Riikka Purralta ankara viesti – näistäkin pitää pian leikata
Yhden kokonaan uuden säästökohteen Purra mainitsee.
Purra huomauttaa, ettei hallitus ole kohdistanut säästöjä maatalouteen. Tähänkin on tultava muutos, Purra näkee.
– Jos katsotaan yritystukien isoa kokonaisuutta, niin maatalouden tuethan ovat siellä todella iso osuus.
Myös eläkkeisiin on puututtava, Purra sanoo.
– Annoin alustavaa vihreää valoa talouspolitiikan arviointineuvoston alkuvuoden raportissa nostamille eläkekokonaisuuden kohteille.
Leikkauksista huolimatta hallitus on epäonnistumassa tärkeimmässä tavoitteessaan eli julkisen talouden tasapainottamisessa.
Pelkästään viime vuonna valtio otti 17,8 miljardia euroa lisää velkaa.
Taloutta on sopeutettu myös kiristämällä yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin, mikä on nostanut arjen kustannuksia. Samalla talouskasvu on ollut kituliasta.
Viimeisimpänä 1.4. nousivat virvoitusjuomien mm. kivennäisvesien 20 snt litra ja yrttiteen 5 snt teepussi hinnat virvoitusjuomaverolla.
Marraskuussa Suomen työttömyysaste kohosi Euroopan unionin korkeimmaksi.
Tammikuussa Suomi joutui niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle liiallisen alijäämän vuoksi.
Suomi joutui myös toiselle tarkkailuluokalle
Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia. Erityisinä ongelmina EU näkee Suomen terveydenhuollon ja työttömyyden.
EU-komission mukaan Suomi on yksi niistä yhdeksästä maasta, joissa eriarvoisuus on riskissä kasvaa – mukana joukossa ovat muun muassa Kreikka ja Romania.
Kriittiseksi komissio arvioi terveydenhuollon hoivavajeesta raportoivien osuuden suomalaisväestöstä. Luku on peräti 8,5 prosenttia, kun EU-keskiarvo on 2,5 prosenttia.
Toinen kriittiseksi arvioitu indikaattori on komission mukaan työttömyysaste.
– Se nousi toista vuotta peräkkäin. Myös nuorisotyöttömyys nousi 18,8 prosenttiin, selvästi EU-keskiarvon, 14,9 prosentin, yläpuolelle, toteaa Soste ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus kasvoi hieman ja oli liki 17 prosenttia vuonna 2024.
– Lapsilla kasvu oli vielä suurempaa, nimittäin +3,5 prosenttiyksikköä ollen 17,3 prosenttia.
Yhden kokonaan uuden säästökohteen Purra mainitsee.
Purra huomauttaa, ettei hallitus ole kohdistanut säästöjä maatalouteen. Tähänkin on tultava muutos, Purra näkee.
– Jos katsotaan yritystukien isoa kokonaisuutta, niin maatalouden tuethan ovat siellä todella iso osuus.
Myös eläkkeisiin on puututtava, Purra sanoo.
– Annoin alustavaa vihreää valoa talouspolitiikan arviointineuvoston alkuvuoden raportissa nostamille eläkekokonaisuuden kohteille.
Leikkauksista huolimatta hallitus on epäonnistumassa tärkeimmässä tavoitteessaan eli julkisen talouden tasapainottamisessa.
Pelkästään viime vuonna valtio otti 17,8 miljardia euroa lisää velkaa.
Taloutta on sopeutettu myös kiristämällä yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin, mikä on nostanut arjen kustannuksia. Samalla talouskasvu on ollut kituliasta.
Viimeisimpänä 1.4. nousivat virvoitusjuomien mm. kivennäisvesien 20 snt litra ja yrttiteen 5 snt teepussi hinnat virvoitusjuomaverolla.
Marraskuussa Suomen työttömyysaste kohosi Euroopan unionin korkeimmaksi.
Tammikuussa Suomi joutui niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle liiallisen alijäämän vuoksi.
Suomi joutui myös toiselle tarkkailuluokalle
Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia. Erityisinä ongelmina EU näkee Suomen terveydenhuollon ja työttömyyden.
EU-komission mukaan Suomi on yksi niistä yhdeksästä maasta, joissa eriarvoisuus on riskissä kasvaa – mukana joukossa ovat muun muassa Kreikka ja Romania.
Kriittiseksi komissio arvioi terveydenhuollon hoivavajeesta raportoivien osuuden suomalaisväestöstä. Luku on peräti 8,5 prosenttia, kun EU-keskiarvo on 2,5 prosenttia.
Toinen kriittiseksi arvioitu indikaattori on komission mukaan työttömyysaste.
– Se nousi toista vuotta peräkkäin. Myös nuorisotyöttömyys nousi 18,8 prosenttiin, selvästi EU-keskiarvon, 14,9 prosentin, yläpuolelle, toteaa Soste ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus kasvoi hieman ja oli liki 17 prosenttia vuonna 2024.
– Lapsilla kasvu oli vielä suurempaa, nimittäin +3,5 prosenttiyksikköä ollen 17,3 prosenttia.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Toisin sanoen vielä löytyy Suomesta pari asiaa joita persut ei ole vielä saanut tuhottua.
Persuhuumoria vain kukkii juhlapyhinä . Mieki oon iloisella tuulella .
Kansalaiset haluavat leikata hylkypuolueet Persut, Kokoomuksen, Ärkopeen ja Ristilliset pois hallituksesta.
