DANIELIN KIRJA II

(Erityisesti Juhanip ja Kopioija)

Danielin kerrotaan joutuneen nuorukaisena Babyloniaan Nebukadnessarin 3. hallitusvuotena:
1. Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.
3. Ja kuningas käski ylimmäisen hoviherransa Aspenaan tuoda israelilaisia poikia, jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä,

Daniel eli vielä ainakin Daarejaveksen (Dareios) 1. hallituskautena:
1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.

Minkä ikäinen Danielin on täytynyt tuolloin olla ja minä vuonna hän kiinnitti huomionsa Jerusalemin 70-vuotiseen autiona olemiseen ?
25444
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Daniel joutui siis Joojakimin 3 hallitusvuonna vuonna sinne !

Äänestä

tietoa.
Medo-Persia korvasi Babylonian imperiumin johtavana maailman valtana 539 eea
Silloin Medialainen Dareijos oli 62 vuoden ikäinen ja hänestä tuli valloitetun Babylonin kaupungin ensimmäinen kuningas.

5:30 ¶ Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,
31 ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.

Hän ja Persialainen Kyyros hallitsivat vähän aikaa yhdessä Meedo-Persian imppeeriumia. Dareijoksen kuoleman jälkeen Kyyros jäi hallitsemaan yksin..

Tätähän se Daniel luki..
Jer. 25:11 Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

>

Äänestä
  • ...vaikka ei sitä olekkaan :)

    Koko Danielin kirjan kirjoitusajankohtaa sekä kirjoittajaa on epäilty sen sisältönsä vuoksi.
    On esitetty näkemyksiä, että se olisi kirjoitettu vasta Makkabealaisaikaan (100-luvulla eaa) sisältämiensä tietojen perusteella.

    Tuota Meedialaista Daarejavesta ei tunneta missään muualla. Tosiasia on se, että Koores (Kyyros) valloitti Babylonian kaupungin.
    Tuossa kohdassa tarkalleen ottaen sanotaan Daarejaveksen saaneen halttuunsa Belsassarin, kaldealaisten kuninkaan, valtakunnan.

    Daniel puhuu hieman myöhemmin kuningas Daarejaveksesta,_Ahasveroksen_pojasta. Ahasveros hallitsi Raamatun mukaan Babyloniaa siis ennen Daarejavesta ja hänen hallitusajastaan kertoo Esterin kirja.
    Dan. 9.luku:
    1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
    hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
    2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta luku:

    Kun JT:t tulkitsevat nämä samaksi henkilöksi ja olettavat tämän merkinneen 70 vuoden päättyneen vuonna 537, niin unohtuu tämä pieni ongelma.
    Missä on Ahasveroksen hallituskausi ??
    Perehdy tuohon Esterin kirjan aikaan sekä tapahtumiin ja ota sitten kantaa tähän probleemaan.

    Sitten Danielin ikä-kysymys !

    Kun kerran JT:n käsityksen mukaan Nebukadnessar nousi valtaan 624, jolloin Daniel vietiin nuorukaisena (15-20v?) Babyloniaan, olisi hän JT:n ajanlaskun mukaan ollut Persian vallan aikaan jo reilusti yli 100 vuotias !
    Ja edelleen se viisas unien ja enteiden tulkitsija valtakunnassa. Hänet heitettiin myös leijonille pitkälti yli 100 vuotiaana jne.

    Tuo on osoitus ennenkaikkea JT:n ajanlaskun virheellisyydestä, mutta myös kyseenalaistaa koko Danielin kirjan luotetavuutta.

    Äänestä

  • theos kirjoitti:

    ...vaikka ei sitä olekkaan :)

    Koko Danielin kirjan kirjoitusajankohtaa sekä kirjoittajaa on epäilty sen sisältönsä vuoksi.
    On esitetty näkemyksiä, että se olisi kirjoitettu vasta Makkabealaisaikaan (100-luvulla eaa) sisältämiensä tietojen perusteella.

    Tuota Meedialaista Daarejavesta ei tunneta missään muualla. Tosiasia on se, että Koores (Kyyros) valloitti Babylonian kaupungin.
    Tuossa kohdassa tarkalleen ottaen sanotaan Daarejaveksen saaneen halttuunsa Belsassarin, kaldealaisten kuninkaan, valtakunnan.

