Asiantuntija: Parikkalan drooni paljasti hälyttävän tiedon – Nyt on jo kiire
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7df8948c-2e95-4ae4-bbac-5041a2a14b9b
Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on Suomen nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
Kotimaa
Asiantuntija: Parikkalan drooni paljasti hälyttävän tiedon – Nyt on jo kiire
Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on Suomen nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
Jyri Kosola toimi ennen eläkkeelle jäämistä Puolustusvoimien tutkimusjohtajana. Maarit Pohjanpalo
Tekijän kuva
Riika Tauriainen
Tänään klo 16:29
– Minkään järjestelmä kyky havaita kaikkia asioita ei ole sataprosenttinen, myöskään Puolustusvoimien. Tämä selittää sen, miksi Parikkalasta löytynyttä droonia ei havaittu etukäteen, arvioi Iltalehdelle insinöörieversti evp Jyri Kosola.
Kosolan mukaan Puolustusvoimien valvontakyky on kuitenkin yleisesti hyvä. Kosolan mukaan matalalla ja hiljaa lentävät miehittämättömät ilma-alukset ovat ilmapuolustuksen tutkajärjestelmille kuitenkin erittäin haastavia kohteita.
Kosolalla olisi konkreettinen ratkaisu tarjolla, mutta hänen mukaansa päättäjiltä puuttuu yhteinen tahtotila asian korjaamiseksi.
Ongelmat esiin
Rajavartiolaitos havaitsi tiistaina aamulla miehittämättömän ilma-aluksen Pyhäjärven jäällä Parikkalan kunnan alueella.
Rajavartiolaitoksella ei ollut ennakkotietoa tai kansalaisvihjettä droonista, vaan kyseessä oli partion oma havainto.
Droonin lentoreitistä tai tarkasta putoamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta Rajavartioston mukaan se oli pudonnut varsin hiljattain.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto vahvisti keskiviikkona, että kyseessä oli ukrainalaisperäinen drooni. Ylen mukaan droonissa oli taistelukärki. Viranomaiset räjäyttivät droonin hallitusti keskiviikkona. Aiemmin sunnuntaina 30. maaliskuuta kaksi ukrainalaista droonia putosi Kouvolaan ja Luumäelle.
Tapausten myötä Suomen kyvykkyys torjua drooneja on noussut keskustelunaiheeksi.
Suomenlahden merivartioston sukeltajat tutkimassa Luumäelle pudonneen droonin osia. Rajavartiolaitos
Droonit lentävät usein erittäin matalalla ja niitä voidaan käyttää kerralla suuria määriä. Koska laitteet ovat miehittämättömiä, niillä voi ottaa riskejä, joita perinteisellä lentotoiminnalla ei otettaisi.
Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
– Ilmavoimat havaitsee valtaosan ilmatilan loukkauksista, mutta osa laitteista pääsee väistämättä läpi, Kosola kertoo.
– Mikään yksittäinen teknologia ei riitä paljastamaan kaikkia laitteita. Havaintomenetelmän tehokkuus riippuu suoraan droonin tyypistä ja sen käyttämistä yhteysmuodoista.
Drooneja voi Kosolan mukaan havaita neljällä pääasiallisella tavalla: tutkalla, akustisesti, passiivisella elektronisella tiedustelulla tai visuaalisesti. Jokaisella menetelmällä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Jyri Kosola on jo pitkään puhunut droonikilvestä, jonka avulla saisi kattavan puolustusjärjestelmän Suomeen drooniuhkia vastaan. Tällä hetkellä drooneja havainnoivat muun muassa hävittäjälentäjät, mutta niiden pitäminen jatkuvasti ilmassa on kustannussyistä mahdotonta.
Droonikilpi sisältäisi muun muassa ilmaan nostettavien sekä maassa sijaitsevien sensoreiden verkoston. Vastaavia laitteita ei ole tällä hetkellä viranomaisilla käytössä.
– Näiden rakentaminen on teknisesti mahdollista, eikä se vaatisi alkuvaiheessa suuria taloudellisia panostuksia, Kosola miettii.
Akustisten sensoreiden verkosto itäisessä ja kaakkois-Suomessa havaitsisi ja tunnistaisi lennokit.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7df8948c-2e95-4ae4-bbac-5041a2a14b9b
Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on Suomen nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
Kotimaa
Asiantuntija: Parikkalan drooni paljasti hälyttävän tiedon – Nyt on jo kiire
Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on Suomen nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
Jyri Kosola toimi ennen eläkkeelle jäämistä Puolustusvoimien tutkimusjohtajana. Maarit Pohjanpalo
Tekijän kuva
Riika Tauriainen
Tänään klo 16:29
– Minkään järjestelmä kyky havaita kaikkia asioita ei ole sataprosenttinen, myöskään Puolustusvoimien. Tämä selittää sen, miksi Parikkalasta löytynyttä droonia ei havaittu etukäteen, arvioi Iltalehdelle insinöörieversti evp Jyri Kosola.
Kosolan mukaan Puolustusvoimien valvontakyky on kuitenkin yleisesti hyvä. Kosolan mukaan matalalla ja hiljaa lentävät miehittämättömät ilma-alukset ovat ilmapuolustuksen tutkajärjestelmille kuitenkin erittäin haastavia kohteita.
Kosolalla olisi konkreettinen ratkaisu tarjolla, mutta hänen mukaansa päättäjiltä puuttuu yhteinen tahtotila asian korjaamiseksi.
Ongelmat esiin
Rajavartiolaitos havaitsi tiistaina aamulla miehittämättömän ilma-aluksen Pyhäjärven jäällä Parikkalan kunnan alueella.
Rajavartiolaitoksella ei ollut ennakkotietoa tai kansalaisvihjettä droonista, vaan kyseessä oli partion oma havainto.
Droonin lentoreitistä tai tarkasta putoamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta Rajavartioston mukaan se oli pudonnut varsin hiljattain.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto vahvisti keskiviikkona, että kyseessä oli ukrainalaisperäinen drooni. Ylen mukaan droonissa oli taistelukärki. Viranomaiset räjäyttivät droonin hallitusti keskiviikkona. Aiemmin sunnuntaina 30. maaliskuuta kaksi ukrainalaista droonia putosi Kouvolaan ja Luumäelle.
Tapausten myötä Suomen kyvykkyys torjua drooneja on noussut keskustelunaiheeksi.
Suomenlahden merivartioston sukeltajat tutkimassa Luumäelle pudonneen droonin osia. Rajavartiolaitos
Droonit lentävät usein erittäin matalalla ja niitä voidaan käyttää kerralla suuria määriä. Koska laitteet ovat miehittämättömiä, niillä voi ottaa riskejä, joita perinteisellä lentotoiminnalla ei otettaisi.
Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
– Ilmavoimat havaitsee valtaosan ilmatilan loukkauksista, mutta osa laitteista pääsee väistämättä läpi, Kosola kertoo.
– Mikään yksittäinen teknologia ei riitä paljastamaan kaikkia laitteita. Havaintomenetelmän tehokkuus riippuu suoraan droonin tyypistä ja sen käyttämistä yhteysmuodoista.
Drooneja voi Kosolan mukaan havaita neljällä pääasiallisella tavalla: tutkalla, akustisesti, passiivisella elektronisella tiedustelulla tai visuaalisesti. Jokaisella menetelmällä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Jyri Kosola on jo pitkään puhunut droonikilvestä, jonka avulla saisi kattavan puolustusjärjestelmän Suomeen drooniuhkia vastaan. Tällä hetkellä drooneja havainnoivat muun muassa hävittäjälentäjät, mutta niiden pitäminen jatkuvasti ilmassa on kustannussyistä mahdotonta.
Droonikilpi sisältäisi muun muassa ilmaan nostettavien sekä maassa sijaitsevien sensoreiden verkoston. Vastaavia laitteita ei ole tällä hetkellä viranomaisilla käytössä.
– Näiden rakentaminen on teknisesti mahdollista, eikä se vaatisi alkuvaiheessa suuria taloudellisia panostuksia, Kosola miettii.
Akustisten sensoreiden verkosto itäisessä ja kaakkois-Suomessa havaitsisi ja tunnistaisi lennokit.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt karkasi tekstiä vahingossa mukaan. Korjattuna:
Pitäisikö Suomeenkin luoda jo Ukrainan tapaan akustisten sensoreiden verkoston
Asiantuntija: Parikkalan drooni paljasti hälyttävän tiedon – Nyt on jo kiire
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7df8948c-2e95-4ae4-bbac-5041a2a14b9b
Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on Suomen nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
– Minkään järjestelmä kyky havaita kaikkia asioita ei ole sataprosenttinen, myöskään Puolustusvoimien. Tämä selittää sen, miksi Parikkalasta löytynyttä droonia ei havaittu etukäteen, arvioi Iltalehdelle insinöörieversti evp Jyri Kosola.
Kosolan mukaan Puolustusvoimien valvontakyky on kuitenkin yleisesti hyvä. Kosolan mukaan matalalla ja hiljaa lentävät miehittämättömät ilma-alukset ovat ilmapuolustuksen tutkajärjestelmille kuitenkin erittäin haastavia kohteita.
Kosolalla olisi konkreettinen ratkaisu tarjolla, mutta hänen mukaansa päättäjiltä puuttuu yhteinen tahtotila asian korjaamiseksi.
Kosolan mukaan matalalla lentävien droonien havaitseminen on nykyisellä valvontaverkolla haastavaa.
– Ilmavoimat havaitsee valtaosan ilmatilan loukkauksista, mutta osa laitteista pääsee väistämättä läpi, Kosola kertoo.
– Mikään yksittäinen teknologia ei riitä paljastamaan kaikkia laitteita. Havaintomenetelmän tehokkuus riippuu suoraan droonin tyypistä ja sen käyttämistä yhteysmuodoista.
Drooneja voi Kosolan mukaan havaita neljällä pääasiallisella tavalla: tutkalla, akustisesti, passiivisella elektronisella tiedustelulla tai visuaalisesti. Jokaisella menetelmällä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Jyri Kosola on jo pitkään puhunut droonikilvestä, jonka avulla saisi kattavan puolustusjärjestelmän Suomeen drooniuhkia vastaan. Tällä hetkellä drooneja havainnoivat muun muassa hävittäjälentäjät, mutta niiden pitäminen jatkuvasti ilmassa on kustannussyistä mahdotonta.
Droonikilpi sisältäisi muun muassa ilmaan nostettavien sekä maassa sijaitsevien sensoreiden verkoston. Vastaavia laitteita ei ole tällä hetkellä viranomaisilla käytössä.
– Näiden rakentaminen on teknisesti mahdollista, eikä se vaatisi alkuvaiheessa suuria taloudellisia panostuksia, Kosola miettii.
Akustisten sensoreiden verkosto itäisessä ja kaakkois-Suomessa havaitsisi ja tunnistaisi lennokit.
Joo. Pannaan Natoa kannattavat AKUSTIT seisomaan taajaan pitkin Suomea, kuuntelemaan droonin pörinää.
Palkkataan Virolais juopot raportoimaan jos näkyy Ukrainalaisia hyökkäysdrooneja heittin alueilla.
Siinä on Sen Sorille ja Varvasjuusto Ylolle työmaata.
Ilman muuta pitäisi. Olin siinä käsityksessä, että sellainen olisi jo tehty, mutta näemmä olin väärässä.
Kannattaako pitkiä kokonaisia artikkeleita kopioida Suoleen kun mukana on linkki suoraan lehteen?
Pääkohdat vain, ei ihmiset jaksa linkkejä aukaista ja ne harvst jotka jaksaa voi lukea sieltä koko uutisen.