Mutta onnistuuko kun suurpääoma, elinkeinotteluelämä ja koko kaupallinen valtamediakenttä komppaavat kokoomusta?
Riikka Verkkouutisissa:
Rahaministeri IS:lle: Jo hallitusneuvotteluissa olisi kannattanut tehdä paljon enemmän säästöpäätöksiä
Riikka Purra sanoo olevansa valmis kajoamaan eläkkeisiin ja maataloustukiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoo tajunneensa pian hallitusneuvottelujen jälkeen, että neuvotteluissa aikaansaadut päätökset olivat riittämättömiä. Purra kertoo asiasta Ilta-Sanomien haastattelussa.
Purra sanoo, että nykytiedoilla hän olisi ajanut nykyistäkin kovempia sopeutustoimia.
Kaikki sileeks.
Saksi-Riikka: Esimerkiksi maataloudesta voitaisiin valtiovarainministerin mukaan löytää leikattavaa. Ne muodostavat hänen mukaansa todella suuren osuuden yritystuista.
Esimerkiksi me maksamme jokaisesta tuotetusta kananmunasta ja neljäsosa kananmunista menee vientiin samalla kuin pahimmillaan Suomessa on kananmunista pulaa.
Purra olisi valmis myös kajoamaan eläkkeisiin.
– Annoin alustavaa vihreää valoa talouspolitiikan arviointineuvoston alkuvuoden raportissa nostamille eläkekokonaisuuden kohteille paitsi sille, että vanhempainvapaakaudelta kertynyttä eläkettä alettaisiin myös leikata, Purra kertoo.
Se on sitten jo se ainoa lupaus mikä oli vielä pettämättä.
Hassua, että valtiovarainministeri pyrkii hämärtämään todellisuutta käyttämällä leikkauksista sanaa "säästö" – ja että media ostaa tämän termin käytön mukisematta ja kysymättä asiasta tarkemmin.
Leikkaushan ei ole säästö, jos se aiheuttaa enemmän kuluja pitkällä aikavälillä kuin mitä se säästää leikkaushetkellä.
Jos nyt vaikkapa leikataan 10 mrd € terveydenhuollosta ja ennakoivista hoidoista, vaivat kroonistuvat ja pahenevat vuosien mittaan kun niitä ei heti hoideta pois. Lopulta potilas voi joutua työkyvyttömäksi ja vaivan pahentuessa ja ongelmien laajentuessa erikoissairaanhoidon ja työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat moninkertaiset leikkauksilla aikanaan tehtyihin "säästöihin" verrattuna.
Taloustieteessä puhutaan vaihtoehtoiskustannuksista, mutta ilmeisesti tämän tyyppiset käsitteet eivät ole vielä ainakaan valtiovrainministerille tulleet tutuiksi. Toivottavasti pian tulisi, sillä salkkunsa on aika painava ja vaikuttaa meidän kaikkien arkeen.
"Leikkaushan ei ole säästö, jos se aiheuttaa enemmän kuluja pitkällä aikavälillä kuin mitä se säästää leikkaushetkellä."
Nimenomaan. Näillä Orpon ja Purran "säästöillä" on aikaansaatu kulutuksen jarru sekäverotulojen romahdus, ennätykselliset konkurssit 30 vuoteen, EU:n korkein edelleen kasvava työttömyys ja toimeentulotukien kasvu yli 20%:lla jne. jne. Lääkitys on pahempi kuin sairaus.
Suomalaiset ovat tottuneet liian hyvään. Kaikki nyt vaan maakuoppiin asumaan ja järsimään uusiutuvaa sammalta kasvattamaan omat perunat, niin tulee valtiolle halvemmaksi.
Työeläkkeiden leikkauspuheet ovat IDIOTISMIA!
Työeläkejärjestelmän tulot ovat olleet 2024-2025 KOLMEKYMMENTÄVIISI MILJARDIA SUUREMMAT (35000000000e) kuin mitä eläkkeiden maksuun on tarvittu. Eläkemaksuissa on laskuvaraa ja tuo lasku voidaan käytää vastaavan palkkaveron nostoon ja valtiontalouden
Selkosuomalla eläkevaroja rahastoitiin etupäässä ulkomaille sijoitettaviksi 35 miljardia, kun samaan aikaan valtio otti n. 30 miljardia velkaa. Eläkerahastoja kasvatetaan rajattomasti vaikka kukaan ei osaa kertoa mihin niitä on tarkoitus käyttää ja koska tuo hetki tulee.
Eläkkeiden leikkaus vain tuhoaisi loputkin kotimaisesta ostovoimasta ja varmistaisi kotimaiseen kysyntään perustuvien alojen ikuisen laman.
Pieni hento taimi 🌱
jää maahan,sitä
vaalikaamme!
😁
Suomalaisen järjestelmän suoritus on käsittämättömän surkea.
Ruotsissa suoritettiin 1990-luvun lopulta alkaen talouden tasapainottaminen tekemällä asioita, eikä vain puhumalla niistä. Ruotsalaiset poliitikot sopivat, että valtion budjeteista tulee ylijäämäisiä ja valtion velkaa lyhennetään radikaalisti. Näin myös tapahtui. Tietty, samalla on verotustakin saatu alennettua.
Täällä ihmiset valittavat siitä, jos edes mainitaan, ettei eläkettä tulevaisuudessa kertyisi ilman ansiotyötä tai järkyttävistä maataloustuista tai jostain soten hallinnosta poistettaisiin haitallisia menoeriä.
Toivottavasti edes nämä ulkomaiset tarkkailijat saavat jotain aikaan.