    Daniel puhuu hieman myöhemmin kuningas Daarejaveksesta,_Ahasveroksen_pojasta. Ahasveros hallitsi Raamatun mukaan Babyloniaa siis ennen Daarejavesta ja hänen hallitusajastaan kertoo Esterin kirja.
    Dan. 9.luku:
    1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
    hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
    2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta luku:

    Kun JT:t tulkitsevat nämä samaksi henkilöksi ja olettavat tämän merkinneen 70 vuoden päättyneen vuonna 537, niin unohtuu tämä pieni ongelma.
    Missä on Ahasveroksen hallituskausi ??
    Perehdy tuohon Esterin kirjan aikaan sekä tapahtumiin ja ota sitten kantaa tähän probleemaan.

    Sitten Danielin ikä-kysymys !

    Kun kerran JT:n käsityksen mukaan Nebukadnessar nousi valtaan 624, jolloin Daniel vietiin nuorukaisena (15-20v?) Babyloniaan, olisi hän JT:n ajanlaskun mukaan ollut Persian vallan aikaan jo reilusti yli 100 vuotias !
    Ja edelleen se viisas unien ja enteiden tulkitsija valtakunnassa. Hänet heitettiin myös leijonille pitkälti yli 100 vuotiaana jne.

    Tuo on osoitus ennenkaikkea JT:n ajanlaskun virheellisyydestä, mutta myös kyseenalaistaa koko Danielin kirjan luotetavuutta.

    >

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    >

    >>Tämä väite on kumottu jo aikaa sitten vääränä tietona.>Kuten kerroin Vain Raamattu nimeää Daarejaveksen.<
    >Heitä on ollut pitkin matkaa usemapia kappaleita samannimisiä kuninkaita.

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    >

    Kun etsit koottuja selityksiä, niin tässä hieman lisää purtavaa.

    JT:t ajoittavat Ahasveroksen ja Esterin tapahtumat vuosille 484-474. Daniel siis eli vielä tämän Ahasveroksen pojan, Daarejaveksen aikana... siis alkoi huidella jo lähempänä 200 vuoden ikää !

    Kun sanot historiallisia ajanlaskuja JT:n Raamatullisia epäluotettavimmiksi, niin mitenkähän se nyt sitten oikein onkaan ;)

    Äänestä

  • theos kirjoitti:

    Kun etsit koottuja selityksiä, niin tässä hieman lisää purtavaa.

    JT:t ajoittavat Ahasveroksen ja Esterin tapahtumat vuosille 484-474. Daniel siis eli vielä tämän Ahasveroksen pojan, Daarejaveksen aikana... siis alkoi huidella jo lähempänä 200 vuoden ikää !

    Kun sanot historiallisia ajanlaskuja JT:n Raamatullisia epäluotettavimmiksi, niin mitenkähän se nyt sitten oikein onkaan ;)

    löysit siihen Danielin ?
    Tämähän niitä sinun väännöksiä, joten todistus taakka on myös sinulla.. Milloin minusta on tullut "noitaosaston" päällikkö, jonka täytyy selittää Raamattua ja Raamatun historiaa.? :)

    >

    Äänestä

  • Juhanp kirjoitti:

    löysit siihen Danielin ?
    Tämähän niitä sinun väännöksiä, joten todistus taakka on myös sinulla.. Milloin minusta on tullut "noitaosaston" päällikkö, jonka täytyy selittää Raamattua ja Raamatun historiaa.? :)

    >

    ...ettet vastauksissasi lähtisi tuolle linjalle vaan pyrkisit "totuuteen".

    Danielista, 9. luku sanoo:
    1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
    hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
    2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.

    Tuon noitaosaston päällikkyyden otit aivan itse itsellesi nyt.

    Todistustaakka on sinulla, sillä kysymys on sinulle esitetty ja koskee uskontosi tapaa tehdä aikatauluja.

    Joten odottelen edelleen selittelyjäsi :)

    Äänestä

  • theos kirjoitti:

    >>Tämä väite on kumottu jo aikaa sitten vääränä tietona.>Kuten kerroin Vain Raamattu nimeää Daarejaveksen.<
    >Heitä on ollut pitkin matkaa usemapia kappaleita samannimisiä kuninkaita.

    >

    Äänestä

  • theos kirjoitti:

    ...ettet vastauksissasi lähtisi tuolle linjalle vaan pyrkisit "totuuteen".

    Danielista, 9. luku sanoo:
    1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
    hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
    2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.

    Tuon noitaosaston päällikkyyden otit aivan itse itsellesi nyt.

    Todistustaakka on sinulla, sillä kysymys on sinulle esitetty ja koskee uskontosi tapaa tehdä aikatauluja.

