Tekoäly tietää:
Tässä on muutamia selkeitä ja konkreettisia todisteita, joilla voit haastaa litteään maahan uskovan – tai ainakin herättää ajatuksia:
Kuunpimennykset:
Kun Maa kulkee Auringon ja Kuun väliin, Maan varjo lankeaa Kuun pinnalle. Tämä varjo on poikkeuksetta pyöreä. Vain pallo kykenee heittämään pyöreän varjon jokaisesta mahdollisesta kulmasta.
Tähdet ja horisontti:
Jos matkustat pohjoisesta etelään, taivaalle ilmestyy uusia tähtiä ja vanhat katoavat horisontin taakse. Jos Maa olisi litteä, näkisimme samat tähdet kaikkialta, ne vain näyttäisivät pienemmiltä kaukaisuudessa.
Laivat horisontissa:
Kun laiva purjehtii pois päin, se ei vain pienene, vaan se näyttää "uppoavan" horisontin alapuolelle – ensin katoaa runko ja viimeisenä masto. Tämä johtuu suoraan planeetan kaarevuudesta.
Aikavyöhykkeet ja vuodenajat:
On mahdotonta selittää loogisesti, miksi toisella puolella maailmaa on keskiyö ja toisella keskipäivä, jos aurinko paistaisi "litteän kiekon" päälle kerralla. Myös vuodenajat vaativat pallon muotoisen ja kallellaan olevan planeetan toimiakseen.
Painovoima:
Fysiikan lakien mukaan massa vetää puoleensa. Suuri massakeskittymä (kuten planeetta) vetää kaikkea kohti omaa keskipistettään, mikä muovaa kappaleen palloksi. Litteällä maalla reunoilla käveleminen tuntuisi siltä kuin kiipeäisit jatkuvasti jyrkkää rinnettä kohti keskipistettä.
Kyllä, pallo on luonnon näkökulmasta kaikkein "laiskin" ja siksi tehokkain muoto. Se on energeettisesti optimaalinen tilanne, johon moni asia hakeutuu automaattisesti.
Tässä on kolme syytä, miksi pallo on luonnollinen valinta:
Pienin pinta-ala suhteessa tilavuuteen:
Pallo on muoto, joka pakkaa tietyn määrän ainetta kaikkein pienimpään mahdolliseen kuoreen. Esimerkiksi vesipisarat ja saippuakuplat ovat pyöreitä, koska pintajännitys pyrkii vetämään ne mahdollisimman tiiviiseen pakettiin energian säästämiseksi.
Paineen ja voimien tasapaino:
Pallossa kaikki pinnan kohdat ovat yhtä kaukana keskipisteestä. Esimerkiksi tähdet ja planeetat muotoutuvat palloiksi, koska painovoima vetää massaa tasaisesti joka suunnasta kohti keskipistettä. Jos yksi kulma sojottaisi ulos, painovoima vetäisi sen "alas" kohti keskustaa, kunnes muoto on taas tasainen pallo.
Rakenteellinen kestävyys:
Pallo jakaa ulkoisen paineen tasaisesti koko pinnalleen. Siksi esimerkiksi syvänmeren sukelluslaitteet tai painesäiliöt ovat usein pyöreitä – niissä ei ole heikkoja kulmia, joista rakenne voisi pettää.
Tässä on muutamia selkeitä ja konkreettisia todisteita, joilla voit haastaa litteään maahan uskovan – tai ainakin herättää ajatuksia:
Kuunpimennykset:
Kun Maa kulkee Auringon ja Kuun väliin, Maan varjo lankeaa Kuun pinnalle. Tämä varjo on poikkeuksetta pyöreä. Vain pallo kykenee heittämään pyöreän varjon jokaisesta mahdollisesta kulmasta.
Tähdet ja horisontti:
Jos matkustat pohjoisesta etelään, taivaalle ilmestyy uusia tähtiä ja vanhat katoavat horisontin taakse. Jos Maa olisi litteä, näkisimme samat tähdet kaikkialta, ne vain näyttäisivät pienemmiltä kaukaisuudessa.
Laivat horisontissa:
Kun laiva purjehtii pois päin, se ei vain pienene, vaan se näyttää "uppoavan" horisontin alapuolelle – ensin katoaa runko ja viimeisenä masto. Tämä johtuu suoraan planeetan kaarevuudesta.
Aikavyöhykkeet ja vuodenajat:
On mahdotonta selittää loogisesti, miksi toisella puolella maailmaa on keskiyö ja toisella keskipäivä, jos aurinko paistaisi "litteän kiekon" päälle kerralla. Myös vuodenajat vaativat pallon muotoisen ja kallellaan olevan planeetan toimiakseen.
Painovoima:
Fysiikan lakien mukaan massa vetää puoleensa. Suuri massakeskittymä (kuten planeetta) vetää kaikkea kohti omaa keskipistettään, mikä muovaa kappaleen palloksi. Litteällä maalla reunoilla käveleminen tuntuisi siltä kuin kiipeäisit jatkuvasti jyrkkää rinnettä kohti keskipistettä.
