Informaatio ei ole tietoa

Suomella on liikaa velkaa, valtiolla ei:
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001848112.html
Valtiontalous on osa kansantaloutta eikä siitä irrallaan.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Suomella on liikaa velkaa, valtiolla ei:
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001848112.html
Valtiontalous on osa kansantaloutta eikä siitä irrallaan.

Lue lisää

Valtion talous on kuitenkin hivenen irrallaan joka tapauksessa. Valtion tehtävä ei suoranaisesti ole tuottaa voittoa tai tehdä bisnestä, vaan huolehtia kansan ja maan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Valtion talous on kuitenkin hivenen irrallaan joka tapauksessa. Valtion tehtävä ei suoranaisesti ole tuottaa voittoa tai tehdä bisnestä, vaan huolehtia kansan ja maan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Lue lisää

Valtiontalous on osa kansantaloutta eikä siitä irrallaan. Ei edes sitä hiventä.

Kun yksi ihminen viidestätoista elää velaksi, niin ei ole pelkoa siitä, että vahingossa säästettäisiin liikaa.

Sen sijaan ennustaminen on vaikeaa.
Kukaan ei osannut ennustaa Berliinin muurin kaatumista, Koronaa, Maduron syrjäyttämistä, Ukrainan sotaa, puolustushankintoja tai nykyistä öljykriisiä. Kukaan tuskin tietää, mitä seuraavaksi on tarjolla.

Se on kuitenkin varmaa, että kun säästetään, niin rahaa kuluu vähemmän kuin ilman sitä. Lopputuloksen ratkaisee kuitenkin maailman talous. Silloinkin rahaa kuluu vähemmän joka tapauksessa eikä säästäminen ole turhaa.

"Jos ihminen puhuu pelkillä lainauksilla tai kliseillä, voi syntyä vaikutelma, ettei hänellä ole omia ajatuksia tai kykyä muodostaa itsenäisiä mielipiteitä."

Kun käytämme valmista sitaattia, ulkoistamme ajatustyön jollekin toiselle. Sen sijaan, että analysoisimme ilmiötä itse ja muotoilisimme oman mielipiteemme, poimimme valmiiksi pureskellun ”totuuden”. Tästä näkökulmasta sitaatti on oikopolku, joka estää syvällisen pohdinnan.

Sitaattia käytetään usein keskustelun lopettamiseen, ei sen avaamiseen. Kun joku sanoo: "Kuten Winston Churchill totesi...", hän yrittää usein lainata Churchillin arvovaltaa omalle asialleen. Tämä voi olla merkki siitä, ettei puhuja luota omiin perusteluihinsa, vaan tarvitsee ”ison nimen” tuekseen.

Sitaatit ovat usein irrotettuja palasia laajemmista teoksista. Kun niitä käytetään irrallisina lauseina, ne muuttuvat usein tyhjiksi iskulauseiksi tai huoneentauluiksi. Tällöin alkuperäinen, kenties hyvinkin monimutkainen ajatus pelkistyy pelkäksi koristeeksi, joka ei enää vaadi ajattelua vaan ainoastaan tunnistamista.

Anonyymi00007 kirjoitti:

"Jos ihminen puhuu pelkillä lainauksilla tai kliseillä, voi syntyä vaikutelma, ettei hänellä ole omia ajatuksia tai kykyä muodostaa itsenäisiä mielipiteitä."

Tekoäly, älyteko?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Tekoäly, älyteko?

Pata kattilaa soimaa.

Olet selvästikin kokemusasiantuntija.
Nostan hattua avautumisestasi.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Olet selvästikin kokemusasiantuntija.
Nostan hattua avautumisestasi.

Kiitos ja kumarrus. Tosin fiksu oppii jo muiden virheistä, tyhmä vasta omista ja idiootti toistaa sitten virheensä.

Tietämättömyys on tyhmyyttä jonkun mielestä, mutta onko tyhmyys "itseaiheutettua" tai onko meillä jokaisella todella jokapäiväisessä elämässämme "mahdollisuuksien tasa-arvo"?

Terveet ihmisaivot ovat samankaltaiset, geneettiset eroavaisuudet vain pieniä. Ymmärrys ja henkinen kasvu ovat tietoisuuden rakentumista ja kehittyvät tasa-arvoisesti, jos meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuuksien tasa-arvo.

Ihmisyys, ja ihmisyyden ymmärtäminen on meidän ihmisten tärkein arvomme, minkä mukaan koko arvomaailmamme rakentuu.

Kuka sanoikaan "äly hoi, ymmärrys älä jätä"?
Molempia tarvitaan.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Tietämättömyys on tyhmyyttä jonkun mielestä, mutta onko tyhmyys "itseaiheutettua" tai onko meillä jokaisella todella jokapäiväisessä elämässämme "mahdollisuuksien tasa-arvo"?

Terveet ihmisaivot ovat samankaltaiset, geneettiset eroavaisuudet vain pieniä. Ymmärrys ja henkinen kasvu ovat tietoisuuden rakentumista ja kehittyvät tasa-arvoisesti, jos meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuuksien tasa-arvo.

Ihmisyys, ja ihmisyyden ymmärtäminen on meidän ihmisten tärkein arvomme, minkä mukaan koko arvomaailmamme rakentuu.

Kuka sanoikaan "äly hoi, ymmärrys älä jätä"?
Molempia tarvitaan.

Lue lisää

On monia erilaisia ihmisiä. Jotkut ovat esim. introvertteja, joita toisten ihmisten asiat ja tekemiset eivät kiinnosta. On myös todettu, että rikkaus (rikkaaksi itsensä tunteminen) muuttaa ihmistä. Rikas ihminen on usein itsekeskeinen, eikä muiden ongelmista ja asioista välitä. Älykkäitä voivat silti olla, mutta omaa etua tavoittelevat.

Anonyymi00019 kirjoitti:

On monia erilaisia ihmisiä. Jotkut ovat esim. introvertteja, joita toisten ihmisten asiat ja tekemiset eivät kiinnosta. On myös todettu, että rikkaus (rikkaaksi itsensä tunteminen) muuttaa ihmistä. Rikas ihminen on usein itsekeskeinen, eikä muiden ongelmista ja asioista välitä. Älykkäitä voivat silti olla, mutta omaa etua tavoittelevat.

Lue lisää

Toisaalta tuosta asiasta on vain yksi Berkleyssä tehty tutkimus, jota ei ole pystytty toistamaan.

Sitä on kuitenki toistettu yleensä tarkoitushakuisesti siinä mielessä, että omalle mielipiteelle saataisiin muutakin kuin pelkkä kateus perusteeksi.

Kannatta lukea se tutkimus ja pohtia kuinka universaalisti USA:n liikennekäyttäytyminen kuvaa muiden maiden kulttuuria ja voidaanko USA:n valtavia tuloeroja koskevaa aineistoa soveltaa esimerkiksi Suomessa, jossa kaikki ihmiset kuuluvat tutkimuksen keskiluokkaan.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Toisaalta tuosta asiasta on vain yksi Berkleyssä tehty tutkimus, jota ei ole pystytty toistamaan.

Sitä on kuitenki toistettu yleensä tarkoitushakuisesti siinä mielessä, että omalle mielipiteelle saataisiin muutakin kuin pelkkä kateus perusteeksi.

Kannatta lukea se tutkimus ja pohtia kuinka universaalisti USA:n liikennekäyttäytyminen kuvaa muiden maiden kulttuuria ja voidaanko USA:n valtavia tuloeroja koskevaa aineistoa soveltaa esimerkiksi Suomessa, jossa kaikki ihmiset kuuluvat tutkimuksen keskiluokkaan.

Lue lisää

Se tutkimus on mielenkiintoinen koska tutkimus itsessään ei tutki itsekkyyttä eikä rikkautta.

Liikenne osa tutkimuksesta on toistettu.
Berkelyssä Piff päätteli, että risteyksessä tien antaminen toisille tai jalankulkijoille on merkki epäistsekkyydestä ja auton hinta tulotasosta.
Piff valikoi autoista ne, joita tarkkaili. Piffin valitsemilla autoille arvokkaampien autojen kuljettajat antoivat harvemmin tilaa.

Smeet toisti testin niin, että autojen määrä oli huomattavasti suurempi eikä niitä valittu etukäteen. Smeet ei löytänyt eroa satunnaisesti valittujen autojen hintojen tai kuljettajan ikien tai sukupuolien välillä.

Koetta on toistettu mm. Euroopassa ilman, että Piffin tuloksia olisi saatu aikaan.

Piffin tuloksissa on kuitenkin parempaa se, että se vastaa monien ennakko-odotuksia ja siksi siitä pidetään. Olisi surkeaa, jos rikkaat eivät olisi itsekkäitä ja vilpillisiä koska silloin ei olisi moraalista perustetta viedä heidän rahojaan.

Kun lisätään vielä uskonnot ja uskomukset, sekä niihin sokeasti uskovat kiihkouskovaiset, niin soppa on valmis.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kun lisätään vielä uskonnot ja uskomukset, sekä niihin sokeasti uskovat kiihkouskovaiset, niin soppa on valmis.

Ne voi lisätä mihin vaan, niin soppa on valmis