    Joten odottelen edelleen selittelyjäsi :)

    sisältyy tietysti, otsikon alla on rakentavia neuvoja asiasta sinulle..

    >

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    >

    ...hieman ylimielinen vaiko vain haluton etsimään vastauksia ??

    Miksi kehoitat etsimään Esrasta sellaista, mitä sieltä ei löydy ???

    Sieltä ei löytynyt yhtään Dareiosta !

    1. luku kertoo Kooreksesta ja hänen käskystään laskea pakkosiirtolaiset vapaaksi. Käskystä rakentaa temppeli uudelleen tuli epäselvyyksiä ja siksi seuraava hallitsija selvitti sitä:

    Esra 6:
    1. Niin kuningas Daarejaves antoi käskyn, että asiaa tutkittaisiin
    Baabelin arkistossa, jonne myös aarteet koottiin.
    2. Ja Ahmetan linnasta, Meedian maakunnasta, löydettiin kirjakäärö, johon oli kirjoitettu seuraavasti: "Muistettava tapahtuma:
    3. Kuningas Kooreksen ensimmäisenä hallitusvuotena kuningas Koores antoi käskyn: Jumalan temppeli Jerusalemissa, se temppeli rakennettakoon paikaksi, jossa uhreja uhrataan.

    15. Tämä temppeli valmistui adar-kuun kolmanneksi päiväksi, nimittäin kuningas Daarejaveksen kuudentena hallitusvuotena.

    Jälleen herää kuitenkin kysymys:
    MISSÄ on välistä AHASVEROS ???

    Daarejaveksen jälkeen valtaan tulee Arthasasta:
    Esra 7:
    1. Näiden tapausten jälkeen, Persian kuninkaan Artahsastan hallituksen
    aikana, lähti Esra, Serajan poika, joka oli Asarjan poika, joka Hilkian poika,
    6. tämä Esra lähti Baabelista. Hän oli kirjanoppinut, perehtynyt Mooseksen lakiin, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän halusi, koska Esran päällä oli Herran, hänen Jumalansa, käsi.
    7. Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin kuningas Artahsastan seitsemäntenä hallitusvuotena.

    Jos kerran siellä JT kirjallisuudessasi tämä kaikki on niin selkeästi kerrottu, niin etkö voisi yksinkertaisesti vain ottaa sieltä todisteita tähän keskusteluun sen sijaan, että pyrit vain piikittelemään ja kehoitat minua hankkimaan ko. kirjallisuutta saadakseni "totuuden" asiassa selville !?!

    Tämä nykyisenkaltainen "vastaamisesi" ei tuo selvyyttä mihinkään. Edelleen on kaikki kysymykset auki !!

    Ps. Miksi muuten minä olen meistä se, joka löytää perustelunsa Raamatusta ?

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    sisältyy tietysti, otsikon alla on rakentavia neuvoja asiasta sinulle..

    >

    Dareijos hallitsi Babyloniassa, valtakausi oli yhtä aikaa kuin Kyyros suurella, vaikka Dareijosksesta ei ole suoranaista nimellä olevaa mainintaa muualla kuin Raamatussa, niin hän on jäljitettävissä myös historiassa, jossa hän esiintyy eri nimellä. Minulla oli vanhentunutta tietoa kun kerroin, että hänestä ei ole mitään löydetty..
    Kyyrös suuri ei nuolenpää kirjoitusten mukaan nimittänyt itseään heti Babylonian valloitusten jälkeen Babylonia kuninkaaksi, vaan sitä hallitsi joku muu, luultavasti Meedialainen Kuningas ? ja Kyyros oli Persian kuningas, tästä on eri versioita joita tukijat ovat ottaneet esille. Varmalta näyttää historian valossa kuitenkin se, että Raamatun mainitsema Babylonian kuningas on ollut olemassa ja kuollut ennen Kyyros suurta, jolloin Kyyroksesta tuli koko alueen kuningas..
    Onko hän ollut valtakunnan toinen itsenäinen kuningas vai Kyyros suuren alamainen sitä ei varmuudella tiedetä.

    Tässä sukulistaa..
    Dareijos-Kyyros suuri / kambyses ll / Dareijos l / (Bardija 7 kk ?) / Kserkses l = Ahasveros / Dareijos lll joka hävisi taistelun Aleksanteri suurelle 331 eaa. Gaugamelassa lähellä muinaista Niiniveä. Tähän loppui Meedo-Persian maailmanvalta..

