Ruoka kallistuu

Ei enää niitäkään. Kylmäkonttien määrä on täysin riittävä ja kylmässä se kotimainenkin moska joudutaan säilyttämään. Konttien ansiosta laivareitit on säännöllisiä ja nopeita. Konteissa ruoka on samalla tavalla varastossa, kuin maajussin tai kaupan tiloissa.

Ei ollut ylitarjontaa, kyllä vajaaksi jäätiin omaan kulutukseen, piti ostaa ulkomailta.
Nyt ei onnistu ostot ulkoa, heilläkään ei ole lannoitteita. esim Venäjä laittanut hanat kiinni viljasta. Suomen viljantuotanto on maailman pohjoisinta, tuottaen keskimäärin noin 3,4–3,6 miljardia kiloa viljaa vuodessa. Tärkeimmät viljelykasvit ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. esim ruis jää alakanttiin.

Viljelijät ei voi viljellä kalliiden polttoaineiden ja lannoitteiden takia 2026.
Tällä hetkellä moni tila onkin valinnan edessä:
Pellot nurmelle tai kesannoksi: Jos lannoitteiden hinta on korkealla ja viljan myyntihinta ei kata kustannuksia, viljelijä säästää polttoainetta ja työtä jättämällä osan pelloista viherlannoitusnurmelle tai muihin ympäristötoimiin.
Lannoituksesta tinkiminen: Kun lannoitteet maksavat maltaita, niitä saatetaan levittää optimaalista vähemmän. Tämä taas johtaa pienempiin satoihin, mikä käytännössä ”rajoittaa” viljantuotantoa, vaikka ala pysyisi samana.
Vähäisemmät ajokerrat: Polttoaineen hinta pakottaa karsimaan työvaiheita. Suorakylvö ja kevennetty muokkaus yleistyvät, koska jokainen traktoritunti maksaa enemmän kuin ennen.

Pitäisikö valtion tukea suoraan tuotantokustannuksia, kuten polttoainetta, vai pitäisikö viljan hinnan nousta kaupassa, jotta tuotanto pysyisi järkevänä? Maataloustuet subjentoi hintoja kaupassa, ilmeisen pakko hintojen nousta esim vehnäjauho 2 kg pussi 1-2 euroon halvimillaan. Leipä parieuroa, ne tulee tuplaantumaan, joka vaikuttaa läpi koko kentän.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei ollut ylitarjontaa, kyllä vajaaksi jäätiin omaan kulutukseen, piti ostaa ulkomailta.
Nyt ei onnistu ostot ulkoa, heilläkään ei ole lannoitteita. esim Venäjä laittanut hanat kiinni viljasta. Suomen viljantuotanto on maailman pohjoisinta, tuottaen keskimäärin noin 3,4–3,6 miljardia kiloa viljaa vuodessa. Tärkeimmät viljelykasvit ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. esim ruis jää alakanttiin.

Viljelijät ei voi viljellä kalliiden polttoaineiden ja lannoitteiden takia 2026.
Tällä hetkellä moni tila onkin valinnan edessä:
Pellot nurmelle tai kesannoksi: Jos lannoitteiden hinta on korkealla ja viljan myyntihinta ei kata kustannuksia, viljelijä säästää polttoainetta ja työtä jättämällä osan pelloista viherlannoitusnurmelle tai muihin ympäristötoimiin.
Lannoituksesta tinkiminen: Kun lannoitteet maksavat maltaita, niitä saatetaan levittää optimaalista vähemmän. Tämä taas johtaa pienempiin satoihin, mikä käytännössä ”rajoittaa” viljantuotantoa, vaikka ala pysyisi samana.
Vähäisemmät ajokerrat: Polttoaineen hinta pakottaa karsimaan työvaiheita. Suorakylvö ja kevennetty muokkaus yleistyvät, koska jokainen traktoritunti maksaa enemmän kuin ennen.

Pitäisikö valtion tukea suoraan tuotantokustannuksia, kuten polttoainetta, vai pitäisikö viljan hinnan nousta kaupassa, jotta tuotanto pysyisi järkevänä? Maataloustuet subjentoi hintoja kaupassa, ilmeisen pakko hintojen nousta esim vehnäjauho 2 kg pussi 1-2 euroon halvimillaan. Leipä parieuroa, ne tulee tuplaantumaan, joka vaikuttaa läpi koko kentän.

Maataloudessa pitää karsia menoja mikäli tulot ei riitä.
Onko kalusto jo liiankin rehvakasta, tilojen kokoon nähden?

Aikaisemmin pärjättiin kun pidettiin menot pieninä.
Nuoret ne ostaa koneita vaikka ei talous antaisi myöten.