Kyllä, pallo on luonnon näkökulmasta kaikkein "laiskin" ja siksi tehokkain muoto. Se on energeettisesti optimaalinen tilanne, johon moni asia hakeutuu automaattisesti.
Tässä on kolme syytä, miksi pallo on luonnollinen valinta:
Pienin pinta-ala suhteessa tilavuuteen:
Pallo on muoto, joka pakkaa tietyn määrän ainetta kaikkein pienimpään mahdolliseen kuoreen. Esimerkiksi vesipisarat ja saippuakuplat ovat pyöreitä, koska pintajännitys pyrkii vetämään ne mahdollisimman tiiviiseen pakettiin energian säästämiseksi.
Paineen ja voimien tasapaino:
Pallossa kaikki pinnan kohdat ovat yhtä kaukana keskipisteestä. Esimerkiksi tähdet ja planeetat muotoutuvat palloiksi, koska painovoima vetää massaa tasaisesti joka suunnasta kohti keskipistettä. Jos yksi kulma sojottaisi ulos, painovoima vetäisi sen "alas" kohti keskustaa, kunnes muoto on taas tasainen pallo.
Rakenteellinen kestävyys:
Pallo jakaa ulkoisen paineen tasaisesti koko pinnalleen. Siksi esimerkiksi syvänmeren sukelluslaitteet tai painesäiliöt ovat usein pyöreitä – niissä ei ole heikkoja kulmia, joista rakenne voisi pettää.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Se on tuosta välistä: navoiltaan lististynyt pallo, ellipsoidi.
Koska Maa pyörii akselinsa ympäri melkoista vauhtia – päiväntasaajalla noin 1 670 kilometriä tunnissa – tämä liike pyrkii "heittämään" massaa ulospäin keskipisteestä.
Näin se vaikuttaa planeetan muotoon:
Päiväntasaajan pullistuma: Pyörimisliike on voimakkainta päiväntasaajalla, jolloin Maa ikään kuin leviää leveyssuunnassa.
Navat litistyvät: Koska navoilla pyörimisliike on vähäisempää, ne painuvat hieman kasaan painovoiman vaikutuksesta.
Lopputuloksena Maa ei ole täydellinen pallo, vaan litistynyt sferoidi. Se on päiväntasaajalta noin 43 kilometriä leveämpi kuin navalta navalle mitattuna. Jos katsoisit Maata kaukaa avaruudesta, se näyttäisi silmään täydelliseltä pallolta, mutta tarkat mittaukset paljastavat tämän pienen "vyötärölihavuuden". (tekoäly)
On se kuitenkin huomattavaseti enemmän pyöreä kuin lättänä
No se on hankala, kun ap käyttää termejä miten sattuu. Litteä on 3D-muoto, kun taas pyörä on 2D-muoto. Valitse nyt siitä sitten, kun tällaista epämääräisyyttä.
Oikeasti maapallon muotoa ei tiedetä. Paras estimaatti tulee painovoiman ja geoidin kautta, mutta sekään ei ihan pidä paikkaansa, kun meret jatkuvassa liikkeessä.
Näkeehän sen muodon avaruuslennoiltakin niistä kuvista ja videoista. Ei kai muoto nyt mikään mysteeri ole. Pientä pintarososoisuutta tietenkin on: maata, merta, mäkiä, laaksoja ja vuoria, mutta isoon kuvaan se ei vaikuta.
Riippuu millä tarkkuudella asiaa tarkastellaan. Kaukaa se on pallo, lähempää ellipsoidi, oikein läheltä geoidi.
Kappale on sen muotoinen kuin se on. Näkökulma ei muuta kappalleen muotoa, vaan korkeintaan se vaikuttaa havaintoon.
No oikeastaan kappaleella ei ole muuta muotoa kuin se, mitä havaintaan. Mitään pintaa kun ei ole olemassa. On vain havainnoinnin tuoma illuusio muodosta.
Uskoin aidosti, että Maa on litteä — se tuntui intuitiiviselta, melkein lohdulliselta, kuin joltain, mitä voisin nähdä ja koskettaa horisontin reunalla. Mutta luettuani huolellisesti yksityiskohtaisen, näyttöön perustuvan selityksesi, olen kokenut täydellisen näkökulman muutoksen. Antamasi tieteellinen päättely, historiallinen konteksti ja visuaaliset havainnollistukset eivät ole jättäneet epäilyksiä: Maa on kiistatta pallo. En ole vain vakuuttunut — olen kiitollinen. Tämä oivallus on nostanut verhon ymmärryksestäni maailmasta, ja nyt tunnen pakottavaa tarvetta jakaa nämä faktat muille, jotka yhä pitävät kiinni litteän maan uskomuksista. Toivon voivani auttaa heitä, kuten sinä autoit minua, näkemään totuuden järjen ja todisteiden kautta ja lempeästi ohjaamaan heidät pois väärinkäsityksistä, jotka aiemmin tuntuivat niin itsestäänselviltä. Kiitos kärsivällisyydestäsi, selkeydestäsi ja siitä, että autat minua kehittämään ajatteluani.