    Vielä:
    Ahasveros on eris- tai arvonimi, esiintyy Raamatun hebrealaisissa kirjoituksissa kolmella eri hallitsijalla. Dan 9:1 jonka alkuperää ei tiedetä ja Estran 4:6 Ahasveros on saatanut olla sama henkilö kuin Kampuses joka oli Kyyrös suuren seuraaja.
    Esterin kirjassa mainittu Ahasveros uskotaan olleen Kserkses l.

    Näin, erittäin lyhyesti mainittuna, näistä olisi saanut pitkän selityksen kaikilla perusteluilla ja tutkijoiden lausunnoilla, mutta tämä riittäköön..

    Lue välillä itse jotain järkeviä historiallisia kertomuksia, ei tarvitse vättämättä olla J.T. kirjallisuutta. Netistä löytyy jotain ja historiallisia kirjoja artikkeleita on vaikka kuinka paljon jos kielitaitoa vaan on riittävästi.
    Mutta nuiden L.P. sivujen taso on todella matala ja tieto auttamatta vanhentunutta, tämä kielii siitä että porukkaa on vähän ja todellisia asiantuntijoita ei ollenkaan..

    Äänestä

  • theos kirjoitti:

    ...hieman ylimielinen vaiko vain haluton etsimään vastauksia ??

    Miksi kehoitat etsimään Esrasta sellaista, mitä sieltä ei löydy ???

    Sieltä ei löytynyt yhtään Dareiosta !

    1. luku kertoo Kooreksesta ja hänen käskystään laskea pakkosiirtolaiset vapaaksi. Käskystä rakentaa temppeli uudelleen tuli epäselvyyksiä ja siksi seuraava hallitsija selvitti sitä:

    Esra 6:
    1. Niin kuningas Daarejaves antoi käskyn, että asiaa tutkittaisiin
    Baabelin arkistossa, jonne myös aarteet koottiin.
    2. Ja Ahmetan linnasta, Meedian maakunnasta, löydettiin kirjakäärö, johon oli kirjoitettu seuraavasti: "Muistettava tapahtuma:
    3. Kuningas Kooreksen ensimmäisenä hallitusvuotena kuningas Koores antoi käskyn: Jumalan temppeli Jerusalemissa, se temppeli rakennettakoon paikaksi, jossa uhreja uhrataan.

    15. Tämä temppeli valmistui adar-kuun kolmanneksi päiväksi, nimittäin kuningas Daarejaveksen kuudentena hallitusvuotena.

    Jälleen herää kuitenkin kysymys:
    MISSÄ on välistä AHASVEROS ???

    Daarejaveksen jälkeen valtaan tulee Arthasasta:
    Esra 7:
    1. Näiden tapausten jälkeen, Persian kuninkaan Artahsastan hallituksen
    aikana, lähti Esra, Serajan poika, joka oli Asarjan poika, joka Hilkian poika,
    6. tämä Esra lähti Baabelista. Hän oli kirjanoppinut, perehtynyt Mooseksen lakiin, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän halusi, koska Esran päällä oli Herran, hänen Jumalansa, käsi.
    7. Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin kuningas Artahsastan seitsemäntenä hallitusvuotena.

    Jos kerran siellä JT kirjallisuudessasi tämä kaikki on niin selkeästi kerrottu, niin etkö voisi yksinkertaisesti vain ottaa sieltä todisteita tähän keskusteluun sen sijaan, että pyrit vain piikittelemään ja kehoitat minua hankkimaan ko. kirjallisuutta saadakseni "totuuden" asiassa selville !?!

    Tämä nykyisenkaltainen "vastaamisesi" ei tuo selvyyttä mihinkään. Edelleen on kaikki kysymykset auki !!

    Ps. Miksi muuten minä olen meistä se, joka löytää perustelunsa Raamatusta ?

    >< sen sijaan, että pyrit vain piikittelemään ja kehoitat minua hankkimaan ko. kirjallisuutta saadakseni "totuuden" asiassa selville !?!

    Olen pyrkinyt todistamaan asiat, mutta kun jostakin asiasta on kerrottu usean a4 sivun verran on niitä pakko tiivistää silläkin uhalla, että sinä et oikein ymmärrä tai et halua hyväksyä vastausta.
    Tunnut olevan muutekin niin alussa näissä asioissa, että tässä menisi kaikki aika näitä alkeita jauhaessa, sitten pitäisi vielä siirtyä varsinaiseen opetukseen Raamatun varsinaisen sanoma ymmärtämiseksi. Se ottaa aivan liian kauan aikaa .. Nämä alkeet pitäisi pääsätöisesti opiskella itse.
    Tarkoitus ei ole piikitellä vaan aivan oikeasti neuvoa tietolähteen josta asiat selviää, voit tietysti tukia mistä lähteestä tahansa. Tämä on normaali käytäntö yhteiskunnassa muissakin kuin uskonasioissa (tällä tavalla kysytään monesti näilläkin keskustelu palstoilla esim autoista..tiedätkö missä kerrotaan siitä ja siitä asiasta jne..)

