Suomen 16-65-vuotiaiden osaaminen on noin 10 prosenttia OECD:n keskiarvoa parempi, ilmenee raportista.
OECD-maiden välillä on merkittäviä eroja 16-65-vuotiaiden aikuisten lukutaidossa, numeraalisissa taidoissa sekä ongelmanratkaisukyvyssä, selviää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tässä kuussa julkaisemasta kasvun ja kilpailukyvyn perustat –raportista.
https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2026/04/foundations-for-growth-and-competitiveness-2026_f68a156b/40a7532f-en.pdf
Suomi pärjää raportin vertailussa hyvin. Suomi, Japani ja Ruotsi suoriutuvat noin 10 prosenttia OECD:n keskiarvoa paremmin ja noin 25 prosenttia paremmin kuin heikoimmin suoriutuvat maat. Vertailussa oli mukana 29 OECD-maata sekä kaksi OECD:n ulkopuolista maata.
Erot taitotasoissa vaikuttavat suoraan tuottavuuteen. Raportin mukaan taloudellinen vaikutus on merkittävä: jos keskimääräinen OECD-maa saavuttaisi kolmen kärkimaan taitotason, OECD:n keskimääräinen kokonaistuottavuus voisi kasvaa 17 prosenttia.
Suomella ei raportin mukaan ole puutetta osaajista tai suurta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.
Osaavat suomalaiset ovat vain elinkeinoelämälle ja suurpääomalle liian kalliita, koska yritykset eivät ole nostaneet työn tuottavuutta osaavien suomalaisten vaatimalle tasolle. Sen sijaan EK ja Etla = kokoomus haluavat tuottaa maahamme kolmansien maiden matalamman osaamistason palkanpolkijoita 45 000 vuosittain, jotka laskevat maamme kokonaistuottavuutta edelleen.
OECD-maiden välillä on merkittäviä eroja 16-65-vuotiaiden aikuisten lukutaidossa, numeraalisissa taidoissa sekä ongelmanratkaisukyvyssä, selviää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tässä kuussa julkaisemasta kasvun ja kilpailukyvyn perustat –raportista.
https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2026/04/foundations-for-growth-and-competitiveness-2026_f68a156b/40a7532f-en.pdf
Suomi pärjää raportin vertailussa hyvin. Suomi, Japani ja Ruotsi suoriutuvat noin 10 prosenttia OECD:n keskiarvoa paremmin ja noin 25 prosenttia paremmin kuin heikoimmin suoriutuvat maat. Vertailussa oli mukana 29 OECD-maata sekä kaksi OECD:n ulkopuolista maata.
Erot taitotasoissa vaikuttavat suoraan tuottavuuteen. Raportin mukaan taloudellinen vaikutus on merkittävä: jos keskimääräinen OECD-maa saavuttaisi kolmen kärkimaan taitotason, OECD:n keskimääräinen kokonaistuottavuus voisi kasvaa 17 prosenttia.
Suomella ei raportin mukaan ole puutetta osaajista tai suurta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.
Osaavat suomalaiset ovat vain elinkeinoelämälle ja suurpääomalle liian kalliita, koska yritykset eivät ole nostaneet työn tuottavuutta osaavien suomalaisten vaatimalle tasolle. Sen sijaan EK ja Etla = kokoomus haluavat tuottaa maahamme kolmansien maiden matalamman osaamistason palkanpolkijoita 45 000 vuosittain, jotka laskevat maamme kokonaistuottavuutta edelleen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lopettakaa toi huuhaa tutkimusten julkaisu!
Jos kaikkia tutkimuksia uskoisi,suomi oli mailman johtava valtio ja täällä olisi kaikki hyvin!
Valtiontalouden hoito hyvä osoitus että edellä oleva kirjoitus puppua jos meidän osaaminen on niin hyvällä tasolla,miksi meidän talous kuralla?
Propaganda-Kangasharju voisi todeta ilmeisen; meillä on verrokkimaihin ja OECD-maihin verrattuna heikkolaatuisen alisuoriutuva elinkeinoelämä, mikä ei kykene lisäämään työn tuottavuutta, investoimaan, luomaan kasvua tai työllisyyttä.
EK pyrkii kokoomuksen kautta sisäiseen devalvaatioon, vaatii lisää yritystukia ja yhteisöveron alennuksia, samalla yritykset keskittyvät vain osinkojen jakamiseen - tämäkin poikkeaa täysin muista maista, kuten listaamattomien oudot veroedutkin.
Osattiin tehdä matopeli kännykkään.
Sekä N-Gage jossa pelin sai vaihdettua kun ensin irrotti akun.
Suunnitteilla oli myös tekstiviestipohjainen Taru sormusten herrasta (Riot-E).
😊😊😊😊😊
Suomessa osattiin suunnitella tällainen:
https://etn.fi/index.php/13-news/18819-suomalaispiiri-kaeynnistaeae-linuxin-2-6-sekunnissa
"Suomalaispiiri käynnistää Linuxin 2,6 sekunnissa"
On täällä joitain osaamisperinteitä. Kaksi vuotta vanha juttu:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/05/21/nokian-sirusuunnittelijasta-kunniatohtori/
"Nokiassa pitkän uran sirusuunnittelijana ja yhtiön järjestelmäpiirien kehittämisestä vastannut Veijo Kontas on palkittu Oulun yliopiston kunniatohtorin arvonimellä. Kontaksella on vuosikymmenien aikana syntynyt poikkeuksellisen laaja ymmärrys, osaaminen ja kokemus mikropiirien suunnittelusta ja toteuttamisesta."