetty hautaustapana jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Hautalöydöistä tiedetään, että vainajia polttohaudattiin Suomen alueella jo kivikaudella. Pronssikaudella tapa yleistyi laajempaan käyttöön. Pohjolassa viikingit sovelsivat tätä hautaustapaa ja Intiassa polttohautauksella on vanhat perinteet. Etruskit tuhkasivat vainajansa jo kauan ennen Rooman valtakunnan syntyä ja kätkivät luut pieniin keraamisiin talonmuotoisiin uurniin.

Tuhkahautaus ja hautaus maahan ovat esiintyneet rinnakkain koko historiallisen ajan; tavat ovat vaihdelleet eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Teologisista syistä kristilliset kirkot eivät ole sitä aiemmin hyväksyneet.

Todella merkittävä aikaansaannos 1920-luvulla.

Tärkeää.

Vapaa-ajattelijoita oli kutsuvieraana kolme.

Kai onnittelutte kunnolla!?

Aihetta juhlistaa.

Olin yksi noista kolmesta vieraasta. Ilta oli mainio: sain vinkkejä hautaustoimistojen edustajilta, tapasin Opetusministeriön uskontokunnista vastaavan esittelijän, ja tuleepa syksyllä yksi vieraskin Tampereen Vapaaklubille tuon ansiosta.

Arvostamme!

Väinö Voipio -palkintojin luovutettiin siellä.