    >

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    Dareijos hallitsi Babyloniassa, valtakausi oli yhtä aikaa kuin Kyyros suurella, vaikka Dareijosksesta ei ole suoranaista nimellä olevaa mainintaa muualla kuin Raamatussa, niin hän on jäljitettävissä myös historiassa, jossa hän esiintyy eri nimellä. Minulla oli vanhentunutta tietoa kun kerroin, että hänestä ei ole mitään löydetty..
    Kyyrös suuri ei nuolenpää kirjoitusten mukaan nimittänyt itseään heti Babylonian valloitusten jälkeen Babylonia kuninkaaksi, vaan sitä hallitsi joku muu, luultavasti Meedialainen Kuningas ? ja Kyyros oli Persian kuningas, tästä on eri versioita joita tukijat ovat ottaneet esille. Varmalta näyttää historian valossa kuitenkin se, että Raamatun mainitsema Babylonian kuningas on ollut olemassa ja kuollut ennen Kyyros suurta, jolloin Kyyroksesta tuli koko alueen kuningas..
    Onko hän ollut valtakunnan toinen itsenäinen kuningas vai Kyyros suuren alamainen sitä ei varmuudella tiedetä.

    Tässä sukulistaa..
    Dareijos-Kyyros suuri / kambyses ll / Dareijos l / (Bardija 7 kk ?) / Kserkses l = Ahasveros / Dareijos lll joka hävisi taistelun Aleksanteri suurelle 331 eaa. Gaugamelassa lähellä muinaista Niiniveä. Tähän loppui Meedo-Persian maailmanvalta..

    Vielä:
    Ahasveros on eris- tai arvonimi, esiintyy Raamatun hebrealaisissa kirjoituksissa kolmella eri hallitsijalla. Dan 9:1 jonka alkuperää ei tiedetä ja Estran 4:6 Ahasveros on saatanut olla sama henkilö kuin Kampuses joka oli Kyyrös suuren seuraaja.
    Esterin kirjassa mainittu Ahasveros uskotaan olleen Kserkses l.

    Näin, erittäin lyhyesti mainittuna, näistä olisi saanut pitkän selityksen kaikilla perusteluilla ja tutkijoiden lausunnoilla, mutta tämä riittäköön..

    Lue välillä itse jotain järkeviä historiallisia kertomuksia, ei tarvitse vättämättä olla J.T. kirjallisuutta. Netistä löytyy jotain ja historiallisia kirjoja artikkeleita on vaikka kuinka paljon jos kielitaitoa vaan on riittävästi.
    Mutta nuiden L.P. sivujen taso on todella matala ja tieto auttamatta vanhentunutta, tämä kielii siitä että porukkaa on vähän ja todellisia asiantuntijoita ei ollenkaan..

    tämän selkokielellä:

    >Tässä sukulistaa..
    >Dareijos-Kyyros suuri / kambyses ll / Dareijos l / (Bardija 7 kk ?) /
    >Kserkses l = Ahasveros / Dareijos lll joka hävisi taistelun Aleksanteri
    >suurelle 331 eaa. Gaugamelassa lähellä muinaista Niiniveä. Tähän loppui
    >Meedo-Persian maailmanvalta..

    Tosta välimerkkipuurosta ei saa selville mitä yrität sanoa.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    tämän selkokielellä:

    >Tässä sukulistaa..
    >Dareijos-Kyyros suuri / kambyses ll / Dareijos l / (Bardija 7 kk ?) /
    >Kserkses l = Ahasveros / Dareijos lll joka hävisi taistelun Aleksanteri
    >suurelle 331 eaa. Gaugamelassa lähellä muinaista Niiniveä. Tähän loppui
    >Meedo-Persian maailmanvalta..

    Tosta välimerkkipuurosta ei saa selville mitä yrität sanoa.

    Tässä sukulistaa.. yhdistyneen meedo-persian
    Meedia ja Persia yhdistyneenä valtiona.
    ja heidän siis sen aikaisen maailman vallan kuninkaita. Jotka hallitsivat peräkkäin..

