Kirjolohi idiootti se on tuotu suomee ei se oo oikea lohi saatnan pösilö kassi kala

VÄHÄ-ÄLYNEN YRITYS HYII SAATNANA

JA SDP+KOMMUNISTI KALA KEKKSOSEN JÄLJILLÄ LAPPIAKIN OLI VENÄJÄLLE ANTAMASSA ONKO TÄÄ PUUTTININ FIRMA TÄH.. SOSILISTIA SAATNAN LOISET

Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894. Suomeen kala on tullut etupäässä tanskalaisten kalanviljelylaitosten kautta. Rotu lienee "Kamloops", makeanveden muoto. Kalaa on istutettu Suomen luontoon moneen otteeseen ja istutetaan edelleen lähinnä virkistyskalastajien pyydettäväksi. Kirjolohi ei kovinkaan helposti lisäänny Suomen vesissä, sillä kesä on liian lyhyt mädin kypsymiselle. Kirjolohikannat ovat siksi istutusten varassa. Eurooppaan kirjolohta on tuotu 1800-luvun lopulta asti, ja viime vuosina sen viljely kalanviljelylaitoksissa on ollut runsasta.

Suomessa kirjolohi on kalanviljelyssä ylivoimaisesti eniten viljelty kalalaji. Sen tuotantomäärä, 12,2 miljoonaa kiloa, oli vuonna 2013 noin 90 % kaikesta ruokakalaksi viljellystä kalasta.[3] Kirjolohen mätiä tuotettiin 0,4 miljoonaa kiloa. Suurin osa tuotannosta tapahtuu verkkoaltaissa Saaristomeren ja Ahvenanmaan vesillä.

Vuonna 2018 kotimaista kirjolohta kulutettiin Suomessa keskimäärin 1,22 kiloa henkilöä kohden. Tästä viljellyn kirjolohen osuus oli 1,19 kiloa. Kotimaisen kirjolohen kulutus ei ole laskenut kertaakaan tilastoinnin aikana vuodesta 2011 lähtien. Silloin keskimääräinen kulutus oli 0,99 kiloa henkilöä kohti.[4]

Koko maailmassa kirjolohta tuotettiin vuonna 2012 856 miljoonaa kiloa, mikä oli noin 41 % lohen viljelymäärään verrattuna. Se oli 11. sijalla eniten viljeltyjen kalalajien tilastossa.[5] Suurin tuottaja on Chile, muita tuottajamaita ovat Norja, Tanska, Ranska, Espanja, Italia, Saksa, Britannia, Yhdysvallat ja Iran.[6]

Viljeltyjä kirjolohia ruokitaan Suomessa teollisesti tuotetuilla rehurakeilla, jotka sisältävät muun muassa kasvi- ja kalaöljyjä, kalajauhoa, vehnä-, soija-, papu- ja maissiproteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita.[7] Suomessa myydyn kirjolohen EPA- ja DHA-rasvahappopitoisuus puolittui sen jälkeen, kun rehuissa alettiin käyttää kasviperäisiä ainesosia kalaöljyn ja -jauhon sijaan. Samalla kuitenkin myös dioksiini- ja PCB-pitoisuudet vähenivät.[8] 60 prosenttia kalanrehusta koostui kalajauhosta vuonna 2011[9], mutta vuonna 2016 osuus oli enää 30 prosenttia lopun ollessa kasviperäisiä aineksia[10].

Kalan ruokinnasta ympäristöön voi liueta fosforia. Fosforin liiallinen määrä vesissä rehevöittää vesistöjä. Kalanviljelyn typpi- ja fosforipäästöt olivat Suomessa 2012 alle 2 % kaikesta veteen liuenneesta fosforin kokonaismäärästä. Kirjolohen viljelyn kokonaispäästöt tuotettua ravintoenergiayksikköä kohti olivat 15 vuotta sitten samaa luokkaa kuin naudan- ja sianlihantuotannossa.[14] Kirjolohi on määritelty yhdeksi sadasta maailmanlaajuisesti haitallisimmasta vieraslajista[15]. Suomessa kirjolohi ei kuitenkaan lisäänny juurikaan luontaisesti, joten Suomessa kirjolohi ei ole haitallinen vieraslaji. Päästöjä voidaan merkittävästi vähentää maa-altaissa kiertovesikasvatuksella: vettä kierrätetään pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Kiertovesikasvatuksessa veden puhdistamiseen käytettävällä teknologialla pystytään pienentämään huomattavasti ravinnekuormitusta. Tyypillisesti fosforipäästöt ovat noin 20 prosenttia normaalista kalankasvatuksesta. Typpeä on vaikeampi poistaa, mutta tekniikoita kehitetään koko ajan. Menetelmä säästää myös vettä, koska uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä. [16]

Nimistä

Pohjoisamerikkalainen vaeltava steelhead-kirjolohi
Kirjolohta nimitettiin Suomessa aikaisemmin forelliksi ja sateenkaarirauduksi,[17] mutta vuonna 1965 presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi. Aikaisemmin kirjolohen katsottiin kuuluvan Atlantin lohikalojen sukuun Salmo, ja silloin sen tieteellinen nimi oli Salmo gairdneri. Sittemmin on tehty selvä taksonominen jako kaikkien Atlantin ja Tyynenmeren lohien (monilajinen suku Oncorhynchus) välillä, ja kirjolohi siirtyi jälkimmäiseen.

KIRJO LOHI ON KÖYHIEN RUOKAA

REHULLA KASVATETTUA PASKAA KUIN PORON LIHA LAPISSA HYI SAATNAN

Kirjolohi ei ole lohi, vaan ne ovat eri kalalajeja. Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva kalalaji, kun taas lohi (Salmo salar) on Pohjois-Atlantin kotoisin oleva kala. Kirjolohi on Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa. Kuluttajien on tärkeää erota näitä kalalajeja, sillä niiden maku ja käyttötarkoitus voivat vaihdella.

NIIN ELI KIRJO LOHI ON PASKAA

Mutta siis kasvatettua kaikki

vvcv

ghgh