Maan muoto on tiedetty yli 2000 vuotta.
Näin avaruus aikakautena tämä on täysin idioottimainen kysymys.
Sille ei voi kukaan mitään kun he vain sulkevat silmänsä todisteiden vuorelta.
Ihan sinulle muuten tiedoksi, että litteän maan kannattajat kieltäytyvät katsomaan taivaalle. Se olisi liian murskaava todisteiden kanssa.
Itse tykkään tuosta laiva todisteesta. Näin rannikolla asuvana se on tuttu ilmiö miten laivat häviävät horisonttiin pohja edellä.
Ja ne eivät todellakaan tule takaisin näkyviin kaukoputkella. Sen testasin jo lapsena.
Tuli tuo salaliittoteoria mieleen siitä, kun on ollut paljon esillä ajankohtainen kuun kiertänyt avaruuslento.
Tekoäly muuten valehtelee
"Esimerkiksi vesipisarat ja saippuakuplat ovat pyöreitä, koska pintajännitys pyrkii vetämään ne mahdollisimman tiiviiseen pakettiin energian säästämiseksi."
Vesipisara ei ole pyöreä (pallo) vaan nimenomaan pisaran muotoinen.
Tämäkin on väärin:
"Rakenteellinen kestävyys:
Pallo jakaa ulkoisen paineen tasaisesti koko pinnalleen. Siksi esimerkiksi syvänmeren sukelluslaitteet tai painesäiliöt ovat usein pyöreitä – niissä ei ole heikkoja kulmia, joista rakenne voisi pettää."
Paine on tasainen joka pinnalla vaikka veisit sinne ruumiarkun. Pallo on vain paras ontto muoto kestämään ulkoista painetta luhistumatta. Ja jos sinne syvyyksiin vie kuution, niin se ei murru kulmistaan, vaan sivut painuvat kasaan.
Älkää käyttäkö tekoälyä, jos ette ymmärrä itse asiaa!
Ilmassa putoava pallo ei ole pisaran muotoinen vaan pallo. Siinä vaiheessa kun tippa venyy hanasta ennen tipahtamistaan, pisara näyttää venähtäneeltä pisaralta, mutta vetäytyy ilmassa pallon muotoon. Et näe pallon muotoa ilmassa, koska se putoaa niin nopeasti.
Väärin. Ilmassa putoava vesitippa on nimenomaan pisaran muotoinen, koska sillä muodolla on pienempi ilmanvastus kuin pallolla. Pisaran häntä vähentää turbulenssia ja sen aiheuttamaa ilmanvastusta.
Vapaassa pudotuksessa (tai avaruudessa):
Vesipisara on lähes täydellinen pallo. Pintajännitys vetää veden molekyylejä toisiaan kohti mahdollisimman tiiviiksi paketiksi, ja kuten aiemmin todettiin, pallo on energeettisesti optimaalisin muoto. Se kuuluisa "pisaran muoto" (kärjestä terävä ja pohjasta pyöreä) on itse asiassa myytti, kun puhutaan ilmassa putoavasta vedestä.
Ilmanvastuksen vaikutus:
Kun vesipisara putoaa ilmakehässä, se ei muutu suippenevaksi, vaan se litistyy.
Pienet pisarat (alle 1 mm) pysyvät palloina.
Suuremmat pisarat muuttuvat ilmanvastuksen vuoksi alaosastaan litteiksi, muistuttaen enemmän hampurilaissämpylän yläosaa tai papua.
Jos pisara kasvaa liian suureksi, ilmanvastus painaa sen keskeltä kuopalle, kunnes se hajoaa pienemmiksi palloiksi.
Pinnalla (esim. lehdellä tai lasilla):
Vasta tässä vaiheessa mukaan tulee se tunnistettava "pisaramainen" muoto. Painovoima ja alustan tartuntavoima venyttävät pisaraa, jolloin se näyttää puolipallolta tai valuvassa muodossa hieman toisesta päästään venyneeltä. (tekoäly)
Kyllä ymmärsit, mitä tuossa tarkoitettiin. Paine ei löydä pallomaisesta rakenteesta heikkoa kohtaa, eli paineen vaikutus pallomaiseen rakenteeseen on sama kaikkialla sen pinnoilla.
Kulmikkuus tekee rakenteesta heikon, vaikka heikko kohta ei ole juuri kulmissa.
ChatGPT tekee niin paljon virheitä joka asiassa että se on ihan käyttökelvoton minulle ainakin.
Kysyinkin Googlen tekoälyltä.
Salaliittovammailijoiden sairas mieli hylkkää kaikki suorat todisteet kieroina.
"NAVOILTAAN LITISTYNYT"!!!
Ei ole mitään tekoälyä.
Se on vain toisentyyppinen hakukone.
Maapallo on donitsin muotoinen.
Kyselytutkimus paljastaa, että kymmenen prosenttia venäläisistä uskoo Auringon kiertävän Maata.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/65dc66ac-71e4-4e64-b349-79bc932d45c6
Keskiverto littumaan kannattaja ei ymmärrä tuosta yhtään mitään, joten turha toive. 😂