    Babyloniaa hallitsi ensin (Dareijos )
    ja sitten (Kyyros suuri),

    tämän jälkeen (kambyses ll)

    hänen jälkeen ( Dareijos l )

    Hyvin lyhyen aikaa(Bardija 7 kk ?)

    Hänen jälkeen( Kserkses l )joka tunnettin myös nimellä Ahasveros

    Hänen jälkeen (Dareijos lll) joka hävisi taistelun Aleksanteri >suurelle 331 eaa. Gaugamelassa lähellä muinaista Niiniveä. Tähän loppui Meedo-Persian maailmanvalta..

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    Tässä sukulistaa.. yhdistyneen meedo-persian
    Meedia ja Persia yhdistyneenä valtiona.
    ja heidän siis sen aikaisen maailman vallan kuninkaita. Jotka hallitsivat peräkkäin..

    Babyloniaa hallitsi ensin (Dareijos )
    ja sitten (Kyyros suuri),

    tämän jälkeen (kambyses ll)

    hänen jälkeen ( Dareijos l )

    Hyvin lyhyen aikaa(Bardija 7 kk ?)

    Hänen jälkeen( Kserkses l )joka tunnettin myös nimellä Ahasveros

    Hänen jälkeen (Dareijos lll) joka hävisi taistelun Aleksanteri >suurelle 331 eaa. Gaugamelassa lähellä muinaista Niiniveä. Tähän loppui Meedo-Persian maailmanvalta..

    mielenkiintoinen lista. Jätän tuon meedo-persian omaan
    arvoonsa ja tarkastelen muita kohtia. Ensin on Dareijos
    ja sen jälkeen Dareijos I. Kserkse I vaikka on vain yksi
    sen niminen kuningas. Ihanko vakavalla naamalla moista väität?
    Viidellä kuninkaalla tuo tekisi keskimäärin 40 hallitusvuotta
    per ukko plus Bardijan yksi vuosi. Vaikka Kyyros olikin 62
    valloittaessaan Babylonin annetaan hänellekin 40 vuotta. Siis
    Kyyros vaihtuu Kambysekseen 497 eaa. Dareijos I aloittaisi
    457, vaan se ei onnistu koska hän kävi häviämässä
    Marathonin 490 eaa. No tuolla on kyllä lyhentämismahdollisuuksia,
    eli laitetaan Kserkses aloittamaan 480 eaa. Jos olisi se
    keskimääräinen 40 vuotta, niin Dareijos III (missä II)
    aloittaisi 440. Hän olisi vallassa n 70 ennen Gaugamelaa.
    Todella vakuuttavaa.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    mielenkiintoinen lista. Jätän tuon meedo-persian omaan
    arvoonsa ja tarkastelen muita kohtia. Ensin on Dareijos
    ja sen jälkeen Dareijos I. Kserkse I vaikka on vain yksi
    sen niminen kuningas. Ihanko vakavalla naamalla moista väität?
    Viidellä kuninkaalla tuo tekisi keskimäärin 40 hallitusvuotta
    per ukko plus Bardijan yksi vuosi. Vaikka Kyyros olikin 62
    valloittaessaan Babylonin annetaan hänellekin 40 vuotta. Siis
    Kyyros vaihtuu Kambysekseen 497 eaa. Dareijos I aloittaisi
    457, vaan se ei onnistu koska hän kävi häviämässä
    Marathonin 490 eaa. No tuolla on kyllä lyhentämismahdollisuuksia,
    eli laitetaan Kserkses aloittamaan 480 eaa. Jos olisi se
    keskimääräinen 40 vuotta, niin Dareijos III (missä II)
    aloittaisi 440. Hän olisi vallassa n 70 ennen Gaugamelaa.
    Todella vakuuttavaa.

    tarkoitettu selvitykseksi kysymykseen siitä, onko saman nimisiä kuninkaita eri ajoilta. Lähinnä niitä jota Raamattu käsittelee..Eikä tarkoitettu aukottomaksi luetteloksi.

