Suomi luopui omasta valuutastaan ja siitäkö alkoi talouden alamäki?

Muistelen Suomen liittyneen EU:n jäseneksi 1995 ja euro tuli viralliseksi valuutaksi 2002. 1999 markka oli kuitenkin jo sidottu euroon. Mutta devalvaatio, jota ei pitänyt Iiro Viinasen mukaan tulla, tuli jo 1991.

Aika jännää?
14107
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Se oli Lipposen hallitus kun vedätti kansaa.

Äänestä
  • Ai, kumpi niistä?

    Äänestä

  • Saatanan tunarit oli asialla! Hyvä aloitus ja totta!!

    Äänestä

  • Suomen maaseudun puolue lupasi poistaa työttömyyden kuudessa kuukaudessa. Niin ei käynyt, mutta Urpo Leppäsen nimeä kantava työllisyyslaki syntyi vuonna 1987.

    SMP:n kansanedustaja Urpo Leppänen (1944-2010) toimi Kalevi Sorsan työvoimaministerinä vuosina 1983-1987. Tuore ministeri asetti haastattelussa tavoitteeksi, ettei kenenkään tarvitse olla kortistossa yli 13 kuukautta.

    Seuraavan vuoden loppuun mennessä työttömien määrä oli entisestään kasvanut. Leppäsen mukaan toimenpiteiden riittämättömyys johtui muiden hallituspuolueiden haluttomasta asenteesta.

    Leppäsen ohjenuorana oli toimistopäällikkö Heikki Rinteen kehittämä malli, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin yksityisiin yrityksiin yhteiskunnan tuella. Malli vastasi suurin piirtein nykyistä työllistämistukea.

    Rinteen mallin kokeilu ylitti huomattavasti työvoimaministeriön budjetin asettamat rajat. Leppänen katsoi asiasta nousseen kohun suuren rahan ja oikeiston nostattamaksi.

    Työvoimaministerin tärkein hanke oli uusi työllisyyslaki, jonka keskeisiä periaatteita olisivat Rinteen malli ja kuntien työllisyysvelvoite. Laki syntyi vihdoin kompromissien tuloksena.

    SMP vaati alun perin, että kuntien piti työllistää kaikki yli kolme kuukautta työttöminä olleet. Muiden puolueiden vastustuksen johdosta Leppänen taipui lievemmän säädökseen kannalle.

    Vuoden 1988 alusta voimaan astuneen "Lex Leppäsen" mukaan kuntien tuli työllistää puoleksi vuodeksi alle 20-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömiä yli kolme kuukautta sekä pitkäaikaistyöttömät, joilla ei ole ollut töitä vuoteen.

    Tällaisenakin lakia pidettiin "pakkotyöllistämisenä". Lisäksi se päätettiin panna toimeen portaittain. Laista luovuttiin lopullisesti laman aiheuttaman suurtyöttömyyden vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Suomen maaseudun puolue lupasi poistaa työttömyyden kuudessa kuukaudessa. Niin ei käynyt, mutta Urpo Leppäsen nimeä kantava työllisyyslaki syntyi vuonna 1987.

    SMP:n kansanedustaja Urpo Leppänen (1944-2010) toimi Kalevi Sorsan työvoimaministerinä vuosina 1983-1987. Tuore ministeri asetti haastattelussa tavoitteeksi, ettei kenenkään tarvitse olla kortistossa yli 13 kuukautta.

    Seuraavan vuoden loppuun mennessä työttömien määrä oli entisestään kasvanut. Leppäsen mukaan toimenpiteiden riittämättömyys johtui muiden hallituspuolueiden haluttomasta asenteesta.

    Leppäsen ohjenuorana oli toimistopäällikkö Heikki Rinteen kehittämä malli, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin yksityisiin yrityksiin yhteiskunnan tuella. Malli vastasi suurin piirtein nykyistä työllistämistukea.

    Rinteen mallin kokeilu ylitti huomattavasti työvoimaministeriön budjetin asettamat rajat. Leppänen katsoi asiasta nousseen kohun suuren rahan ja oikeiston nostattamaksi.

    Työvoimaministerin tärkein hanke oli uusi työllisyyslaki, jonka keskeisiä periaatteita olisivat Rinteen malli ja kuntien työllisyysvelvoite. Laki syntyi vihdoin kompromissien tuloksena.

    SMP vaati alun perin, että kuntien piti työllistää kaikki yli kolme kuukautta työttöminä olleet. Muiden puolueiden vastustuksen johdosta Leppänen taipui lievemmän säädökseen kannalle.

    Vuoden 1988 alusta voimaan astuneen "Lex Leppäsen" mukaan kuntien tuli työllistää puoleksi vuodeksi alle 20-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömiä yli kolme kuukautta sekä pitkäaikaistyöttömät, joilla ei ole ollut töitä vuoteen.

    Tällaisenakin lakia pidettiin "pakkotyöllistämisenä". Lisäksi se päätettiin panna toimeen portaittain. Laista luovuttiin lopullisesti laman aiheuttaman suurtyöttömyyden vuoksi.

    Lukekaa tämä tarkkaan!

    Äänestä

SMP meni konkurssiin 1995. Eikö kansa enää uskonut popparipuheisiin? Nyt se ei usko enää persuihinkaan, jotka nousi SMP:n tuhkasta Soinin johdolla.

Äänestä
  • 1983 ja Urpo Leppänen poistamassa työttömyyttä puolessa vuodessa.
    SMP pääsi ensimmäistä kertaa hallitukseen jälkeen UKK:n presidenttikausien.
    Ei poistunut työttömyys puolessa vuodessa Leppäsen lässytyksillä.

    Äänestä

  • Muistatko nämä kuvat? Rahapula ajoi ex-ministeri Urpo Leppäsen ja Ana-rakkaan pornomalleiksi!

    Äänestä

Tuo kyseinen devalvaatio pelasti Suomen ja mahdollisti mm Nokian nousun.

Äänestä
  • Keskustaan voi luottaa.

    Äänestä

Alamäki alkoi jo markka-aikaan.

Äänestä
  • Minä juon nyt kahvia.

    Äänestä

  • 90-luvun alun laman jälkeen markka oli lähinnä roskavaluutta. Eivät taida markka-aikoja täällä kaihoavat muistaa miksi markka päätettiin laittaa kellumaan ja mitä siitä seurasi tai mitä olisi seurannut ilman kellutusta.

    Äänestä

Markka vaihdettiin laittomasti euroon. Ei edes äänestetty.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Muistelen Suomen liittyneen EU:n jäseneksi 1995 ja euro tuli viralliseksi valuutaksi 2002. 1999 markka oli kuitenkin jo sidottu euroon. Mutta devalvaatio, jota ei pitänyt Iiro Viinasen mukaan tulla, tuli jo 1991.

Aika jännää?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu