Keskusyksikön kotelon suojamaadoitus

Miksi kolminapainen, siis suojamaadoitettu?

Mutta eipä ole enää.

Jos linkki avaa tarkoittamani kuvan, siinä näkyy selkeästi kaksinapainen liitäntä takapanelin vasemmassa reunassa.
Nolla ja vaihe.

https://mjtronics.de/_next/image?url=https://pub-08328443904642c4a3f9af5d34434d35.r2.dev/products/fujitsu-esprimo-q958-mini-pc-i3-8100t-8gb-ram-128gb-ssd-win-11-pro-office-24/s-l1600_14.jpg&w=1080&q=75


Mitä muuten tarkoittaa takapanelin oikean reunan symbolit?

Anonyymi00002 kirjoitti:

Miksi kolminapainen, siis suojamaadoitettu?

Mutta eipä ole enää.

Jos linkki avaa tarkoittamani kuvan, siinä näkyy selkeästi kaksinapainen liitäntä takapanelin vasemmassa reunassa.
Nolla ja vaihe.

https://mjtronics.de/_next/image?url=https://pub-08328443904642c4a3f9af5d34434d35.r2.dev/products/fujitsu-esprimo-q958-mini-pc-i3-8100t-8gb-ram-128gb-ssd-win-11-pro-office-24/s-l1600_14.jpg&w=1080&q=75


Mitä muuten tarkoittaa takapanelin oikean reunan symbolit?

Lue lisää

Lisään vielä, että kotelo on metallia.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Miksi kolminapainen, siis suojamaadoitettu?

Mutta eipä ole enää.

Jos linkki avaa tarkoittamani kuvan, siinä näkyy selkeästi kaksinapainen liitäntä takapanelin vasemmassa reunassa.
Nolla ja vaihe.

https://mjtronics.de/_next/image?url=https://pub-08328443904642c4a3f9af5d34434d35.r2.dev/products/fujitsu-esprimo-q958-mini-pc-i3-8100t-8gb-ram-128gb-ssd-win-11-pro-office-24/s-l1600_14.jpg&w=1080&q=75


Mitä muuten tarkoittaa takapanelin oikean reunan symbolit?

Lue lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojausluokitus

Tuon laitteen suojausluokitus on 2. Siinä on siis virtalähteen eristys vahvistettu siten, että se ei voi vikatilanteessakaan päästää koneen koteloon verkkojännitettä. Yleensä muovikuoriset laitteet kuuluvat tähän suojausluokkaan, mutta sen voi toteuttaa myös metallikuorisiin laitteisiin.

Itse varsinaisten tietokonekomponenttien osalta tietokoneet kuuluvat luokkaan 3, koska jännite on hyvin alhainen (3,3-12 volttia).

Anonyymi00004 kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojausluokitus

Tuon laitteen suojausluokitus on 2. Siinä on siis virtalähteen eristys vahvistettu siten, että se ei voi vikatilanteessakaan päästää koneen koteloon verkkojännitettä. Yleensä muovikuoriset laitteet kuuluvat tähän suojausluokkaan, mutta sen voi toteuttaa myös metallikuorisiin laitteisiin.

Itse varsinaisten tietokonekomponenttien osalta tietokoneet kuuluvat luokkaan 3, koska jännite on hyvin alhainen (3,3-12 volttia).

Lue lisää

Nuo on ne suojausluokitukset, mutta keskusyksikön suojamaadoitushan suojasi myös komponentteja staattiselta sähköltä, johtaen sen pois laitteesta. Katsoin tekoälystä, kun muistelin siinä olleen joku tuontapainenkin seikka?

Outo homma. Ei käsittääkseni pitäisi merkitä mitään, jos laitteet on eri vaiheisiin kytkettyjä.

"Kun tehtiin maadoitus niin johan alkoi pelata."

Miten se tehtiin? Kun on kyse suojamaadoituksesta, ei tarkoiteta esim. sitä auton maadoitusjärjestelmän tapaista, jossa miinusnapa on maadoitus.
Vaihtosähköllä ei ole tasasähkön kaltaisia miinusnapoja, vaikka jotkut puhuu nollajohdostakin miinusjohtona.

Anonyymi00011 kirjoitti:

"Kun tehtiin maadoitus niin johan alkoi pelata."

Miten se tehtiin? Kun on kyse suojamaadoituksesta, ei tarkoiteta esim. sitä auton maadoitusjärjestelmän tapaista, jossa miinusnapa on maadoitus.
Vaihtosähköllä ei ole tasasähkön kaltaisia miinusnapoja, vaikka jotkut puhuu nollajohdostakin miinusjohtona.

Lue lisää

Kun et ole sähköasentaja niin et tiedä miten tehdään maadoitus.
Sähkösasentajalle on päivän selvää että vetäistään suojamaapiuha sinne sähköputkeen ja se kytketään keskuksen maadoituskiskoon niin kas maadoittamattoman tialla on maadoitettu pistorasia.
Ja kas kummaa kun jokaisen pistorasian maadoitus on kytektty samaan maadoituskiskoon niin silloin kaikki pistorasiat ovat yhteydessä toisiinsa maadoituksen kautta.
Tietenkin 90 luvulla oli sallittua ns. nollaus jossa nollasta tehtiin heitto maadoitusnastaan ja tiedoksi, ne nollapiuhat olivat yhteydessä keskuksen nollakiskoon.

Selvittikö tuo jotain tavalliselle tallaajalle, ihmiset ne maadoitukset rakentaa, ei robotit niitä tee.

Toiselle imettelijälle, jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia.
Perus sähköoppia.
Joskus 90 luvulla oli mystisiä asioita, eli kun pisti pistokkeen pistorasiaan niin laite ei toiminut mutta kun käänsi sen toiseen asentoon niin alkoi toimia.
Voi olla että nämä nollaukset aiheutti jotain häikkää.
Tiedoksi että nykyään nollauksia ei saa enään tehdä vaan jokaiseen pistorasiaan on tultava katkeamaton suomamaa (pen).

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kun et ole sähköasentaja niin et tiedä miten tehdään maadoitus.
Sähkösasentajalle on päivän selvää että vetäistään suojamaapiuha sinne sähköputkeen ja se kytketään keskuksen maadoituskiskoon niin kas maadoittamattoman tialla on maadoitettu pistorasia.
Ja kas kummaa kun jokaisen pistorasian maadoitus on kytektty samaan maadoituskiskoon niin silloin kaikki pistorasiat ovat yhteydessä toisiinsa maadoituksen kautta.
Tietenkin 90 luvulla oli sallittua ns. nollaus jossa nollasta tehtiin heitto maadoitusnastaan ja tiedoksi, ne nollapiuhat olivat yhteydessä keskuksen nollakiskoon.

Selvittikö tuo jotain tavalliselle tallaajalle, ihmiset ne maadoitukset rakentaa, ei robotit niitä tee.

Toiselle imettelijälle, jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia.
Perus sähköoppia.
Joskus 90 luvulla oli mystisiä asioita, eli kun pisti pistokkeen pistorasiaan niin laite ei toiminut mutta kun käänsi sen toiseen asentoon niin alkoi toimia.
Voi olla että nämä nollaukset aiheutti jotain häikkää.
Tiedoksi että nykyään nollauksia ei saa enään tehdä vaan jokaiseen pistorasiaan on tultava katkeamaton suomamaa (pen).

Lue lisää

Mihin putkeen vedät sen kolmannen piuhan, jos on pinta-asennus?

Ja tietenkin ne on siellä mittaritaulussa/sähkökeskuksessa samassa kiskossa, nolla ja suojamaadoituspiste ja nykysääntöjen mukaan nimenomaan siellä.
Mutta mikä juttu tuo lämpöpatteriin vedetty piuha oli?

Ja sitten tekoälyä.

"Siirtymäaika: Vuodesta 1989 lähtien on edellytetty erillistä suojamaadoitusjohdinta (KEVI), mutta nollausta tehtiin vielä jonkin aikaa."

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kun et ole sähköasentaja niin et tiedä miten tehdään maadoitus.
Sähkösasentajalle on päivän selvää että vetäistään suojamaapiuha sinne sähköputkeen ja se kytketään keskuksen maadoituskiskoon niin kas maadoittamattoman tialla on maadoitettu pistorasia.
Ja kas kummaa kun jokaisen pistorasian maadoitus on kytektty samaan maadoituskiskoon niin silloin kaikki pistorasiat ovat yhteydessä toisiinsa maadoituksen kautta.
Tietenkin 90 luvulla oli sallittua ns. nollaus jossa nollasta tehtiin heitto maadoitusnastaan ja tiedoksi, ne nollapiuhat olivat yhteydessä keskuksen nollakiskoon.

Selvittikö tuo jotain tavalliselle tallaajalle, ihmiset ne maadoitukset rakentaa, ei robotit niitä tee.

Toiselle imettelijälle, jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia.
Perus sähköoppia.
Joskus 90 luvulla oli mystisiä asioita, eli kun pisti pistokkeen pistorasiaan niin laite ei toiminut mutta kun käänsi sen toiseen asentoon niin alkoi toimia.
Voi olla että nämä nollaukset aiheutti jotain häikkää.
Tiedoksi että nykyään nollauksia ei saa enään tehdä vaan jokaiseen pistorasiaan on tultava katkeamaton suomamaa (pen).

Lue lisää

"jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia."


Kaikilla laitteilla on yhteinen maapotentiaali. Tuossahan kirjoittaja kirjoitti laitteiden olleen ehkä eri vaiheisiin kytketty ja sen aiheuttaneen ongelmia, jotka muka korjaantui maadoittamisella.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kun et ole sähköasentaja niin et tiedä miten tehdään maadoitus.
Sähkösasentajalle on päivän selvää että vetäistään suojamaapiuha sinne sähköputkeen ja se kytketään keskuksen maadoituskiskoon niin kas maadoittamattoman tialla on maadoitettu pistorasia.
Ja kas kummaa kun jokaisen pistorasian maadoitus on kytektty samaan maadoituskiskoon niin silloin kaikki pistorasiat ovat yhteydessä toisiinsa maadoituksen kautta.
Tietenkin 90 luvulla oli sallittua ns. nollaus jossa nollasta tehtiin heitto maadoitusnastaan ja tiedoksi, ne nollapiuhat olivat yhteydessä keskuksen nollakiskoon.