    Tässä kuitankin vähän parempi lista kuninkaista.
    Ensimmäinen oli..
    5:31 ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
    Tämän kuninkaan nimi mainitaan vain Raamatussa..
    Ja sitten..
    Kyyros suuri k.530 eea
    Kampyses k.522 eea
    Gaumata ( tekeytyi Bardijaksi)
    Dareijos suuri l k.486eaa
    Kserkses ( Xerxes) k.465 eea
    Artakserkses l k.425 eea
    Dareijos ll Oknos k.404 eaa
    Artakserkses ll Mnemonin k.358 eaa
    Artakserkses lll Okhos k.338 eaa
    Dareijos lll Kodomannos k.330 eaa

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    tarkoitettu selvitykseksi kysymykseen siitä, onko saman nimisiä kuninkaita eri ajoilta. Lähinnä niitä jota Raamattu käsittelee..Eikä tarkoitettu aukottomaksi luetteloksi.

    Tässä kuitankin vähän parempi lista kuninkaista.
    Ensimmäinen oli..
    5:31 ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
    Tämän kuninkaan nimi mainitaan vain Raamatussa..
    Ja sitten..
    Kyyros suuri k.530 eea
    Kampyses k.522 eea
    Gaumata ( tekeytyi Bardijaksi)
    Dareijos suuri l k.486eaa
    Kserkses ( Xerxes) k.465 eea
    Artakserkses l k.425 eea
    Dareijos ll Oknos k.404 eaa
    Artakserkses ll Mnemonin k.358 eaa
    Artakserkses lll Okhos k.338 eaa
    Dareijos lll Kodomannos k.330 eaa

    ole mikään ihme ettei Daarejaves löydy muualta kuin
    Raamatusta sillä hän on olematon kuningas. Kirjoittajalta
    on mennyt pari henkilöä sekaisin.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    ole mikään ihme ettei Daarejaves löydy muualta kuin
    Raamatusta sillä hän on olematon kuningas. Kirjoittajalta
    on mennyt pari henkilöä sekaisin.

    todisteita jo myös historian tutkijoilla ko. henkilö olemassa olosta, nimeä ei varmuudella tiedetä. Tutkijat ovat arvailleet ei vaihtoehtoja, joita historiallisista dokumenteista on löytynyt.
    Voisin tietysti kirjoittaa koko artikkelin tänne, mutta se ei lieneen niin tärkeä..

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    todisteita jo myös historian tutkijoilla ko. henkilö olemassa olosta, nimeä ei varmuudella tiedetä. Tutkijat ovat arvailleet ei vaihtoehtoja, joita historiallisista dokumenteista on löytynyt.
    Voisin tietysti kirjoittaa koko artikkelin tänne, mutta se ei lieneen niin tärkeä..

    muilla kuin historian tutkijoilla todeisteita voisi olla?
    Olisi mielenkiintoista tietää kuka tämä toiveajatteliaja on.
    Darejaveksen esikuvina pidetään yleensä Kyyrosta ja
    Dareios I. Siis kyseessä olisi kahdesta oikeasta
    kuninkaasta, jotka tarinassa ovat muuttuneet yhdeksi.
    No, on sillä Danielilla muutenkin kunkut ja heidän tekonsa
    sekaisin. Sinänsä varsin ymmärrettävää kun tarina kirjattiin
    muutama sata vuotta tapahtumien jälkeen.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    muilla kuin historian tutkijoilla todeisteita voisi olla?
    Olisi mielenkiintoista tietää kuka tämä toiveajatteliaja on.
    Darejaveksen esikuvina pidetään yleensä Kyyrosta ja
    Dareios I. Siis kyseessä olisi kahdesta oikeasta
    kuninkaasta, jotka tarinassa ovat muuttuneet yhdeksi.
    No, on sillä Danielilla muutenkin kunkut ja heidän tekonsa
    sekaisin. Sinänsä varsin ymmärrettävää kun tarina kirjattiin
    muutama sata vuotta tapahtumien jälkeen.

    kritiikkiä Danielin kirjaa kohtaan sillä sen aloitti jo 200 luvulla filosofi Porfyrios..
    Mutta nykytukimusten mukaan kirjotustyyli ja asioihin perehtyneisyys kielii henkilöstä joka on ollut paikalla silminäkijänä..
    Siihen liittyy monia yksityiskohtia aivan viime vuosien argeologisten kaivausten myötä esille tulleita asioita..


    Todennäköisesti Dareijos on ollut oikealta nimeltään Guparu jonka kyyros asetti käskynhaltijaksi Babyloniin, hänelle annettin kuninkaallinen valta , kyyros itse muistaakseni lähti sotaretkelle..


    Eräässä nuolepää kijoituksessa kerrotaan Gubarun asettaneen alikäskynhaltijoita Babyloniin, tämä on sopusoinussa Danelin kertomuksen kanssa jossa hän kertoo Dareijoksen asettaneen 120 satraappia hallitsemaan Babylonian valtakuntaa Dan. 6:1
    mm. nämä seikat..

