40 vs 9 prossaa

51% Suomalaisista ei vaivaudu masentamaan Nato Tiltuja.

51%+9% = 60% haluaa suhteita parannettavan Venäjään

Kapitalismissa se on aivan sama mitä riistetyt haluaa. Rahamiesten sormet on syyhynneet 4 vuotta luonnokvarojen perään. Suhteet palautetaan aivan varmasti kohtapuoliinm

Sanktiot koskiivat Venäjän taloutta ja kauppaa Venäjän kanssa. Koska niin on, on selvää että kauppa Venäjän kanssa on yhä tärkeää ja tavoiteltava asia. Tämä ei koske vain Suomea vaan kaikkia EU:n maita. Talousarvot eivät ole kadonneet ulkopolitiikasta minnekään. Muukin yhteistyö olisi toivottavaa sitten kun naapurin järki voittaa ja sota Ukrainan kanssa loppuu. Eihän Nato sille este saa olla, vaikka yhteistyö Nato-maiden kanssa syvenisikin.

Suomalaisten suhtautuminen Venäjään valtiona on muuttunut viime vuosina historiallisella tavalla. Kun vielä 2000-luvun alussa Venäjään suhtauduttiin varovaisen toiveikkaasti, nykyään näkemys on lähes yksimielisen kielteinen.

Tässä ovat keskeiset piirteet suomalaisten nykyisestä Venäjä-kuvasta:

1. Luottamuksen täydellinen romahdus

Ukrainan hyökkäyssodan alettua vuonna 2022 suomalaisten luottamus Venäjään valtiona katkesi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) asennetutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista pitää Venäjää nykyään:

• Arvaamattomana diktatuurina, joka ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia.

• Sotilaallisena uhkana, mikä johti Suomen nopeaan NATO-jäsenyyteen.

• Epäluotettavana naapurina, jonka kanssa normaali kanssakäyminen ei ole mahdollista nykyisen hallinnon aikana.

2. Uhkakuva ja taloudellinen epävarmuus

Vuoden 2026 kynnyksellä suomalaisten huoli Venäjän aiheuttamasta epävakaudesta on edelleen korkea.

• Vaikuttamisyritykset: Venäjän hybridioperaatiot, kuten rajatilanne ja kyberhyökkäykset, on noteerattu laajasti, ja ne ovat vahvistaneet näkemystä Venäjästä vihamielisenä toimijana.

• Talous: Venäjä nähdään nyt pikemminkin taloudellisena riskinä kuin mahdollisuutena. Venäjän luoma epävarmuus nähdään suorana jarruna Suomen ja koko Euroopan talouskasvulle.

3. Erotus valtion ja kansan välillä

Vaikka asenne Venäjän valtiota ja sen poliittista johtoa kohtaan on erittäin kylmä, suomalaiset ovat perinteisesti tehneet eron hallinnon ja tavallisten ihmisten välillä.

• Monet suomalaiset arvostavat edelleen venäläistä kulttuuria ja kieltä, mutta poliittinen tilanne on tehnyt tästä erottelusta aiempaa vaikeampaa.

• Kuitenkin Venäjän suorittamat sotarikokset ja maan johdon "imperialistinen" retoriikka ovat kiristäneet asenteita laajemmin.

4. Rauhanehdot ja oikeudenmukaisuus

Tuoreimmat kyselyt osoittavat, että suomalaiset ovat erittäin tiukkoja mahdollisten rauhanehtojen suhteen:

• Valtaosa (yli 80 %) vaatii, että Venäjän on maksettava sotakorvauksia ja sotarikolliset on saatettava oikeuden eteen.

• Suomalaiset eivät tue sellaista rauhaa, jossa Venäjä saisi pitää valloittamiaan alueita Ukrainassa.

Yhteenvetona:

Suomalaisten näkemys Venäjästä on muuttunut "vaikeasta naapurista" suoraksi eksistentiaaliseksi ja turvallisuuspoliittiseksi uhaksi. Entinen pragmaattinen yhteistyö on vaihtunut varautumiseen ja eristäytymiseen.