Selvittikö tuo jotain tavalliselle tallaajalle, ihmiset ne maadoitukset rakentaa, ei robotit niitä tee.

Toiselle imettelijälle, jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia.
Perus sähköoppia.
Joskus 90 luvulla oli mystisiä asioita, eli kun pisti pistokkeen pistorasiaan niin laite ei toiminut mutta kun käänsi sen toiseen asentoon niin alkoi toimia.
Voi olla että nämä nollaukset aiheutti jotain häikkää.
Tiedoksi että nykyään nollauksia ei saa enään tehdä vaan jokaiseen pistorasiaan on tultava katkeamaton suomamaa (pen).

Lue lisää

"Perus sähköoppia" ja mystisiä asioita:))))

Anonyymi00021 kirjoitti:

"jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia."


Kaikilla laitteilla on yhteinen maapotentiaali. Tuossahan kirjoittaja kirjoitti laitteiden olleen ehkä eri vaiheisiin kytketty ja sen aiheuttaneen ongelmia, jotka muka korjaantui maadoittamisella.

Lue lisää

Aikanaan kuuntelin musiikkia tietokoneesta kotistereoiden kautta. Pöytäkone ja vahvistin. Molemmissa metallikuori. Olihan hurinat jollei metallisia kuoria yhdistänyt erillisellä johdolla keskenään.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Aikanaan kuuntelin musiikkia tietokoneesta kotistereoiden kautta. Pöytäkone ja vahvistin. Molemmissa metallikuori. Olihan hurinat jollei metallisia kuoria yhdistänyt erillisellä johdolla keskenään.

Lue lisää

Aikoinaan oli levysoittimien (vinyylikautta) audiokaapelissa erillinen ohut piuha, joka kytkettiin vahvistimen runkoon. Ja kaikki nuo laitteet oli kuitenkin suojamaadoittamattomia
Jos vinyylisoittimessa ei kytkenyt sitä ohutta piuhaa vahvistimen runkoon, sille ihan vartavasten varattuun paikkaan, kaiuttimista kuului musiikin lisäksi tasaista hurinaa.


t: Galvaaninen erotin

Anonyymi00026 kirjoitti:

Aikanaan kuuntelin musiikkia tietokoneesta kotistereoiden kautta. Pöytäkone ja vahvistin. Molemmissa metallikuori. Olihan hurinat jollei metallisia kuoria yhdistänyt erillisellä johdolla keskenään.

Lue lisää

Tietokone oli suojamaadoitettu, mutta vahvistin ei (vahvistin tuskin oli suojamaadoitettu) ? Oliko vahvistimessa kenties myös viritin ja siihen kytketty antenni?

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kun et ole sähköasentaja niin et tiedä miten tehdään maadoitus.
Sähkösasentajalle on päivän selvää että vetäistään suojamaapiuha sinne sähköputkeen ja se kytketään keskuksen maadoituskiskoon niin kas maadoittamattoman tialla on maadoitettu pistorasia.
Ja kas kummaa kun jokaisen pistorasian maadoitus on kytektty samaan maadoituskiskoon niin silloin kaikki pistorasiat ovat yhteydessä toisiinsa maadoituksen kautta.
Tietenkin 90 luvulla oli sallittua ns. nollaus jossa nollasta tehtiin heitto maadoitusnastaan ja tiedoksi, ne nollapiuhat olivat yhteydessä keskuksen nollakiskoon.

Selvittikö tuo jotain tavalliselle tallaajalle, ihmiset ne maadoitukset rakentaa, ei robotit niitä tee.

Toiselle imettelijälle, jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia.
Perus sähköoppia.
Joskus 90 luvulla oli mystisiä asioita, eli kun pisti pistokkeen pistorasiaan niin laite ei toiminut mutta kun käänsi sen toiseen asentoon niin alkoi toimia.
Voi olla että nämä nollaukset aiheutti jotain häikkää.
Tiedoksi että nykyään nollauksia ei saa enään tehdä vaan jokaiseen pistorasiaan on tultava katkeamaton suomamaa (pen).

Lue lisää

Jonne tietävänä:))))

Anonyymi00017 kirjoitti:

Mihin putkeen vedät sen kolmannen piuhan, jos on pinta-asennus?

Ja tietenkin ne on siellä mittaritaulussa/sähkökeskuksessa samassa kiskossa, nolla ja suojamaadoituspiste ja nykysääntöjen mukaan nimenomaan siellä.
Mutta mikä juttu tuo lämpöpatteriin vedetty piuha oli?

Ja sitten tekoälyä.

"Siirtymäaika: Vuodesta 1989 lähtien on edellytetty erillistä suojamaadoitusjohdinta (KEVI), mutta nollausta tehtiin vielä jonkin aikaa."