    Historian tutkijoillapa hyvinkin on tietoa..

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    kritiikkiä Danielin kirjaa kohtaan sillä sen aloitti jo 200 luvulla filosofi Porfyrios..
    Mutta nykytukimusten mukaan kirjotustyyli ja asioihin perehtyneisyys kielii henkilöstä joka on ollut paikalla silminäkijänä..
    Siihen liittyy monia yksityiskohtia aivan viime vuosien argeologisten kaivausten myötä esille tulleita asioita..


    Todennäköisesti Dareijos on ollut oikealta nimeltään Guparu jonka kyyros asetti käskynhaltijaksi Babyloniin, hänelle annettin kuninkaallinen valta , kyyros itse muistaakseni lähti sotaretkelle..


    Eräässä nuolepää kijoituksessa kerrotaan Gubarun asettaneen alikäskynhaltijoita Babyloniin, tämä on sopusoinussa Danelin kertomuksen kanssa jossa hän kertoo Dareijoksen asettaneen 120 satraappia hallitsemaan Babylonian valtakuntaa Dan. 6:1
    mm. nämä seikat..

    Historian tutkijoillapa hyvinkin on tietoa..

    tälle eräälle nuolepääkirjoitukselle tunnuksen? Ja
    samalla mahdollisesti jonkun tutkijan nimi joka
    tälläistä väittää. Satraappi ei taida olla mikään
    alikäskynhaltija. Muutenkin juttu vaikuttaa Kyrenius
    tarinan toisinnolta. Mutta jos sinulla on nimiä ja/tai
    arkistotunnuksia, niin ehkä se siitä.

    Äänestä

  • Juhanip kirjoitti:

    >< sen sijaan, että pyrit vain piikittelemään ja kehoitat minua hankkimaan ko. kirjallisuutta saadakseni "totuuden" asiassa selville !?!

    Olen pyrkinyt todistamaan asiat, mutta kun jostakin asiasta on kerrottu usean a4 sivun verran on niitä pakko tiivistää silläkin uhalla, että sinä et oikein ymmärrä tai et halua hyväksyä vastausta.
    Tunnut olevan muutekin niin alussa näissä asioissa, että tässä menisi kaikki aika näitä alkeita jauhaessa, sitten pitäisi vielä siirtyä varsinaiseen opetukseen Raamatun varsinaisen sanoma ymmärtämiseksi. Se ottaa aivan liian kauan aikaa .. Nämä alkeet pitäisi pääsätöisesti opiskella itse.
    Tarkoitus ei ole piikitellä vaan aivan oikeasti neuvoa tietolähteen josta asiat selviää, voit tietysti tukia mistä lähteestä tahansa. Tämä on normaali käytäntö yhteiskunnassa muissakin kuin uskonasioissa (tällä tavalla kysytään monesti näilläkin keskustelu palstoilla esim autoista..tiedätkö missä kerrotaan siitä ja siitä asiasta jne..)

    >

    On siinä sitten ikää ollut, kai ne hallitsijat avioituivatkin vielä vanhoina pappoinakin? Onko se niin tärkeää?

    Äänestä

  • theos kirjoitti:

    ...ettet vastauksissasi lähtisi tuolle linjalle vaan pyrkisit "totuuteen".

    Danielista, 9. luku sanoo:
    1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
    hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
    2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.

    Tuon noitaosaston päällikkyyden otit aivan itse itsellesi nyt.

    Todistustaakka on sinulla, sillä kysymys on sinulle esitetty ja koskee uskontosi tapaa tehdä aikatauluja.

    Joten odottelen edelleen selittelyjäsi :)

    Ei ne hallinneet aina koko elämänsä aikaa, hallitsijoita kuoli joskus jo nuorinakin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


theos kirjoitti:

(Erityisesti Juhanip ja Kopioija)

Danielin kerrotaan joutuneen nuorukaisena Babyloniaan Nebukadnessarin 3. hallitusvuotena:
1. Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.
3. Ja kuningas käski ylimmäisen hoviherransa Aspenaan tuoda israelilaisia poikia, jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä,

Daniel eli vielä ainakin Daarejaveksen (Dareios) 1. hallituskautena:
1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.

Minkä ikäinen Danielin on täytynyt tuolloin olla ja minä vuonna hän kiinnitti huomionsa Jerusalemin 70-vuotiseen autiona olemiseen ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu