Maailman loppuun on 33 vuotta

NATSI NO 1
Napoleon Bonaparte halusi Venäjän sotaretkellään (1812) ensisijaisesti pakottaa tsaari Aleksanteri I:n noudattamaan tiukasti Mannermaasulkemusta, joka oli Napoleonin kauppasaarto Britanniaa vastaan. Tavoitteet olivat strategisia ja poliittisia:Brittien kauppasaarto: Venäjä oli alkanut rikkoa kauppasaartoa, mikä heikensi Napoleonin suunnitelmia lyödä Britannia taloudellisesti.Euroopan hegemonia: Napoleon pyrki vahvistamaan asemaansa koko Euroopan valtiaana ja estämään Venäjää nousemasta uhkaksi ranskalaiselle valta-asemalle.Puolan kysymys: Napoleon halusi luoda puskurivaltion Venäjää vastaan, mikä liittyi Puolan alueiden asemaan.Sotaretken tarkoituksena ei ollut välttämättä valloittaa ja hallita koko Venäjää, vaan pikemminkin lyödä Venäjän armeija nopeasti, pakottaa tsaari rauhaan ja alistaa Venäjä osaksi Napoleonin luomaa Euroopan järjestelmää.

MUUT NATSIT
Suomen ja Venäjän (mukaan lukien Neuvostoliitto) väliset suhteet 1800–2000-luvuilla olivat sotilaallisesti aktiivisia erityisesti itsenäistymisen ympärillä ja toisen maailmansodan aikana. Tässä on keskeisimmät sodat ja konfliktit:1800-lukuSuomen sota (1808–1809): Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana.Krimin sota (1853–1856): Venäjä hävisi sodan länsivaltoja (Iso-Britannia, Ranska) vastaan. Englannin laivasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla (ns. Oolannin sota), mutta Suomi ei ollut tässä sodassa suoraan Venäjän vihollinen, vaan osa keisarikuntaa.1900-luku (Itsenäisyyden aika)Suomen sisällissota (1918): Vaikka kyseessä oli sisäinen konflikti, Venäjän bolševikkien tuki punaisille ja venäläisten varuskuntien toiminta kytkivät sodan Venäjään.Heimosodat (1918–1922): Suomalaisten vapaaehtoisten retkikuntien sotaretket Itä-Karjalassa ja Inkerissä, joiden tavoitteena oli tukea suomalaisugrilaisten kansojen irtautumista Venäjästä.Talvisota (30.11.1939 – 13.3.1940): Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Sota päättyi Moskovan rauhaan, ja Suomi menetti alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.Jatkosota (1941–1944): Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon Saksan rinnalla tavoitteenaan palauttaa menetetyt alueet ja mahdollisesti laajentaa niitä.Lapin sota (1944–1945): Suomi ajoi saksalaiset joukot pois Pohjois-Suomesta Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti (rauhanehto vaati saksalaisten poistamista, josta seurasi taisteluita).2000-lukuSuomella ei ole ollut aseellisia konflikteja Venäjän kanssa 2000-luvulla. Venäjä on kuitenkin käynyt omia sotiaan, kuten toinen Tšetšenian sota (päättyi 2009) ja Georgian sota (2008).Yhteenveto: Suomi kävi 1900-luvulla kaksi suurta sotaa Neuvostoliittoa vastaan (talvi- ja jatkosota), jotka määrittivät pitkälti maiden välistä suhdetta kylmän sodan aikana.