Lue lisää

Suojamaan voi vetää myös pinta-asennuksena vaikka sen nykyisen kaapelin viereen, tai sitten vaihtaa sen kaapelin 3 napaiseen kaapeliin.
Kyllä keinoja on.

Anonyymi00021 kirjoitti:

"jos laitteita ei ole yhteistä nollapotenttiaalia niin jännite alkaa "leijua" ja tuo leijunta aiheuttaa ongelmia."


Kaikilla laitteilla on yhteinen maapotentiaali. Tuossahan kirjoittaja kirjoitti laitteiden olleen ehkä eri vaiheisiin kytketty ja sen aiheuttaneen ongelmia, jotka muka korjaantui maadoittamisella.

Lue lisää

Olin tuo joka kirjoitti nuo kummatkin asiat.
Pitää muistaa että ongelmat oli 90 luvun puolessavälin, silloin ei tunnettu usb portteja vaan käytössä oli com portit.
Korput oli tallennus välineenä.
Pc siis alkoi yleistyä kotitalouksissa.
Silloin oli todellakin näitä ihmeellisiä ongelmia ja ihmeellisiä ongelman ratkaisuja.

Nykyvehkeet ovat ihan naurettavan helppoja ja melkein sama mihin pistorasiaan laitteen tökkää.
Itseasiassa kotonani ei ole enään yhtään toiminnassa olevaa tavallista pc konetta vaan muutama läppäri ja pari tablettia.
Oheislaitteita löytyy tulostimet, skanneri, monitoimilaite (eli n. metrin korkea cannon A3 tulostus ja skannaus ja tietenkin väri laser)
Näiden lisäksi oheislaitteiksi voisi laskea maalämpöpumpun ja iv koneen.

Eli kun kirjoitin noista erikoisita ongelmista niin tarkoitin yli 30v sitten käytössä olleista laitteista, niin ja käyttis oli niissä Win 3.1 jne.

Sama täällä, 4 metriä kluparijohtoa lämpöpatteriin kiinni.

Nykyään "nollaus" pistorasiassa on laiton sähköasennus, mutta 1980-luvun alussa oli vielä laillinen (sähköturvamääräykset asennuksissa).

Eli jos ei ole suojamaadoitettuja pistorasioita huoneessa, vaan ne on sillä kaksinapaisella johdolla olevia rasioita, niin 1980-luvun alussa sai asennusvaiheessa uusiinkin rakennuksiin tehdä niin, että rasia oli suojamaadoitettu (suko, suojamaadoituskoskettimet), mutta se suojamaadoitus tehtiin rasian sisälle asennettavalla hyppyjohtimella, joka kytkettiin nollan ja suojamaadoitusliuskojen välille. Asennus siis tietenkin oli kiinteä asennus, ei mikään jatkoroikka.
Ja noin olen muuttanut kaikki vanhat asennukset omassa asunnossani suojamaadoitetuiksi, vaikka se ei enää ole laillinen tapa kytkeä.
Siinä on tietty vaaratekijä, jonka takia tuo asennustapa kiellettiin 1980-luvulla ja suojamaadoitus on tehtävä sääntöjen mukaan nykyään kolmipiuhaisella asennusjohdolla.
Mutta täysin toimiva on tuo vanhempi kytkentä (nollaus rasiassa) ja kun tiedostaa tuon vaaratekijän ja mikä se on, ei mitään hätää käytännössä. Ja tietenkään en suositele kenellekään, jokainen omalla vastuulla.

Siitähän ei ole mitään haittaa, jos kaikki asunnon pistorasiat on suojamaadoitettuja, päinvastoin.

Kyllä kai se pelaisi ilman sitä lämpöpatteriin kytkettyä johtoakin.
Itse asiassa herää kysymys, pelaisiko tuo systeemi siinä tapauksessa, mihin suojamaadoitus on tarkoitettu, eli vikatilanteeseen? Vai saisitko kynsillesi sähköiskun siinä vikatilanteessa, jossa jännite tuleekin laitteen metallirunkoon?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kyllä kai se pelaisi ilman sitä lämpöpatteriin kytkettyä johtoakin.
Itse asiassa herää kysymys, pelaisiko tuo systeemi siinä tapauksessa, mihin suojamaadoitus on tarkoitettu, eli vikatilanteeseen? Vai saisitko kynsillesi sähköiskun siinä vikatilanteessa, jossa jännite tuleekin laitteen metallirunkoon?

Lue lisää

Jos tulee laitteen runkoon niin sitten menee sitä kuparipiuhaa pitkin lämpöpatteriin ja sitä kautta maihin.Näin olen hoitanut monia laitteitani eikä koskaan ole tullut kynsille. En tiedä onko se virallinen ja hyväksyttävä tapa mutta on ainakin tähän asti toiminut,

Anonyymi00013 kirjoitti:

Jos tulee laitteen runkoon niin sitten menee sitä kuparipiuhaa pitkin lämpöpatteriin ja sitä kautta maihin.Näin olen hoitanut monia laitteitani eikä koskaan ole tullut kynsille. En tiedä onko se virallinen ja hyväksyttävä tapa mutta on ainakin tähän asti toiminut,

Lue lisää

Ei ole virallinen, hyväksyttävä, turvallinen eikä tarpeellinen. Suojausluokan 0 tilassa on tarkoitus olla niin, ettei siellä ole ylimääräisiä maadoitettuja kohteita. Ajatus on, että jos jonkin laitteen kuoreen tulee vaihe, niin se ei sitten pääsisi ihmisistä eteenpäin mihinkään maahan, jolloin sähköiskua ei tule. Samaten, kuten linnutkaan eivät saa sähköiskua istuessaan sähkölangalla.

Käytännössä tämä on hyvin epävarmaa jo lähtökohtaisestikin ilman mitään tuollaisia virityksiäkin, minkä takia uusien 0-luokan asennusten rakentaminen on ollut jo kauan kielletty.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ei ole virallinen, hyväksyttävä, turvallinen eikä tarpeellinen. Suojausluokan 0 tilassa on tarkoitus olla niin, ettei siellä ole ylimääräisiä maadoitettuja kohteita. Ajatus on, että jos jonkin laitteen kuoreen tulee vaihe, niin se ei sitten pääsisi ihmisistä eteenpäin mihinkään maahan, jolloin sähköiskua ei tule. Samaten, kuten linnutkaan eivät saa sähköiskua istuessaan sähkölangalla.

Käytännössä tämä on hyvin epävarmaa jo lähtökohtaisestikin ilman mitään tuollaisia virityksiäkin, minkä takia uusien 0-luokan asennusten rakentaminen on ollut jo kauan kielletty.

Lue lisää

Miksi ihminen sitten saa sähköiskun jos tarttuu sähkölankaan vaikka kumisaappaat jalassa tai roikkuessaan sähkölangasta jalat ilmassa?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Miksi ihminen sitten saa sähköiskun jos tarttuu sähkölankaan vaikka kumisaappaat jalassa tai roikkuessaan sähkölangasta jalat ilmassa?

Ei saa sähköiskua, jos roikkuu vaihejohtimessa eikä ole yhteydessä maapotentiaaliin. Mutta vaikka olisi kumisaappaat jalassa ja seisoo maan kamaralla ja ottaa kiinni vaihejohtimesta, tulee sähköisku, vaikka kumisaappaat suurentaakin vastusta ja ehkä pelastaa hengen. Jos otat kiinni nollasta ja vaiheesta vaikka jalat irti maasta, saat sähköiskun ja tappava virta, joka on milliampeerein ilmaistava lukema, kulkee sydämesi läpi. Siksi esim sulake ei suojaa tappavalta sähköiskulta, koska sulake pimahtaa vasta ampeerien suuruisesta virtamäärästä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ei ole virallinen, hyväksyttävä, turvallinen eikä tarpeellinen. Suojausluokan 0 tilassa on tarkoitus olla niin, ettei siellä ole ylimääräisiä maadoitettuja kohteita. Ajatus on, että jos jonkin laitteen kuoreen tulee vaihe, niin se ei sitten pääsisi ihmisistä eteenpäin mihinkään maahan, jolloin sähköiskua ei tule. Samaten, kuten linnutkaan eivät saa sähköiskua istuessaan sähkölangalla.

Käytännössä tämä on hyvin epävarmaa jo lähtökohtaisestikin ilman mitään tuollaisia virityksiäkin, minkä takia uusien 0-luokan asennusten rakentaminen on ollut jo kauan kielletty.

Lue lisää

Mikä on nollaluokan tila, kun nykyään sähköturvallisuussäännökset kieltää kokonaan kiinteästi asennettujen suojamaadoittamattomien pistorasioiden käytön?

Anonyymi00013 kirjoitti:

Jos tulee laitteen runkoon niin sitten menee sitä kuparipiuhaa pitkin lämpöpatteriin ja sitä kautta maihin.Näin olen hoitanut monia laitteitani eikä koskaan ole tullut kynsille. En tiedä onko se virallinen ja hyväksyttävä tapa mutta on ainakin tähän asti toiminut,

Lue lisää

Eikö olisi siistimpi tapa vaihtaa ne pistorasiat uusiin (suojamaadoitettuihin) ja tehdä se nollaus niiden sisällä niin kuin ennen sai tehdä? Laiton se tapa nykyään on, mutta niin on tuo lämpöpatteriviritelmäkin, vaikka sekin ajaa kyllä saman asian, kunhan vaan maapotentiaali on varma.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ei ole virallinen, hyväksyttävä, turvallinen eikä tarpeellinen. Suojausluokan 0 tilassa on tarkoitus olla niin, ettei siellä ole ylimääräisiä maadoitettuja kohteita. Ajatus on, että jos jonkin laitteen kuoreen tulee vaihe, niin se ei sitten pääsisi ihmisistä eteenpäin mihinkään maahan, jolloin sähköiskua ei tule. Samaten, kuten linnutkaan eivät saa sähköiskua istuessaan sähkölangalla.

Käytännössä tämä on hyvin epävarmaa jo lähtökohtaisestikin ilman mitään tuollaisia virityksiäkin, minkä takia uusien 0-luokan asennusten rakentaminen on ollut jo kauan kielletty.

Lue lisää

"Ei ole virallinen, hyväksyttävä, turvallinen eikä tarpeellinen. "

Noinpa. Mutta kerropa, mikä käytännössä tekee tuollaisen viritelmän turvattomaksi, eli mikä on se vaaratekijä tuossa?
Tuollainenhan on käytännössä sama kuin se pistorasian sisällä tehtävä nollaus, joka oli aikoinaan sallittu, mutta siihen sisältyvän vaaratekijän takia ei ole nykyään sallittu.
Sitäpaitsi, tarpeellinenhan tuo on, sehän on suojamaadoitus tehtynä tavalla, joka ei ole sallittu, mutta parempi kuin ei ollenkaan suojamaadoitusta.

"Ei ole tietsikkahuoneessa maadoitettuja pistorasioitajoten laitoin piuhan kuoresta lämpöpatteriin kja hyvin peloaa."

Mistä sinä tiedät sen, että se "hyvin peloaa" sen lämpöpatteriin vedetyn johdon ansiosta?
Voihan olla, ettei sillä piuhalla ole mitään virkaa siinä vaiheessa, kun sattuu tilanne, jossa sitä tarvitaan, eli se vikatilanne?
Tietsikkasi voi toimia hyvin, mutta yhtä hyvin se toimisi ilman sitä lämpöpatteriin vedettyä johtoakin. Kai se sentään on sähköllä toimiva lämpöpatteri, vesikiertoisen maadoitus voi olla epävarmempi?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Miksi ihminen sitten saa sähköiskun jos tarttuu sähkölankaan vaikka kumisaappaat jalassa tai roikkuessaan sähkölangasta jalat ilmassa?

Voi vapaasti roikkua sähköjohdossa saamati sähköiskua jos et mitenkään ole maakosketuksessa.

Anonyymi00024 kirjoitti:

"Ei ole tietsikkahuoneessa maadoitettuja pistorasioitajoten laitoin piuhan kuoresta lämpöpatteriin kja hyvin peloaa."

Mistä sinä tiedät sen, että se "hyvin peloaa" sen lämpöpatteriin vedetyn johdon ansiosta?
Voihan olla, ettei sillä piuhalla ole mitään virkaa siinä vaiheessa, kun sattuu tilanne, jossa sitä tarvitaan, eli se vikatilanne?
Tietsikkasi voi toimia hyvin, mutta yhtä hyvin se toimisi ilman sitä lämpöpatteriin vedettyä johtoakin. Kai se sentään on sähköllä toimiva lämpöpatteri, vesikiertoisen maadoitus voi olla epävarmempi?

Lue lisää

Tuli mieleen eräs tyyppi, joka oli ominpäin rakennellut, rakennusmies kun oli, omia virityksiä raksamiesten siirrettävään taukotupaan.
Siinä oli sähkömittaritaulu sulakkeineen seinällä ja sieltä vedetty ulos pistotulppa.
Sisällä oli lämmityspatteri, joka kyllä lämpeni hyvin. Mutta siinä oli se harmillinen puoli, että vaikka se lämpeni, siitä sai sähköiskun satunnaisesti, riippuen siitä kuinka päin se pistotulppa oli kytketty syöttöpisteeseen.
Eli kiinteään asennukseen tarkoitettu lämpöpatteri oli suojamaadoitettu sillä keinoin, että lämpöpatterissa nolla oli kytketty runkoon hyppyjohdolla ja silloin tuli runkoon aina jännite (vaikka laite toimikin), jos pistotulppa sattui niin päin, että nolla oli vaiheessa. Jos sattui pistotulppa toisinpäin, silloin ei tullut lämpöpatterin runkoon jännitettä.
Vivtivivti, mutta patteri kyllä lämpeni, vaikka ruumis olisi kylmennyt.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tuli mieleen eräs tyyppi, joka oli ominpäin rakennellut, rakennusmies kun oli, omia virityksiä raksamiesten siirrettävään taukotupaan.
Siinä oli sähkömittaritaulu sulakkeineen seinällä ja sieltä vedetty ulos pistotulppa.
Sisällä oli lämmityspatteri, joka kyllä lämpeni hyvin. Mutta siinä oli se harmillinen puoli, että vaikka se lämpeni, siitä sai sähköiskun satunnaisesti, riippuen siitä kuinka päin se pistotulppa oli kytketty syöttöpisteeseen.
Eli kiinteään asennukseen tarkoitettu lämpöpatteri oli suojamaadoitettu sillä keinoin, että lämpöpatterissa nolla oli kytketty runkoon hyppyjohdolla ja silloin tuli runkoon aina jännite (vaikka laite toimikin), jos pistotulppa sattui niin päin, että nolla oli vaiheessa. Jos sattui pistotulppa toisinpäin, silloin ei tullut lämpöpatterin runkoon jännitettä.
Vivtivivti, mutta patteri kyllä lämpeni, vaikka ruumis olisi kylmennyt.

Lue lisää

Monissa valaisimissa oli sama homma. Jo tehtaalla oli asennettu se hyppyjohto nollan ja metallirungon välille. Ja tarkoitettu kiinteään asennukseen. Jotkut värkkäsi niistä pistotulppamalleja ja kynsille räpsyi juuri tuolla 50/50 systeemillä.
Legendaarista on nämä kolmivaihevirtajohtojen kytkijät. Kun moottori pyörii väärinpäin, se alkaa pyöriä oikeinpäin, kun vaihdetaan kahden vaihejohtimen paikkaa. Seuraavassa paikassa moottori pyörii samalla jatkoroikalla myös väärinpäin. Taas vaihdetaan kahden vaiheen paikkaa, kun on kuultu, että sillä korjatan tuo ongelma. Ja taas on sama ongelma edessä, kun sama jatkoroikka palautetaan edelliseen paikkaan jne...

Kun ei vaan tajuta.., että silmukka jokaisen vaiheen kohdalle, ei ristiin...

Anonyymi00008 kirjoitti:

Sama täällä, 4 metriä kluparijohtoa lämpöpatteriin kiinni.

No onhan se tuokin maadoitus sillä lämpöpatteri on maadoitettu.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ei saa sähköiskua, jos roikkuu vaihejohtimessa eikä ole yhteydessä maapotentiaaliin. Mutta vaikka olisi kumisaappaat jalassa ja seisoo maan kamaralla ja ottaa kiinni vaihejohtimesta, tulee sähköisku, vaikka kumisaappaat suurentaakin vastusta ja ehkä pelastaa hengen. Jos otat kiinni nollasta ja vaiheesta vaikka jalat irti maasta, saat sähköiskun ja tappava virta, joka on milliampeerein ilmaistava lukema, kulkee sydämesi läpi. Siksi esim sulake ei suojaa tappavalta sähköiskulta, koska sulake pimahtaa vasta ampeerien suuruisesta virtamäärästä.

Lue lisää

80 luvulla minun oppi-isäni sähköalalla tapasi tehdä kytkentöjä siten että heitti alumiinitikkaiden jalkojen alle muovin ja tikkaissa lisäksi muovitulpat.
Sanoi aina etti ole vaaraa kun ei kokse samaan aikaan nollaan ja vaiheeseen.
Kytki jännitteellisiä piuhoja paljain sormin eikä koskaan saanut sähköiskua.

80 luvulla oli tapana kytkeä jännite ryhmien syöttökaapleleihin ja niihin 60W hehkulamput jolloin raksalle saatiin valot ja ihan kiva peruslämmitys.

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Ei ole virallinen, hyväksyttävä, turvallinen eikä tarpeellinen. "

Noinpa. Mutta kerropa, mikä käytännössä tekee tuollaisen viritelmän turvattomaksi, eli mikä on se vaaratekijä tuossa?
Tuollainenhan on käytännössä sama kuin se pistorasian sisällä tehtävä nollaus, joka oli aikoinaan sallittu, mutta siihen sisältyvän vaaratekijän takia ei ole nykyään sallittu.
Sitäpaitsi, tarpeellinenhan tuo on, sehän on suojamaadoitus tehtynä tavalla, joka ei ole sallittu, mutta parempi kuin ei ollenkaan suojamaadoitusta.

Lue lisää

En ole jolta kysyt mutta tiedän jotain asiasta.
Vanhan säännön mukaan piti olla tietty etäisyys (muistakseni 3m) maadoittamattomaan pistorasiaan ja samaan huoneeseen ei saanut tehdä seka-asennuksia.

Syy on aika looginen, eli jos sinulla on kädessä viallinen laite jonka kuori on jännitteellinen.
Kun kosket maadoitettuun laitteeseen toisella kädellä niin saat tappavan sähköiskun.
Tosin säännöissä oli hassuja puutteita, ovi katkaisi etäisyyden mittamisen, eli oven toisella puolen ovipielessä sai olla maadoitetty pistorasia ja toisella puolen maadoittamaton, etäisyys muutaman kymmenen senttiä.
Sama juttu vesipattereissa jotka oli maadoitettuja lämmöjakohuoneessa tehdyllä maadoituksella.

Eli kysymykseesi mikä tekee nollausksesta mahdollisesti vaarallisen, eli huoneessa missä ei ole maadoiettuja pintoja luot maadoitetun pinnan ja silloin vikatilanteessa altistuisit tappavalle sähköiskulle.
Jos tuota maadoiettua pistorasiaa ei ole niin silloin vikatilanteessa et saa sähköiskua tai jos saat on se lievä.

Ei ole kauaa sitten kun juttelin poikani kanssa juuri tästä asiasta, hän on pari vuotta sitten valmistunut sähköinsinöriksi mutta kun vanhoja sääntöjä ja asennuksia ei käydä enään läpi niin tieto yleisesti käyetystä asennustavasta katoaa.

Vanha sanonta, ei sähkö tuttuja tapa.

Anonyymi00038 kirjoitti:

En ole jolta kysyt mutta tiedän jotain asiasta.
Vanhan säännön mukaan piti olla tietty etäisyys (muistakseni 3m) maadoittamattomaan pistorasiaan ja samaan huoneeseen ei saanut tehdä seka-asennuksia.

Syy on aika looginen, eli jos sinulla on kädessä viallinen laite jonka kuori on jännitteellinen.
Kun kosket maadoitettuun laitteeseen toisella kädellä niin saat tappavan sähköiskun.
Tosin säännöissä oli hassuja puutteita, ovi katkaisi etäisyyden mittamisen, eli oven toisella puolen ovipielessä sai olla maadoitetty pistorasia ja toisella puolen maadoittamaton, etäisyys muutaman kymmenen senttiä.
Sama juttu vesipattereissa jotka oli maadoitettuja lämmöjakohuoneessa tehdyllä maadoituksella.

Eli kysymykseesi mikä tekee nollausksesta mahdollisesti vaarallisen, eli huoneessa missä ei ole maadoiettuja pintoja luot maadoitetun pinnan ja silloin vikatilanteessa altistuisit tappavalle sähköiskulle.
Jos tuota maadoiettua pistorasiaa ei ole niin silloin vikatilanteessa et saa sähköiskua tai jos saat on se lievä.

Ei ole kauaa sitten kun juttelin poikani kanssa juuri tästä asiasta, hän on pari vuotta sitten valmistunut sähköinsinöriksi mutta kun vanhoja sääntöjä ja asennuksia ei käydä enään läpi niin tieto yleisesti käyetystä asennustavasta katoaa.

Vanha sanonta, ei sähkö tuttuja tapa.

Lue lisää

Mitä tapahtuu, kun nollaus on tehty rasiassa ja nollajohto unohtuu kytkeä puolestaan jakorasiassa tai se irtoaa sieltä ja pistorasiaan, jossa on tehty sisäinen nollaus, kytketään metallikuorinen suojamaadoitettu laite?

Anonyymi00041 kirjoitti:

Mitä tapahtuu, kun nollaus on tehty rasiassa ja nollajohto unohtuu kytkeä puolestaan jakorasiassa tai se irtoaa sieltä ja pistorasiaan, jossa on tehty sisäinen nollaus, kytketään metallikuorinen suojamaadoitettu laite?

Lue lisää

Kun nollajohdin irtoaa niin laitteen kautta (olipa se mikä hyvänsä) jännite kietää sinne nollakontaktiin ja jos siinä on heitto maadoitukseen niin se jännite jatkaa matkaa sinne maadoitettuun kohteeseen.
Veljeni teki kylppäriremontin ja tein sähköjen muutostyöt, kauhukseni huomasin että kylppärin ryhmään ei oltu tuotu maadoituspiuhaa vaan se oli luotu nollauksella.
Kyseisessä ryhmässä oli valaistuksen lisäksi pistorasioita (osa kylppärissä ja osa kodinhoitohuoneessa) sekä pyykinpesukone.
Jos jakorasiassa olisi tullut nollavika tai keskuksen nollapiuha olisi irronnut kontaktorien tärinästä olisi kylpyhuoneen maadoitettu pistorasia muuttunut pesukoneen käydessä hengenvaaralliseksi.
Ongelma ratkaistiin tuomalla siihen ryhmään suojamaan suoraan keksuksen suojamaakiskosta.

Jokainen voi piirtää kaavieon kyseisitä kytkennöistä ja simuloida mitä tapahtuu vikatilanteessa.
Ja on tiedossa, keskus jossa kontaktoreja niin kontarktorien tärinä löysentää kytkentäruuveja.

"Peltikuorinen pöytäkone suojamaadoitetulla jatkojohdolla maadoittamattomassa seinärasiassa, ei ongelmia."

Se on aina hyvä, ettei ole ongelmia ja jos on peltikuoret, se on lisäplussaa. Ja jos ei mistään mitään ymmärrä, aina vaan helpompaa eikä missään nimessä kannata alkaa pohtimaan syvällisemmin asioita, joista ei kuitenkaan mitään ymmärrä.
Ja mitä pidemmät piuhat, sitä kauemminhan se datan siirto kestää.

Tuo maadoitettu jatkoroikka on korjannut monta ongelmaa.
Eli kun jatkoroikkaan liitetään laitteet niin silloin niillä on yhteinen suojamaa, silloin ei välttämättä tarvitse alkaa kikkailemaan sen maadoituksen kanssa.
Samalla varmistuu ettei tule sitä hengenvaarallista tilennetta kun luodaan yksi maadoitettu pinta muuten maadoittamattomaan huoneeseen.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Tuo maadoitettu jatkoroikka on korjannut monta ongelmaa.
Eli kun jatkoroikkaan liitetään laitteet niin silloin niillä on yhteinen suojamaa, silloin ei välttämättä tarvitse alkaa kikkailemaan sen maadoituksen kanssa.
Samalla varmistuu ettei tule sitä hengenvaarallista tilennetta kun luodaan yksi maadoitettu pinta muuten maadoittamattomaan huoneeseen.

Lue lisää

Niin unohtui varoittaa ettei sitä maadoitettua roikkaa sitten vedetä ikkunasta pihalle kun ei siinä ole oikeasti sitä maadoitusta.