Eduskunta hyväksyi poliiseille uuden velvollisuuden

IS: Eduskunta hyväksyi rikosasioiden käsittelyn hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtäävät lakimuutokset esitutkintalakiin, lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa ja oikeudenkäymis­kareen.

Useiden pakollista hallinnollisia velvollisuuksia vähentävien muutosten lisäksi poliisille annetaan uusi velvollisuus sen epäillessä jotakuta rikoksesta.

Poliisin pitää jatkossa ilmoittaa rikoksesta epäillylle tämän muiden oikeuksien lisäksi, että sovinto tämän ja asianomaisen välillä, pyrkimys vähentää rikoksen aiheuttamia vahinkoja tai pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä voidaan ottaa huomioon rangaistusta alentavana perusteena.

IS:
Poliisille hyväksyttiin myös oikeus esitutkinnan toimittamatta jättämiseen tai lopettamiseen myös silloin, kun asianomaisella on asiassa vaatimuksia, jos rikos on ilmeisen vähäinen ja tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei estä toimittamatta jättämistä tai lopettamista.

Poliisi saa jatkossa myös kertoa esitutkintaan osallisen nimen julkisuuteen aiempaa helpommin. Jatkossa tämä olisi mahdollista aiempien perusteiden lisäksi, mikäli henkilö on itse kertonut nimensä julkisuuteen tai antanut siihen suostumuksensa.

IS:
Poliisi voi hallituksen esityksen mukaan nyt esimerkiksi vahvistaa osallisen sosiaalisessa mediassa ilmoittaman aseman esitutkinnassa.

Jatkossa niin sanotussa poissaolokäsittelyssä, eli rikosoikeudenkäynnissä, jossa epäilty ei ole itse paikalla, voitaisiin tuomita korkeintaan vuoden vankeus. Aiemmin tavallisessa poissaolokäsittelyssä on voitu tuomita korkeintaan kolmen kuukauden vankeuteen.

Uutisoinnin puoluettomuus

27.3. 19:53
Suunnitellut lakimuutokset, jotka lisäävät poliisin joustovaraa ja oikeutta karsia tutkintoja, ovat vaarallinen askel kohti heikompaa oikeusturvaa. On kysyttävä, onko poliisille syytä antaa enää yhtään enempää valtaa, kun järjestelmä perustuu jo nyt liikaa taktiselle painostukselle ja oletuksille.
Erityisen ongelmallista on poliisin harjoittama "lypsy" eli epäillyn ohjaaminen tunnustukseen lievennysten toivossa tilanteissa, joissa varsinaista näyttöä ei ole. Tunnustuksen painoarvoa pitäisi päinvastoin vähentää, jotta tutkinta nojaisi aina ensisijaisesti kovaan ja tekniseen näyttöön.
Suomen oikeusjärjestelmän suurin valuvika on kuitenkin se, ettei meillä periaatteessa vaadita aukotonta näyttöä tuomion perusteeksi. Tuomarit perustavat päätöksensä usein siihen, mitä he pitävät ”uskottavana” tai kumpaa osapuolta he uskovat enemmän. Tämä "uskottavuusharkinta" tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen voidaan tuomita pelkkien olettamusten ja hatarien aihetodisteiden perusteella, jos tuomari vain päättää pitää syytettä uskottavana.
Kun tähän yhdistetään poliisin uudet oikeudet jättää rikosilmoituksia kirjaamatta tai keskeyttää tutkintoja mielivaltaisesti, kansalaisen suoja mielivaltaa vastaan murenee. Oikeusvaltiossa tuomion tulisi perustua näyttöön, ei tuomarin uskomuksiin tai poliisin resurssipulaan. Resurssien säästäminen ei saa ajaa sen periaatteen ohi, että syyllisyys on osoitettava aukottomasti.

-leevi

27.3. 16:01
Kun poliisin resursseja ei haluta lisätä, rikoksen uhri kärsii. Poliisi ei aloita esitutkintaa asiassa, jossa uhri on kärsinyt vaikkapa 300 euron vahingon. Uhrin ainoa mahdollisuus on ajaa itse vahingonkorvausasiaa oikeudessa ja ottaa riski ehkä tuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluista, jos rikoksentekijä on ehtinyt hankkiutua varattomaksi ennen oikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

Poliisin pitää soveltaa luokkayhteiskuntaa työssään, ja syyttää köyhällistöä rikkaiden teoista, joten aihetodisteet ovat hyvä keino saada heidät kiikkiin.

Maailma rakastaa ja rahastaa kertomuksin ja monin tarinoinnein. Sepittävät omia satujaan. Lopuksi uskovat kaiken.

Romuttuuko oikeusvaltio samalla tavalla kuin sotekin?

Kuka valvoo ihmisten oikeuksia, jos poliisit saavat toimia mielivaltaisesti?