Köyhyys on vaan itsestä kiinni.

Rikkaiden veronmaksajien raha ei enää riitä suuren elättilauman ylläpitämiseen.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Rikkaiden veronmaksajien raha ei enää riitä suuren elättilauman ylläpitämiseen.

Jos hallitus pitäisi lupauksensa 100 000 uudesta työpaikasta, niin verotuloja olisi hyvinkin riittävästi, mutta nyt kun lasketaan menetetyt työpaikat hallituksen päätösten myötä, niin he ovat jäljessä 175 000 työpaikkaa. Tuo taktiikka on ollut aina oikeistohallitusten hölmöys kun luottavat automaattiseen talouden kasvuun ja sitä kautta tulevia työpaikkoja ja kun tuo "automaatti" ja talous syklit eivät enee nykymaailmassa toimi, niin kaikki kusee oikein huolella. Sen teki Katainen, Sipilä ja nyt Orpo/Purra.

Opintojen päätyttyä olin 26v ikäinen, velkainen, ryysyissä kulkeva surkimus jolla ei ollut edes kunnon kenkiä mistään apuvälineestä kuten auto, polkupyörä tai edes potkukelkka. Viihteestä vastasi vanhemmiltani saatu, paristokäyttöinen matkaradio.
Tuohon ympäristöön, rintamamiestalon yläkerran keittiö, kammari asuntoon toin tuoreen vaimoni. Saimme muutamia huonekaluja vanhemmiltamme ja omaa investoitiamme edusti avattava laverisänky jonka 120cm leveys ei silloin haitannut.
Vuoden kuluttua oli tilanne jo toinen. Asuntona kolmio jossa jo itse ostettuja huonekaluja.
Käytettynä ostettu TV, uusia vaatteita alusvaatteista tuulipukuun.
Käytettynä ostettu polkupyörä. Kyllä kelpasi elää.
Uskomme tulevaisuuteen oli niin vahva, että ryhdyimme hankkimaan ensimmäistä lastamme.
Elimme vuotta 1971. Muistan hyvin, että käytetyt lastenvaunut naksoivat 50mk. Varmistin irtoilevan pyörän rautalangalla.

Olimme eläneet siihenkin saakka periaatteella, että teemme sitä mitä uskotaan tahtäväksemme. Teemme niin hyvin kuin pystymme ja vastaamme tekemisistämme.

Vaihdoin työpaikkoja ja niiden myötä paikkakuntia.
Toisen tenavan syntymän jälkeen pysyi vaimoni pääosoitteessamme minun liikkuessani puutteen torjunnassa siellä missä se näytti otollisimmalta.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Opintojen päätyttyä olin 26v ikäinen, velkainen, ryysyissä kulkeva surkimus jolla ei ollut edes kunnon kenkiä mistään apuvälineestä kuten auto, polkupyörä tai edes potkukelkka. Viihteestä vastasi vanhemmiltani saatu, paristokäyttöinen matkaradio.
Tuohon ympäristöön, rintamamiestalon yläkerran keittiö, kammari asuntoon toin tuoreen vaimoni. Saimme muutamia huonekaluja vanhemmiltamme ja omaa investoitiamme edusti avattava laverisänky jonka 120cm leveys ei silloin haitannut.
Vuoden kuluttua oli tilanne jo toinen. Asuntona kolmio jossa jo itse ostettuja huonekaluja.
Käytettynä ostettu TV, uusia vaatteita alusvaatteista tuulipukuun.
Käytettynä ostettu polkupyörä. Kyllä kelpasi elää.
Uskomme tulevaisuuteen oli niin vahva, että ryhdyimme hankkimaan ensimmäistä lastamme.
Elimme vuotta 1971. Muistan hyvin, että käytetyt lastenvaunut naksoivat 50mk. Varmistin irtoilevan pyörän rautalangalla.

Olimme eläneet siihenkin saakka periaatteella, että teemme sitä mitä uskotaan tahtäväksemme. Teemme niin hyvin kuin pystymme ja vastaamme tekemisistämme.

Vaihdoin työpaikkoja ja niiden myötä paikkakuntia.
Toisen tenavan syntymän jälkeen pysyi vaimoni pääosoitteessamme minun liikkuessani puutteen torjunnassa siellä missä se näytti otollisimmalta.

Lue lisää

Nykyään vaan maailma muuttuu.. muuttui jo parikymmentä vuotta sitten että työllistyminen on vaikeaa. Sitten pitäisi olla jatkuvasti muutosten tasolla. Enkö ole jo opiskellut? Kunpa olisikin vanhat ajat ja pääsisi töihin. Tekoäly tuhoaa jämätkin. Ensiksi automatisaatio ja palkanmaksuhaluttomuus sekä perehdytys talon tavoille-haluttomuus.

Työnantajat ovat sekä köyhiä että laiskoja????

Tämä on ollut jo 200-luvun alusta. No alkuaikoina pääsi töihin mutta hankaloitui monesta syystä. Sekin loppui ja nyt työmartkkinatuki. Kunopa yrittäjyys kannttaisi mutta sitten tässä epäystävällisessä maassa yrittäjyyttä kohtaan niin kusessa olisi. Ja kaikista ON tietysti yrittäksi ja hyviä ideoita paljon? No nähty on jo ysäriltä alkaen.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Nykyään vaan maailma muuttuu.. muuttui jo parikymmentä vuotta sitten että työllistyminen on vaikeaa. Sitten pitäisi olla jatkuvasti muutosten tasolla. Enkö ole jo opiskellut? Kunpa olisikin vanhat ajat ja pääsisi töihin. Tekoäly tuhoaa jämätkin. Ensiksi automatisaatio ja palkanmaksuhaluttomuus sekä perehdytys talon tavoille-haluttomuus.

Työnantajat ovat sekä köyhiä että laiskoja????

Tämä on ollut jo 200-luvun alusta. No alkuaikoina pääsi töihin mutta hankaloitui monesta syystä. Sekin loppui ja nyt työmartkkinatuki. Kunopa yrittäjyys kannttaisi mutta sitten tässä epäystävällisessä maassa yrittäjyyttä kohtaan niin kusessa olisi. Ja kaikista ON tietysti yrittäksi ja hyviä ideoita paljon? No nähty on jo ysäriltä alkaen.

Lue lisää

Anteeksi nuo kirjoitusvirheet mutta pinna paloi. suomeen siis.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Nykyään vaan maailma muuttuu.. muuttui jo parikymmentä vuotta sitten että työllistyminen on vaikeaa. Sitten pitäisi olla jatkuvasti muutosten tasolla. Enkö ole jo opiskellut? Kunpa olisikin vanhat ajat ja pääsisi töihin. Tekoäly tuhoaa jämätkin. Ensiksi automatisaatio ja palkanmaksuhaluttomuus sekä perehdytys talon tavoille-haluttomuus.

Työnantajat ovat sekä köyhiä että laiskoja????

Tämä on ollut jo 200-luvun alusta. No alkuaikoina pääsi töihin mutta hankaloitui monesta syystä. Sekin loppui ja nyt työmartkkinatuki. Kunopa yrittäjyys kannttaisi mutta sitten tässä epäystävällisessä maassa yrittäjyyttä kohtaan niin kusessa olisi. Ja kaikista ON tietysti yrittäksi ja hyviä ideoita paljon? No nähty on jo ysäriltä alkaen.

Lue lisää

Kumma, ettei se muuttuminen ole osunut omien lastemme kohdalle! Ensin pieniä palveluja naapurustossa kuten pihan hoitamista, hieman itseään nuoremman tenavan katsomista, mainosten jakelua yms. Sitten tyttö pk-yrityksen sosiaalitiloja siivoamaan. Poika leipomoon sokeroimaan munkkeja yms.
Sittemmin tyttö oli hoitokodissa joissakin hanttihommissa. Poika alaikäisenä pikkuverstaan haalarihommiin. Lyhennetystä työajasta sai työtuntien mukaan alan tessin mukaisen palkan.
Myöhemmin pk-seudulla mm. varasto- ja siivoustöissä. Vartiointiliikkeessä ja, parasta kaikessa, satamajätkänä.

Minun oli lähdettävä vanhempieni kodista Ruotsiin heti intin jälkeen koska palkat olivat niin onnettomia, ettei muutto omilleen ollut millään mahdollista.
Muutenkaan en ollut paikkakuntasidonnainen vaan menin sinne missä oli töitä.
Työsuhteita tulikin lukuisasti.
Osa muutoista johtui siitä, että hoidin hommani aina niin hyvin kuin ikinä pystyin. En pyytänyt koskaan palkankorotusta ja, koska useimmat työnantajani eivät noteeranneet panostani palkan muodossa niin aloin katselemaan vaihtoehtoja.

Jo kymmenet vuodet on tilanne ollut sellainen, että 18v täytettyään jälkikasvu muuttaa omilleen ja yhteiskunta osallistuu kustannuksiin enemmän tai vähemmän. Silloin "kulta-aikaan" tuollaisesta ei voinut uneksiakaan ja jos joku olisi väittänyt meidän vielä näkevän sellaiseni ajan nii väittäjä olisi leimattu sekopäiseksi tai kehnoksi provokaattoriksi.

Pisin vastentahtoinen työttömyysjakso oli 17 kalenteripäivää.

Nuoruusvuosinani nauroimme ns. peräkamarin pojille jotka olivat aikuisia, terveitä miehiä loisien varakkaiden vanhempiensa kodeissa laiskuuttaan.

Todellinen nälkä ei ole aikoihin ollut kannuste koska reunaehtojen asettajat elätetään muutenkin.

Hyvä lapsi perusta firma ja sitten maksat työntekijöille helkkarin hyvää palkkaa.Onhan alakohtaiset tes palkkaus.

Yrityksen on turvattava toimintansa jatkuvuus joka edellyttää tulojen vähintäänkin kattavan kulut myös niiltä osin kuin palkolliset eivät niitä näe. Palkolliset tuntuvat unohtavan jopa omat sivukustannuksensa.
Palkansaajan on tuotettava omalla panoksellaan riittävästi lisäarvoa työnantajan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Tuo maininta alakohtaisten työehtosopimusten voimassaolosta on paikallaan.
Kannattavuuden, ja varsinkin työn TUOTTAVUUDEN ollessa riittävän hyvä voi työnantaja kannustaa palkollisia tessin ylittävillä bonuksilla. Suorittavassa työssä kyse on usein töiden urakoinnista.

Oletko siirtynyt konjakkiin?

Tuohon ensimmäiseen voit vaikuttaa. Joko niin, että etsit vaatimuksiasi, tai edes tarpeitasi tyydyttävän tienestipaikan. On myös vaihto, että mukautat kulutuksesi resursseihisi niin ikävää kuin se onkin.
Nuo muuthan ovat sinunkin vaikutusmahdollisuuksiesi ulottuvissa 4:n vuoden välein.

Mitenköhän Usassa menee kun valtion velka biljoonia dollareita.